Maahanmuuton vuoden 2018 tilastot: Yhä useampi haki viime vuonna oleskelulupaa työn perusteella

16.1.2019 9.34
Tiedote

Entistä useampi maahanmuuttaja haki viime vuonna oleskelulupaa työn tai opiskelun perusteella. Maahanmuuttoviraston vuositilaston mukaan työperusteisten oleskelulupien hakemusmäärä kasvoi selvästi edellisvuodesta. Yhteensä ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia työn perusteella tehtiin 10 805* (2017: 8 650).

Työperusteisia oleskelulupia on useita, esimerkiksi erityisasiantuntijoilla ja yrittäjillä on oma lupansa. Hakemusmäärä kasvoi lähes kaikissa näistä lupatyypeistä. Kasvua selittää osin se, että vuonna 2018 otettiin käyttöön uusia lupatyyppejä, kuten kausityölupa. Lisäksi startup-yrittäjyydestä tuli työluvan hakuperuste viime vuonna. Oleskelulupien lisäksi alle kolmen kuukauden sesonkityöhön tarkoitettuja kausityötodistuksia myönnettiin 6 783 kertaa.

Kansainvälisten opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrä kasvoi viime vuonna. Eniten hakijoita oli Kiinasta ja Venäjältä. Opiskelijan ensimmäistä oleskelulupaa haki 6 281 henkilöä (2017: 5 646). Edellisvuoden alhaisempaan hakemusmäärään vaikutti todennäköisesti se, että lukuvuosimaksut otettiin käyttöön EU:n ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille syksyllä 2017.

Kaikkiaan oleskelulupahakemusten määrä pysyi vuonna 2018 samalla tasolla kuin vuonna 2017. Oleskelulupaa haki yhteensä 66 381* henkilöä (2017: 65 167). Oleskelulupaa voi hakea myös esimerkiksi perhesiteen perusteella.

EU-kansalaisten rekisteröintejä aiempaa enemmän

EU-kansalaisten rekisteröintien määrä kasvoi viime vuonna selvästi. Rekisteröintejä tehtiin viime vuonna 8 749, kun vuonna 2017 määrä oli 7 800.

EU-valtion, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa Suomeen. Oleskeluoikeus pitää kuitenkin rekisteröidä, jos Suomessa on yli kolme kuukautta.

Selvästi eniten rekisteröintejä hakivat virolaiset.

Turvapaikkahakemuksista puolet uusintahakemuksia

Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä oli pienempi kuin ennen ennätysvuotta 2015, jolloin Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Ennen vuotta 2015 hakijamäärä oli suhteellisen vakiintunut 3 000-4 000 hakijaan vuosittain.

Vuonna 2018 turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä 4 548 (2017: 5 046), mutta hakemuksista lähes puolet oli uusintahakemuksia. Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia tehtiin 2 409 (2017: 2 137) ja uusintahakemuksia tehtiin 2 139. Eniten uusintahakemuksia tekivät irakilaiset (1 347 kpl).

Uusintahakemus tarkoittaa kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta, jonka henkilö tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen aiempaan hakemukseensa. Yleinen syy uudelle hakemukselle on se, että hakija kertoo uudesta perusteesta, joka ei ole aiemmin tullut esille. Yleisimmin hakija kertoo uutena perusteena kääntyneensä Suomessa kristinuskoon tai hän kertoo kuuluvansa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

Irakilaisten jälkeen suurimmat turvapaikanhakijoiden kansalaisuudet olivat Venäjä ja Somalia. Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi hakijaryhmäksi viime vuoden aikana. Venäläisistä turvapaikanhakijoista iso osa oli jehovantodistajia ja pohjoiskaukasialaisia.

Vuonna 2018 tehdyistä päätöksistä myönteisiä oli 43 % (2017: 40 %). Kielteisten päätösten osuus oli 31 prosenttia (2017: 42 %). Luvut sisältävät myös uusintahakemuksiin tehdyt päätökset. Lopuille hakemuksista tehtiin alustavan tutkinnan jälkeen tutkimatta jättämispäätös (20 %) tai hakemus raukesi (6 %).

Rikosten takia karkotuspäätöksiä lähes sadalle

Maahanmuuttovirasto antoi rikosperusteiden karkottamispäätöksen viime vuonna 173:lle rikoksiin syyllistyneelle henkilölle. Heistä 95 eli yli puolet päätettiin karkottaa. Maasta karkottamisesta on kyse ulkomaalaisesta, jolla on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta. Eniten karkottamispäätöksiä tehtiin irakilaisille.

Ulkomaalainen voidaan karkottaa maasta, jos hän on syyllistynyt rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta tai hän on syyllistynyt toistuvasti rikoksiin. Päätökset perustuvat kokonaisharkintaan, jossa huomioidaan myös esimerkiksi teon vakavuus, siteet Suomeen ja terveydentilaa koskevat selvitykset.

Määrät ovat pysyneet viime vuosina melko samalla tasolla. Esimerkiksi vuonna 2017 karkottamispäätös annettiin 100:lle.

Kaikkiaan karkottaa päätettiin viime vuonna 1 092 henkilöä. Päätöksistä suurin osa, 997, liittyi, luvattomaan oleskeluun maassa.

Karkottamispäätöksen saaneiden maasta poistamisesta vastaa poliisi.

Suomi sai 9 600 uutta kansalaista

Suomen kansalaisuutta haki edellisvuosia isompi määrä ihmisiä. Kansalaisuushakemuksia tehtiin viime vuoden aikana yhteensä 11 676 (2017: 10 704). Venäjän kansalaiset ovat edelleen suurin hakijaryhmä. Muita suurimpia hakijaryhmiä olivat somalialaiset ja irakilaiset.

Kansalaisuusilmoituksia tehtiin 1 020. Tietyt henkilöryhmät, kuten entiset Suomen kansalaiset, voivat saada Suomen kansalaisuuden ilmoituksesta.

Suomen kansalaisuus myönnettiin viime vuonna 9 610 henkilölle. Määrä laski vuodesta 2017, jolloin kansalaisuuden sai 12 600 henkilöä. Vuoden 2017 isompi päätösmäärä johtui aiempien vuosien ruuhkanpurusta.

Tilastoissa näkyi myös Ison-Britannian kansalaisten hakemusmäärän hienoinen kasvu. Kun myös kansalaisuusilmoitukset lasketaan mukaan, viime vuonna 230 Iso-Britannian kansalaista haki Suomen kansalaisuutta. (2017: 201, 2016: 99).

Lisää vuositilastoja migri.fi -sivustolla

Vuoden 2018 vahvistetut tilastot löydät tilastopalvelustamme tilastot.migri.fi. Tilastot vuodesta 2015 taaksepäin löydät pdf-muodossa osoitteesta migri.fi/tilastot

Lisätietoja medialle

Turvapaikkatilastot: turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo, puh. 0295 430 431, s-posti: [email protected]

Maahanmuuttotilastot: maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen, puh. 0295 430 431, s-posti [email protected]

Kansalaisuustilastot: kansalaisuusyksikön johtaja Heikki Taskinen, puh. 0295 430 431, s-posti [email protected]

Muut tilastokysymykset: Maahanmuuttoviraston viestintä, puh. 0295 433 037, s-posti [email protected]

*Tiedotetta päivitetty 2.4.2019: ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia työn perusteella tehtiin 10 805, ei 10 762. Oleskelulupahakemuksia tehtiin vuonna 2018 yhteensä 66 381, ei 65 508.