Turvapaikanhakijoiden määrä pysynyt vakaana

Turvapaikkaa haki Suomesta tammi–elokuussa 1 890 henkilöä eli lähes yhtä moni kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan (1 895). Hakijoista yksintulleita alaikäisiä oli 91. Tämä on 13 prosenttia vähemmän kuin tammi–elokuussa 2011, jolloin alaikäishakijoita saapui 105.

Eniten turvapaikkahakemuksia tekivät irakilaiset (480), venäläiset (139), somalialaiset (130), afganistanilaiset (128), syyrialaiset (108) ja serbialaiset (63).

Eniten ovat lisääntyneet syyrialaisten ja serbialaisten jättämät hakemukset. Syyrialaisten turvapaikanhakijoiden määrä lähti kasvuun kesällä 2011 ja serbialaisten vuoden 2011 lopussa. Sen sijaan venäläisten ja somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrä on selvästi vähentynyt edellisvuosista, vaikka he yhä ovatkin kolmen suurimman hakijaryhmän joukossa.

Yhä useampi sai turvapaikan

Maahanmuuttovirasto teki päätöksen yhteensä 2 363 henkilön turvapaikkahakemukseen tammi–elokuussa 2012. Heistä 40 prosenttia (958 henkilöä) sai myönteisen päätöksen, eli joko turvapaikan tai oleskeluluvan jollakin perusteella. Vuonna 2011 samalla aikavälillä myönteisen päätöksen sai 35 prosenttia hakijoista.

Turvapaikkoja myönnettiin aikaisempia vuosia enemmän. Tammi–elokuussa turvapaikan sai Suomesta 321 henkilöä, mikä on 14 prosenttia kaikista päätöksistä. Vuoden 2011 samana ajankohtana turvapaikkojen osuus oli 4 prosenttia ja tätä aikaisempina vuosina 3–5 prosenttia.

Turvapaikkojen 14 prosentin osuus kaikista päätöksistä vastaa kansainvälistä tasoa: tammi–elokuussa 2012 Ruotsissa 8 prosenttia päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista sai turvapaikan (Migrationsverket.se), vuonna 2010 vastaava luku oli Norjassa 12 prosenttia, Saksassa 16 prosenttia ja Isossa-Britanniassa 19 prosenttia (UNHCR Statistical Yearbook 2010).

Kielteisen päätöksen sai tammi–elokuussa 48 prosenttia hakijoista (1 128 henkilöä). Yleisin kielteisen päätöksen peruste oli Dublin-asetus, jonka perusteella tehtiin kielteinen päätös 17 prosentille. Jos hakija on aiemmin hakenut turvapaikkaa jostain muusta Dublin-asetusta soveltavasta valtiosta, tämä maa on velvollinen ottamaan hakijan takaisin ja käsittelemään hänen hakemuksensa. Toiseksi yleisin kielteisen päätöksen peruste oli ilmeisen perusteeton hakemus; näiden osuus kaikista päätöksistä oli 11 prosenttia.

Muutosta hakijoissa ja ratkaisukäytännöissä

Myönnettyjen turvapaikkojen määrä on lisääntynyt muun muassa siksi, että Syyrian kansalaisten osuus turvapaikanhakijoista on kasvanut selvästi. Heille on usein myönnetty turvapaikka.

Turvapaikkojen määrää ovat lisänneet myös eräät hallintotuomioistuimien ratkaisut, joiden jälkeen Maahanmuuttovirasto on tarkistanut ratkaisukäytäntöään.

Samaan aikaan, kun turvapaikkoja on myönnetty aiempaa enemmän, toissijaisen suojelun perusteella myönnettyjen oleskelulupien osuus on pienentynyt. Toissijainen suojelu on toiseksi vahvin kansainvälisen suojelun lupa turvapaikan jälkeen. Muutoksen taustalla näkyy päätöksenteon kehitystyö: Maahanmuuttovirastossa on yksinkertaistettu ja mallinnettu tapoja, joilla arvioidaan kansainvälisen suojelun tarvetta ja turvallisuusuhan todennäköisyyttä.

Tarkempi tilastokatsaus verkossa

Tarkempi katsaus tammi–elokuun 2012 turvapaikka-asioista suomeksi löytyy Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta www.migri.fi > Tilastot > Turvapaikka- ja pakolaistilastot.

Lisätietoja medialle

• Tulosalueen johtaja Juha Similä, turvapaikkayksikkö, puh. 071 873 0431, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi
• Tulosalueen johtaja Riitta Koskela, turvapaikkayksikkö, puh. 071 873 0431, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi