Maahanmuuttovirasto vähentää vastaanottojärjestelmän majoituspaikkojen määrää
Maahanmuuttovirasto arvioi vastaanottojärjestelmän majoituspaikkojen tarvetta ja kustannustehokkuutta jatkuvasti. Virasto säätelee paikkojen määrää vastaamaan aina kulloistakin tarvetta.
Uusien kansainvälisen suojelun hakijoiden ja tilapäisen suojelun saajien määrä on vähentynyt kevään aikana. Lisäksi moni tilapäistä suojelua saava on hakenut kotikuntaa ja siirtynyt vastaanottokeskuksista kuntaan, minkä vuoksi myös vastaanottokeskusten järjestämien majoituspaikkojen tarve on vähentynyt.
– Paikkatarpeen laskiessa myös majoituskapasiteetin määrää vastaanottojärjestelmässä on tarpeen vähentää toiminnan kustannustehokkuuden ylläpitämiseksi. Kapasiteetin määrää vähennetään supistamalla toiminnassa olevien vastaanottokeskusten paikkamääriä sekä keskuksia lakkauttamalla. Osa uusista aikuisten ja perheiden vastaanottokeskuksista muuttuu laitosmallisiksi, vastaanottopalveluiden osaston johtaja Elina Nurmi kertoo.
Muutokset vastaanottojärjestelmään suunnitellaan ja toteutetaan kesän ja syksyn 2024 aikana.
Suomessa on tällä hetkellä 76 vastaanottokeskusta, niiden sivutoimipistettä ja yksityismajoittujien palvelupistettä sekä 23 alaikäisyksikköä. Vastaanottojärjestelmässä on nyt noin 27 800 asiakasta. Näistä asiakkaista 43 prosenttia asuu yksityismajoituksessa. Suurin osa asiakkaista on tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia.
Maahanmuuttoviraston vastuulla on vastaanottokeskusten hankinta, ohjaus ja valvonta. Viraston omat vastaanottokeskukset sijaitsevat Helsingissä, Lappeenrannassa (Joutseno) ja Oulussa.
Moni asiakas voi muuttaa kuntaan
Osa vastaanottokeskuksissa majoittuvista asiakkaista saattaa joutua muuttamaan, kun vastaanottojärjestelmää muutetaan. Asiakkaat voivat tarvittaessa siirtyä toiseen keskukseen tai muuttaa yksityismajoitukseen tai kuntaan asumaan.
– Vastaanottokeskukset tiedottavat muutoksista asiakkaille hyvissä ajoin. Tavoitteenamme on varmistaa, että asiakkaat voivat valmistautua muutoksiin ja tehdä päätöksen siirtyvätkö he esimerkiksi kuntalaisiksi tai järjestävätkö majoituksen itse keskuksen ulkopuolella, Nurmi kertoo.
Tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset voivat hakea kotikuntaa, jos he ovat oleskelleet Suomessa yhtäjaksoisesti vuoden ajan. Kesäkuun loppuun mennessä vastaanottojärjestelmässä on noin 11 000 tilapäistä suojelua saavaa, jotka voisivat halutessaan hakea kotikuntaa. Kotikunnan saaneet voivat itse päättää asuinpaikkansa. He saavat samat oikeudet ja palvelut kuin muutkin kuntalaiset.
Lisätietoja medialle
- tulosalueen johtaja Olli Snellman, etunimi.sukunimi@migri.fi, puh. 0295 433 037
