FI SV EN

Maahanmuuttoviraston Afganistan-linjaus on päivitetty

12.9.2018 9.31
Tiedote

Maahanmuuttovirasto on päivittänyt päätöskäytäntöään afganistanilaisille turvapaikanhakijoille. Päivitys tehtiin, koska YK:n pakolaisasiain valtuutetun toimisto UNHCR julkaisi 30.8.2018 suuntaviivansa koskien Afganistanista kotoisin olevien turvapaikanhakijoiden kansainvälisen suojelun tarpeen arviointia.

Maahanmuuttoviraston aikaisempi linjaus on vastannut hyvin pitkälti UNHCR:n tuoreita suuntaviivoja. Muutoksia tulee siihen, miten sisäisen paon mahdollisuutta Kabuliin arvioidaan. Sisäisellä paolla tarkoitetaan sitä, voiko hakija asettua asumaan muualle kotimaassaan, jos häntä uhkaa kotialueellaan vaino tai vakava haitta.

Virasto keskeytti päätöksenteon afganistanilaisille turvapaikanhakijoille väliaikaisesti siksi aikaa, kun arviota tehtiin. Nyt päätöksentekoa jatketaan.

Maahanmuuttovirasto tarkistaa ja arvioi linjauksiaan sekä päätöskäytäntöään aina tarpeen mukaan. UNHCR:n antamat suuntaviivat otetaan huomioon kansallisen ohjeistuksen valmistelussa, mutta ne eivät velvoita virastoa suoraan.

Afganistaniin voi edelleen palauttaa

UNHCR:n tuoreissa suuntaviivoissa ei esitetä sellaista johtopäätöstä, että turvallisuustilanne kaikkialla Afganistanissa olisi niin vaikea, että kaikki maahan palaavat olisivat vaarassa joutua aseellisen väkivallan kohteeksi. Tämä vastaa myös Maahanmuuttoviraston aikaisempaa linjaa, joka ei nyt muutu: kansainvälistä suojelua ei myönnetä sillä perusteella, että henkilö on kotoisin Afganistanista, vaan sille on oltava henkilökohtaiset perusteet.

UNHCR toteaa kuitenkin, että tietyissä osissa Afganistania turvallisuustilanne voi olla niin vakava, että sinne ei voida edellyttää kenenkään palaavan. Myös Maahanmuuttoviraston arvion mukaan maassa on useita alueita, joilla väkivalta on niin äärimmäistä, että kuka tahansa alueelle palaava olisi vaarassa joutua sen kohteeksi.

UNHCR ei suuntaviivoissaan ota tarkemmin kantaa siihen, missä tällaisia alueita sijaitsee, vaan Afganistanin turvallisuustilannetta käsitellään lähinnä koko maata koskevalla yleisellä tasolla. Viraston arvio maan turvallisuustilanteesta on piirikuntakohtainen, ja se perustuu EU-direktiiveihin, kansalliseen lainsäädäntöön sekä velvoittavaan oikeuskäytäntöön. Tällä hetkellä kenenkään ei edellytetä palaavan seuraaville äärimmäisen väkivallan alueille: Helmandin maakunta, Uruzganin piirikunnat Tirin Kot, Dehrawud ja Chora, Nangarharin maakunnan eteläiset piirikunnat Achin, Kot, Nazyan, Chaparhar, Bati Kot, Pachir wa Agam, Khogiani ja Deh Bala/Haska Mina ja Kandaharin maakunnassa piirikunnat Ghorak, Khakriz, Maiwand, Nish ja Shah Wali Kot.

UNHCR:n suuntaviivoissa ei myöskään esitetä sellaista johtopäätöstä, että Kabulissa esiintyvä väkivalta olisi niin äärimmäistä, ettei kukaan voi palata kaupunkiin. KHO linjasi kesäkuussa 2018, ettei Kabulin yleinen turvallisuus- ja humanitaarinen tilanne ole sellainen, että yksin se asettaisi kaupunkiin palaavan vakavaan ja henkilökohtaiseen vaaraan. KHO:n arvion mukaan yksittäisen henkilön riski joutua väkivallan uhriksi Kabulissa on edelleen suhteellisen pieni.

Muutos aikaisempaan: sisäistä pakoa Kabuliin harkitaan ainoastaan rajatuissa tapauksissa

Jos hakijan on todettu olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa kotialueellaan, arvioidaan päätöksenteossa aina, voiko hän asettua asumaan muualle kotimaassaan, eli mahdollisuus sisäiseen pakoon.

UNHCR:n tuoreiden suuntaviivojen mukaan sisäinen pako Kabuliin ei ole yleisesti mahdollista. UNHCR:n mukaan asiaa on arvioitava yksilöllisesti jokaisen hakijan kohdalla, jos sisäistä pakoa Kabuliin harkitaan.

Maahanmuuttovirasto katsoo, että Kabulin yleiset olosuhteet sisäisen paon kannalta ovat heikentyneet. Virasto on päivittänyt linjaustaan siten, että sisäistä pakoa Kabuliin voidaan harkita tapauskohtaisesti ainoastaan kahden hakijaryhmän kohdalla:

  • Terveet ja työkykyiset naimattomat miehet, joilla ei ole erityisiä haavoittuvia ominaisuuksia.
  • Työikäiset, terveet ja lapsettomat avioparit, joilla ei ole erityisiä haavoittuvia ominaisuuksia ja joilla on turvaverkko Kabulissa.

Kaikissa tapauksissa tehdään aina kokonaisarvio ja sisäisen paon mahdollisuus arvioidaan yksilöllisesti. Se, että henkilö kuuluu yllä mainittuun hakijaryhmään ei tarkoita automaattisesti sitä, että sisäinen pako on hänelle mahdollista.

Maahanmuuttovirasto ei edellytä lapsiperheiden pakenevan maan sisäisesti Kabuliin.

Valtaosa vuonna 2018 afgaaneille tehdyistä päätöksistä on ollut myönteisiä

Kuluvana vuonna turvapaikkahakemuksen on jättänyt noin 175 afganistanilaista. Päätöksen saaneista hakijoista noin 63 % on saanut myönteisen päätöksen ja noin 25 % kielteisen.

Osa hakemuksista on rauennut tai jätetty tutkimatta esimerkiksi sillä perusteella, että hakija on hakenut aikaisemmin turvapaikkaa toisesta EU-valtiosta, joka on velvollinen tutkimaan turvapaikkahakemuksen.

Päätöstä odottaa tällä hetkellä noin 760 hakijaa.

Lisätietoa medialle:

Ylijohtaja Jaana Vuorio, puh 0295 430 431, sposti: etunimi.sukunimi@migri.fi