Kesä on kansainvälisten opiskelijoiden sesonkiaikaa

Äskettäin julkaistu Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) vuosiraportti 2024 kuvasi, kuinka Suomi kiinnosti entistä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita. Vuoden mittaan myös mediassa on kirjoitettu kansainvälisistä opiskelijoista ja mm. heidän kasvavasta osuudesta korkeakouluissa ja oppilaitoksissa, muuttuvasta opintotarjonnasta, opiskelijoiden toimeentulohaasteista sekä työelämämahdollisuuksista.

Opiskelijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin viime vuonna vireille enemmän kuin koskaan aikaisemmin (14 163). Eniten Suomi houkutteli aasialaisia opiskelijoita Bangladeshista, Nepalista ja Kiinasta. Tiesitkö, että opiskelijoiden sukupuolijakauma oli 50/50? Entä tiesitkö sen, että yhä useampi kansainvälinen opiskelija halusi muuttaa Suomeen yhdessä perheenjäsenensä kanssa? Viime vuonna opiskelijoiden perheenjäsenet jättivät ennätysmäärän (7 868) ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia. Tämä jo muutaman vuoden ajan jatkunut trendi jatkuu edelleen.  

Juuri nyt kansainvälisten opiskelijoiden hakeutuminen Suomeen on hyvin ajankohtaista ennen syyslukukaudella alkavia opintoja. Opiskelijoiden oleskelulupahakemusten sesonki käynnistyy tyypillisesti touko-kesäkuun aikana. Tämän vuoden opiskelijoiden oleskelulupahakemussesonki on jo kovassa vauhdissa ja oleskelulupahakemusten määrä on pysytellyt korkealla tasolla (8.6.2025 mennessä 2 % kasvua viime vuodesta). Tulossa olevien lakimuutosten (esimerkiksi lukuvuosimaksujen täyskatteellisuus EU/ETA-maiden ulkopuolisille korkeakouluopiskelijoille) vaikutuksia kansainvälisten opiskelijoiden määrään on edelleen haastavaa arvioida. Viime vuoden tapaan eniten hakemuksia on tullut Aasian maista. Kesäsesongin edetessä kokonaistilanne elää ja muuttuu.  

Suurin osa opiskelijoiden hakemuksista käsitellään alle kuukaudessa 

Johtamallani osastolla, jossa kansainvälisten opiskelijoiden lupahakemukset käsitellään ja ratkaistaan, on joka vuosi kesäksi erikseen rekrytoitu osaava kesätiimi vahvistamassa opiskelijoiden lupahakemusten käsittelyä. Kesätiimi on jo saanut kattavan perehdytyksen, useilla on aiempaa kokemusta työstä ja aiempien vuosien opit on huomioitu. Kesätiimin työstä on virastossamme onnistuneet kokemukset ja pitkät perinteet, ja työ kansainvälisten opiskelijoiden maahantuloprosessin parissa on kiinnostanut selvästi vuodesta toiseen.  

Suomen edustustot ulkomailla ovat tärkeä ensikontakti Suomeen hakeutuville kansainvälisille opiskelijoille. Edustustoissa muun muassa käydään tunnistautumassa ja hoitamassa muita lupaprosessin vireillepanovaiheen toimia. Virastomme tekee tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä ulkoministeriön ja edustustojen kanssa lupaprosessin alkupään kehittämiseksi ja sujuvoittamiseksi. Parhaillaan meiltä onkin muutamia asiantuntijoita virkamatkalla tukemassa Aasian edustustoja kesäsesongin tehtävissä. Erityisen kiinnostuneina ja uteliaina odotamme näitä kollegoidemme kokemuksia tältä kesältä.  

Opiskelijoiden lupaprosessille tyypillistä on esimerkiksi se, että suuri osa hakemuksista voidaan käsitellä ja ratkaista hyvin nopeasti jopa muutamassa päivässä tai parissa viikossa. Tällä hetkellä reilut 80 % myönteisistä päätöksistä on tehty 30 vuorokaudessa tai sitä nopeammin. Toisaalta tiukentunut talous ja toimeentuloon liittyvät vaikeudet ovat näkyneet myös kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla ja hidastaneet joidenkin hakemusten käsittelyä. Opiskelijan oleskeluluvan edellytyksenä on riittävä toimeentulo, ja sen osoittaminen vaatii monissa tapauksissa lisäselvityksiä sekä toisinaan myös asiakirjojen aitouden selvittämistä ennen luvan myöntämistä. Toimeentuloon liittyvät epäselvyydet voivat johtaa myös luvan myöntämättä jättämiseen. Jokainen hakemus on kuitenkin aina yksilöllinen, minkä vuoksi samassa oppilaitoksessakaan käsittelyajat eivät ole samat ja opiskelijoiden lupa-asioiden käsittelyajat oppilaitosten välillä voivat vaihdella. 

Opiskelijoiden lupaprosessissa on käytössä sekä avustavaa automaatiota tiettyjen luvan saamista koskevien edellytysten tarkistamiseksi että automaattista ratkaisumenettelyä tiettyjen ehtojen toteutuessa. Automaation tuki on merkittävä apu sujuvan ja tehokkaan lupaprosessin ylläpitämiselle. Mikäli hakemuksiin liittyy seikkoja, jotka vaativat tarkempaa tutkintaa, automaatio myös tukee hakemusten tehokasta seulontaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että automaatioon on rakennettu erilaisia sääntöjä, jotka ohjaavat tarkempaa tutkintaa vaativat hakemukset asiantuntijoiden tarkastettavaksi. Hakemuksia ei käsitellä kokonaan automaattisesti, vaan niiden käsittelyyn sisältyy myös asiantuntijan tekemiä vaiheita.  

Automaatiota hyödynnetään myös oleskelulupien jälkivalvonnassa. Jälkivalvonnalla varmistetaan se, että oleskeluluvan ehdot edelleen täyttyvät ja ettei oleskelun peruste ole poistunut, muuttunut olennaisesti tai osoittautunut virheelliseksi. Kollegani valvontaosastolta avasi 13.6. julkaistussa jutussaan jälkivalvonnan tavoitteita ja löydöksiä tarkemmin. Itse koen jälkivalvonnasta saatavan arvokasta tietoa ja analyysiä lupaprosessien ja lainsäädännön tulevalle kehittämiselle.  

Miltä näyttää opiskelijoiden maahanmuuton tulevaisuus? 

Maahanmuuttoviraston ennakointiverkosto on arvioinut, että kansainvälisten opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrät kasvavat edelleen maltillisesti kuluvan vuoden ja vuoden 2026 aikana. Kehitykseen vaikuttaa erityisesti oppilaitosten aloituspaikkojen määrät, mutta myös Suomen vetovoima opiskelu- ja asumismaana, työelämämahdollisuudet ja erilaiset sosiaaliset verkostot. Myös kansainvälisiä opiskelijoita koskevalla sääntelyllä kuten lukukausimaksujen määrillä voi olla vaikutusta korkeakouluopiskelijoiden tulevien vuosien määrään.  

Jatkuvasti kehittyvä ja kansainvälisiä opiskelijoita koskettava lainsäädäntö edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä maahantulosta vastaavan lupaviranomaisen ja oppilaitosten ja korkeakoulujen kesken. Opiskelun suorittamiseen tulee uusia muotoja, opiskeluiden aloitusajat ja opintokokonaisuudet muuttuvat ja neuvonta kaipaa uudistuvia kanavia ja tapoja. Muun muassa näistä syistä olemme edeltävillä viikoilla tavanneet oppilaitosten ja korkeakoulujen edustajia yhteisen tilannekuvan jakamisen varmistamiseksi ja yhteistyön tiivistämiseksi. Tätä yhteistyötä haluamme yhä kehittää ja vaalia luodaksemme entistä sujuvamman Suomeen tulon kansainvälisille opiskelijoille.