Turvapaikanhakijalapsille ja heidän perheilleen lisää tukea vastaanottokeskuksissa

2.9.2019 9.14
Tiedote

Jo 22 vastaanottokeskusta on ottanut käyttöön Lapset puheeksi -menetelmän, jonka avulla tuetaan lasten, perheiden ja nuorten arkea.

Lapset puheeksi -menetelmä koostuu keskustelusta ja neuvonpidosta. Lp-keskustelussa vanhempien tai nuoren kanssa kartoitetaan lapsen tai nuoren vahvuuksia ja haavoittuvuuksia sekä tehdään suunnitelma arjen tukemiseksi. Tarvittaessa pidetään neuvonpito, johon pyydetään mukaan myös henkilöitä, jotka voivat olla perheelle tai nuorelle avuksi.

Maahanmuuttoviraston kanssa käyttöönottoa vastaanottokeskuksissa on toteuttanut MIELI Suomen Mielenterveys ry. Hanke on saanut EU:n turvapaikka-, maahanmuutto-, ja kotouttamisrahaston (AMIF) tukea.

Turvapaikanhakijaperheillä ja -lapsilla voi olla vastaanottopalveluissa erilaisia erityistarpeita. Aiemmin elämässä koetut vaikeudet ja haastava elämäntilanne voivat vaikuttaa vanhempien elämänhallintaan, jaksamiseen ja heijastua lapsiin. Osa turvapaikkaa hakevista alaikäisistä saapuu maahan yksin ja heillä on usein taustallaan vaikeita kokemuksia, jotka kuormittavat hyvinvointia.

Tavoite on ottaa menetelmä käyttöön kaikissa vastaanottokeskuksissa ensi vuoden 2020 aikana. Suomessa on tällä hetkellä 39 vastaanottokeskusta ja 6 alaikäisyksikköä. Vastaanottokeskuksissa asuu 0-17-vuotiaita lapsia ja nuoria noin 2 160, mikä on yli viidennes kaikista asiakkaista.

Perheiden ja nuorten kokemukset keskusteluista myönteisiä

Vastaanottokeskuksissa menetelmästä on myönteisiä kokemuksia.

– Lapset puheeksi -keskustelu on erinomainen työmenetelmä vastaanottokeskukseen. Sen avulla voimme ennen kaikkea huomioida lapsia paremmin ja saada selkeämmän kokonaiskuvan perheen tilanteesta. Menetelmä lisää sekä perheen ja työntekijän välistä ymmärrystä että perheen sisäistä yhteistä ymmärrystä ja tukee näin vanhemmuutta, kertoo terveydenhoitaja Jenni Kokkonen Tampereen vastaanottokeskuksesta.

Myös arviointikyselyyn vastanneista vastaanottokeskusten työntekijöistä lähes kaikki arvioivat, että vanhemmat olivat kokeneet työskentelyn myönteisenä. Vastaukset koskivat 45:ttä perhettä ja seitsemää nuorta.

Myös nuorten alaikäisyksikössä on hyviä kokemuksia menetelmän käytöstä.

– Lapset puheeksi -keskustelun jälkeen nuorelle laaditaan yksilöllisten tarpeiden mukaan toimintasuunnitelma kuukaudeksi kerrallaan. Voimme tukea nuoren vahvuuksia ja puuttua haavoittuvuustekijöihin toimintasuunnitelman avulla, kertoo ohjaaja Marjo Sanchez Espoon alaikäisyksiköstä.

Vastaanottokeskuksiin on koulutettu Lapset puheeksi -menetelmäkouluttajia. He kouluttavat muita työntekijöitä ja toimivat työn asiantuntijoina vastaanottokeskuksissa.

FAKTA: Lapset puheeksi -menetelmä

  • Lapset puheeksi -menetelmä on osa Toimiva lapsi & perhe -menetelmiä (Tl&p), jotka on kehitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) vuonna 2001. Nykyisin työtä koordinoi, tutkii ja kehittää MIELI Suomen Mielenterveys ry (entinen Suomen Mielenterveysseura)
  • Menetelmän on kehittänyt lastenpsykiatri, emeritaprofessori Tytti Solantaus.
  • Tutkimuksissa menetelmä on todettu soveltuvaksi suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään ja vaikuttavaksi myös, kun vanhemmalla on vakava sairaus. Lp-menetelmää käytetään useissa palveluissa ja kehitysympäristöissä, esimerkiksi terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.
  • Maahanmuuttoviraston ja Mieli ry:n hankkeessa on vuodesta 2017 alkaen arvioitu ja kehitetty menetelmää soveltuvaksi vastaanottokeskuksiin ja turvapaikanhakijoille.
  • Menetelmän keskustelurungosta käytetään nimitystä lokikirja. MIELI ry on kehittänyt lokikirjan vastaanottokeskuksille yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa.

Lisätietoja medialle

Virpi Valiola, projektipäällikkö, puh. 0295 433 037, s-posti: [email protected]