Vastaanottolaki muuttaa hieman turvapaikanhakijan arkea
Turvapaikanhakijoiden vastaanottoa säätävä uusi vastaanottolaki tulee voimaan 1.9.2011. Turvapaikanhakijoiden arkielämään vaikuttavat lähinnä taloudellista tukea, aineiden ja esineiden haltuunottoa sekä vastaanottokeskuksesta toiseen tapahtuvia siirtoja koskevat muutokset.
Toimeentulotuesta vastaanotto- ja käyttöraha
Syyskuun alusta alkaen turvapaikanhakijoille maksetaan aiemman toimeentulotuen sijasta vastaanottorahaa ja ryhmäkodissa asuville ilman huoltajaa oleville alaikäisille käyttörahaa.
Vastaanottorahan perusosa kuukautta kohti on
- yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla 291,16 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 85,34 euroa
- muilla yli 18-vuotiailla 245,98 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 70,28 euroa
- perheensä kanssa asuvalla lapsella 185,74 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 55,22 euroa
Täydentävää vastaanottorahaa erityisiin menoihin
Vastaanottorahan perusosan lisäksi turvapaikanhakijalle voidaan myöntää täydentävää vastaanottorahaa yksilöllisiin erityistarpeisiin, kuten lastenvaunuja tai lasten harrastusmenoja tai turvapaikkapuhutteluun osallistumisesta aiheutuvia matkakuluja varten. Täydentävän vastaanottorahan tarpeellisuus harkitaan jokaisen kohdalla erikseen.
Lisäksi vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot, kuten reseptilääkkeet ja silmälasit, voidaan maksaa vastaanottorahana.
Käyttörahaa yksintulleille lapsille
Ilman huoltajaa Suomeen saapuneelle turvapaikanhakijalapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha, jos hän asuu ryhmäkodissa tai vastaavassa yksikössä, joka antaa hänelle täyden ylläpidon eli ateriat, vaatteet, terveydenhuollon ja harrastusmenot. Käyttöraha on tarkoitettu lapsen omaan käyttöön itsenäisen rahankäytön opettelemista varten.
Yksintulleen alle 16-vuotiaan lapsen käyttöraha on 25,10 euroa ja 16 vuotta täyttäneen 45,18 euroa kuukaudessa. Käyttöraha voi olla myös tätä pienempi, jos se on perusteltua lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen.
Yksityismajoituksessa tai yli 16-vuotiaiden tukiasumisyksikössä asuvalle yksintulleelle lapselle maksetaan käyttörahan sijasta vastaanottorahaa. Se on sama kuin aikuisella yksin asuvalla eli 291,16 euroa tai ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 85,34 euroa.
Vastaanottorahaa ei makseta automaattisesti
Vastaanottorahaa ei makseta automaattisesti, vaan sitä pitää hakea vastaanottokeskuksen antamien ohjeiden mukaan. Myös turvapaikanhakijan käytössä olevat tulot ja varat vaikuttavat vastaanottorahan määrään.
Kaikki odotusajan keskuksissa asuvat osallistuvat työ- ja opintotoimintaan. Jos asukas kieltäytyy toistuvasti osallistumasta työ- ja opintotoimintaan, hänen vastaanottorahaansa voidaan vähentää enintään kahden kuukauden ajaksi enintään 20 prosentilla.
Vaarallinen omaisuus kerätään pois
Vastaanottokeskuksen henkilökunnan on kerättävä asukkailta pois kaikki vaaralliset aineet ja esineet, kuten esimerkiksi huumeet sekä ampuma- ja teräaseet. Henkilökunta voi myös tarkastaa asukkaan käytössä olevat tilat, jos siellä epäillään olevan vaarallisia esineitä tai aineita.
Takavarikoitu omaisuus on palautettava asukkaalle, kun majoitus keskuksessa päättyy. Poikkeuksena tästä on omaisuus, jonka palauttamisesta, luovuttamisesta tai hävittämisestä on säädetty laissa toisin. Poliisin haltuun ottaman omaisuuden palauttamisesta päättää poliisi. Esimerkiksi huumeita tai laittomasti hallussa pidettyjä aseita ei palauteta.
Majoituspaikka voidaan siirtää keskuksesta toiseen
Turvapaikanhakija voidaan tarvittaessa siirtää vastaanottokeskuksesta toiseen. Majoitus on järjestettävä niin, että perheenjäsenet voivat halutessaan asua yhdessä.
Turvapaikanhakijat siirretään kauttakulkukeskuksista odotusajan keskuksiin heti, kun se on turvapaikkaprosessin kannalta mahdollista. Siirto voi tulla kyseeseen myös, jos hakija voisi toisessa keskuksessa asuessaan saada helpommin terveydentilansa edellyttämää hoitoa tai jos hän aiheuttaa järjestyshäiriöitä aiemmassa keskuksessa.
Majoituspaikasta ja siirrosta päättää vastaanottokeskus. Asukasta on kuultava ennen siirtopäätöksen tekemistä. Ilman huoltajaa olevan lapsen siirtämisestä päätettäessä myös lapsen edustajaa on kuultava.
19.8.2011
