Vastaanottokeskusten ajantasaisen lukumäärän näet Vastaanottokeskukset-sivulta.
Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanottokeskusten toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Maahanmuuttovirasto myös ylläpitää itse vastaanottokeskuksia sekä toimii ostopalveluna hankittavan vastaanottotoiminnan tilaajana ja sopii toiminnan tuottamisesta palvelutuottajien kanssa.
Maahanmuuttoviraston ylläpitämät vastaanottokeskukset sijaitsevat Helsingissä, Lappeenrannassa (Joutseno) ja Oulussa. Muuten vastaanottokeskusten palveluntuottajina toimivat esimerkiksi yritykset ja järjestöt, joiden kanssa Maahanmuuttovirastolla on sopimus vastaanottotoiminnan tuottamisesta.
Vastaanottokeskuksia on aikuisille ja perheille tai yksin ilman huoltajaa oleville lapsille. Ilman huoltajia olevien lasten vastaanottokeskukset ovat ryhmäkoteja ja tukiasuntoloita.
Asiakas ei välttämättä majoitu koko aikaa samassa vastaanottokeskuksessa. Asiakas majoittuu yleensä alussa kauttakulkukeskuksessa, josta hänet siirretään tyypillisesti odotusajan keskukseen. Vastaanottokeskuksen toiminta saattaa esimerkiksi loppua ja asiakkaan on tarve siirtyä toiseen keskukseen. Asiakas voi siirtyä toiseen vastaanottokeskukseen myös muista syistä johtuen.
Lue lisää majoittumisesta.
Asiakas voi halutessaan järjestää majoituksensa itse vastaanottokeskuksen ulkopuolella. Tätä kutsutaan yksityismajoitukseksi. Vaikka asiakas majoittuu tällöin vastaanottokeskuksen ulkopuolella, hän saa muut vastaanottopalvelut vastaanottokeskuksesta ja sen kautta.
Majoitus vastaanottokeskuksessa on yhteismajoitusta. Asiakas tyypillisesti jakaa majoitustilan muiden asiakkaiden kanssa.
Vastaanottokeskuksen ovat yleisesti avoimia yksiköitä ja asiakkaat voivat liikkua keskusten ulkopuolella. Asiakas voi esimerkiksi hakeutua opiskelemaan, töihin tai harrastuksiin keskuksen ulkopuolelle. Lapset käyvät yleensä keskuksen ulkopuolella koulua.
Vastaanottokeskusten asiakkaat järjestävät itsenäisesti arkielämänsä. He esimerkiksi laittavat ruokansa ja siivoavat huoneensa itse. Joissakin keskuksissa voidaan vastaanottopalveluina tarjota ateriat.
Vastaanottokeskuksessa jokaisella on oikeus turvalliseen asumis-, asiointi ja työympäristöön. Vastaanottokeskuksissa on järjestyssääntö, jonka mukaan asiakkaan tulee toimia ja käyttäytyä keskuksessa ja sen välittömässä läheisyydessä. Järjestyssäännön vastainen toiminta voi johtaa seuraamuksiin, vastaanottorahan alentamiseen tai vastaanottopalveluiden peruuttamiseen.
Vastaanottokeskuksen asiakkaalla on velvollisuus tunnistautua keskuksessa säännöllisin väliajoin sekä velvollisuus ilmoittaa yhteystietonsa ja ylläpitää ne ajantasaisina. Velvollisuus tunnistautua ei koske asiakkaita, jotka käyvät töissä. Velvollisuus ei myöskään koske lapsia.
Vastaanottokeskusten määrä vaihtelee asiakasmäärän ja toimintaan tarvittavan majoituskapasiteetin tarpeen mukaan. Keskuksia lakkautetaan ja majoituspaikkoja vähennetään, jos keskusten ja paikkojen tarve vähenee. Maahanmuuttovirasto arvioi vastaanottojärjestelmän majoituspaikkojen tarvetta ja kustannustehokkuutta jatkuvasti.
Maahanmuuttovirasto järjestää vastaanottopalvelut. Asiakas saa vastaanottopalvelut sen vastaanottokeskuksen kautta, jonka asiakkaaksi hänet rekisteröidään. Laki määrittää millaisia ja minkä laajuisia vastaanottopalveluita asiakas voi saada.
Vastaanottopalveluita ovat:
- majoitus
- vastaanotto- ja käyttöraha
- sosiaalipalvelut
- terveyspalvelut
- tulkki- ja käännöspalvelut
- ohjaus ja neuvonta.
Vastaanottopalveluna voidaan järjestää myös ateriat. Lisäksi asiakkaille annetaan vastaanottokeskuksessa tietoa ja avustettuun vapaaehtoiseen paluuseen liittyvää paluuneuvontaa ja tukea paluisiin.
Kansainvälistä suojelua hakeneen asiakkaan on mahdollista saada Maahanmuuttovirastolta maksutonta oikeudellista neuvontaa.
Ilman huoltajaa olevien lasten vastaanottokeskuksissa asiakkaille järjestetään asiakkaille yleisesti täysi ylläpito. Lue lisää vastaanottopalveluista.
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Asiakkaiden oikeudesta sosiaali- ja terveyspalveluihin säädetään laissa. Oikeus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin määräytyy sillä perusteella, millä statuksella henkilö oleskelee Suomessa.
Jokaisessa vastaanottokeskuksessa työskentelee sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Heidän määrä riippuu vastaanottokeskuksen asiakasmäärästä. Heidän tehtäviinsä kuuluu esimerkiksi
- tuen tarpeen arviointia
- neuvontaa
- ohjausta
- sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä
- palvelujen ja tukitoimien antamista ja järjestämistä
- täydentävän vastaanottorahan päätösten tekemistä
- monitieteisen iän arvioinnin suorittamista
- paluuneuvonnan antamista
- ilman huoltajaa olevien lasten edustajiin liittyviä tehtäviä.
Jokaisessa vastaanottokeskuksessa työskentelee terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja. Heidän määrä riippuu vastaanottokeskuksen asiakasmäärästä. Heidän tehtäviinsä kuuluu esimerkiksi:
- alkuterveystarkastuksen tekemistä
- hoidon tarpeen arviointia
- neuvontaa
- ohjausta
- terveyteen liittyvien ongelmien selvittämistä
- hoitotoimenpiteiden tekemistä
- palvelujen ja tukitoimien järjestämistä
- monitieteisen iän arvioinnin suorittamista
- tarvittavien lääkärinlausuntojen hankkimista.
Vastaanottokeskukset järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut joko omana palvelutuotantona tai hankkimalla ne hyvinvointialueilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Vastaanottokeskukset antavat alueellisesti tarkempaa tietoa terveyspalveluista ja niihin pääsystä. Työssäkäyvä asiakas voi myös saada terveydenhuollon palveluita työterveyshuollostaan.
Vastaanottoraha
Asiakas voi saada vastaanottorahaa eli taloudellista tukea asiakkaana olemisen aikana, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa esimerkiksi ansiotyöllään tai varoistaan. Vastaanottoraha on tarkoitettu välittömiä perustarpeita varten. Vastaanottorahaa haetaan omasta vastaanottokeskuksesta.
Vastaanottorahan myöntämisestä ja suuruudesta määrätään laissa.
Tukea ei myönnetä kaikille. Vastaanottorahan määrä voi vaihdella, sillä tulot ja varat vaikuttavat vastaanottorahan määrään. Tuen tarvetta arvioidaan, kun asiakas hakee vastaanottorahaa.
Vastaanottokeskuksen asiakas voi hakea myös täydentävää vastaanottorahaa.
Vastaanottopalveluja saavan henkilön on ilmoitettava vastaanottokeskukselle tulonsa ja varansa sekä niissä tapahtuneet muutokset.
Tulot ja varat pitää ilmoittaa, koska niiden määrä voi vaikuttaa myönnettävän vastaanotto- tai käyttörahan määrään ja vastaanottopalveluista perittäviin maksuihin.
Vastaanottopalveluista voidaan periä kohtuullinen maksu, joka voi olla enintään palvelun todellisia kustannuksia vastaava.
Ilman huoltajaa Suomessa olevilta lapsilta ei yleisesti peritä asiakasmaksuja.
