Vuonna 2013 turvapaikkaa haki Suomesta 3 238 henkilöä
Suomesta turvapaikkaa hakeneiden määrä pysyi vuonna 2013 samalla tasolla kuin vuonna 2012. Yhteensä turvapaikanhakijoita tuli maahan 3 238, kun vuonna 2012 turvapaikkaa haki 3 129 henkilöä.
Hakijoista 156 oli yksintulleita alaikäisiä, eli lähes saman verran kuin vuonna 2012, jolloin ilman huoltajaa turvapaikkaa haki 167 alaikäistä.
Turvapaikanhakijoita tuli Suomeen vuonna 2013 pääosin samoista maista kuin aikaisempina vuosina. Eniten hakijoita saapui Irakista (819 henkilöä; 2012: 837), Venäjältä (246 henkilöä; 2012: 226) ja Somaliasta (217 henkilöä; 2012: 203).
Iranin ja Nigerian kansalaisten hakemusten määrä lisääntyi edellisvuoteen verrattuna: Iranin kansalaisten jättämien hakemusten määrä kasvoi 29 prosenttia (167 hakijaa; 2012: 129) ja Nigerian kansalaisten 108 prosenttia (206 hakijaa; 2012: 99). Valtaosa Nigerian kansalaisista saapuu toisista EU-maista, ja heidän hakemuksensa ratkaistaan Dublin-prosessissa. Sen mukaan vastuu turvapaikkahakemuksen käsittelystä kuuluu sille jäsenvaltiolle, jolla on ollut merkittävin osuus siihen, että hakija on tullut EU:n alueelle.
Uusina kymmenen suurimman hakijaryhmän joukkoon nousivat Algerian (82 hakijaa) ja Marokon (76 hakijaa) kansalaiset, joiden hakemukset on ratkaistu pääosin Dublin-prosessissa. Listalta poistuivat Bosnia ja Hertsegovina sekä Serbia.
Vajaat puolet tehdyistä päätöksistä oli myönteisiä
Vuonna 2013 tehtiin päätös yhteensä 4 055 turvapaikanhakijalle. Myönteisen päätöksen eli turvapaikan tai oleskeluluvan jollakin perusteella sai 45 prosenttia päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista (1 827 henkilöä). Vuonna 2012 myönteinen päätös tehtiin 42 prosenttiin hakemuksista.
Turvapaikan eli pakolaisstatuksen sai 556 henkilöä eli 14 prosenttia päätöksen saaneista (2012: 15 prosenttia, 2011: 5 prosenttia). Näistä yksintulleita alaikäisiä oli 10 henkilöä. Pakolaisstatus on vahvin kansainvälisen suojelun asema, jonka turvapaikanhakija voi saada.
Turvapaikkojen 14 prosentin osuus kaikista päätöksistä on tällä hetkellä eurooppalaista keskitasoa.
Hakemusten käsittely nopeutui
Turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna 2013 yhteensä 190 vuorokautta. Valtaosa, 80 prosenttia hakemuksista, käsitellään tätäkin nopeammin keskimäärin 156 vuorokaudessa. Käsittely on nopeutunut, sillä vuonna 2012 hakemukset käsiteltiin keskimäärin 234 vuorokaudessa.
Myös tehtyjen päätösten määrä kasvoi, vuonna 2013 päätöksiä tehtiin 4 055 hakijalle, kun edellisenä vuonna päätöksiä tehtiin 3 780.
Turvapaikkahakemusten käsittelyä on pystytty tehostamaan toimintaa kehittämällä, turvapaikkahakemusten käsittelijöiden määrä on pysynyt samana.
Tarkempi tilastokatsaus verkossa
Tarkempi katsaus vuoden 2013 turvapaikka-asioista suomeksi löytyy Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta www.migri.fi > Tilastot > Turvapaikka- ja pakolaistilastot.
Lisätietoa medialle
Turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo
puh. 0295 430 431, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi
Fakta: oleskeluluvat kansainvälisen suojelun perusteella
Turvapaikka: Oleskelulupa, joka annetaan ulkomaalaiselle, joka oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella siksi, että hänellä on perusteltu syy pelätä siellä vainoa. Vainon syyn tulee olla alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittinen mielipide. Lisäksi edellytetään, että hakija on pelkonsa vuoksi haluton turvautumaan kyseisen valtion suojeluun.
Oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella: Myönnetään, kun turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, mutta hakijaa uhkaa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus. Lupa voidaan myöntää myös, jos on ilmeistä, että hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi.
Oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella: Myönnetään, kun turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät täyty, mutta hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin takia taikka siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen vuoksi, joka voi johtua aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta.
Pakolaisaseman saa ulkomaalainen, joka on
- saanut turvapaikan Suomessa
- otettu pakolaiskiintiössä Suomeen
- edellä mainitun ulkomaalaisen perheenjäsen, joka on saanut perhesiteen perusteella oleskeluluvan ja joka on katsottava pakolaiseksi.