Vastaanottokeskukset

Vastaanottokeskusten ajantasaisen lukumäärän näet verkkosivuiltamme:

• Vastaanottokeskukset kartalla

Vuoden 2018 lopussa aikuisyksiköitä oli 43 ja alaikäisyksiköitä 6. Enimmillään vastaanottokeskusten määrä on ollut helmikuussa 2016, jolloin vastaanottokeskuksia oli 221. Tämän lisäksi yksin tulleita alaikäisiä majoittui myös 22 kansanopistossa tai opiston toimipisteessä eri puolilla Suomea.

Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanottokeskusten toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Vastaanottokeskus järjestää asiakkaille vastaanottolain mukaiset vastaanottopalvelut.

Valtion vastaanottokeskukset sijaitsevat Lappeenrannassa (Joutseno) ja Oulussa. Muita vastaanottokeskuksia ylläpitävät esimerkiksi SPR ja kunnat. Turvapaikanhakija voi asua myös yksityismajoituksessa, jolloin hän järjestää majoituksensa itse.

Yksintulleet alaikäiset hakijat asuvat omissa yksiköissään, ryhmäkodeissa ja tukiasumisyksiköissä.

Hakija ei välttämättä asu koko aikaa samassa vastaanottokeskuksessa. Yleensä turvapaikanhakija majoittuu alussa niin sanottuun transit-keskukseen. Kun hakija on käynyt turvapaikkapuhuttelussa, hän siirtyy toiseen keskukseen odottamaan päätöstä.

Lisätietoa

• Majoittuminen vastaanottokeskukseen
• Majoittuminen yksityismajoitukseen

Turvapaikanhakija saa halutessaan asua myös muualla kuin vastaanottokeskuksessa. Osa asuu esimerkiksi sukulaisten tai ystävien luona. Tätä kutsutaan yksityismajoitukseksi. Vaikka hakija asuu muualla, hän saa vastaanottokeskuspalvelut lähimmästä vastaanottokeskuksesta.

Vastaanottokeskusten paikkamäärä pyritään pitämään koko ajan mahdollisimman lähellä tarvetta, sillä ylimääräisen majoituskapasiteetin ylläpito olisi kallista. Tavoite on 90 prosentin käyttöaste.

Vastaanottokeskusten määrä siis vaihtelee turvapaikanhakijoiden määrän mukaan. Keskuksia lakkautetaan ja majoituspaikkoja vähennetään, jos paikkojen tarve vähenee.

Vuonna 2017 vastaanoton kokonaiskustannuksista laskettu majoitusvuorokauden keskihinta oli 55 euroa per henkilö. Keskihintaan sisältyvät kaikki kulut, kuten vastaanottokeskuksen tilavuokra ja kiinteistöhuolto, työntekijöiden palkat, materiaalikulut, palvelut sekä asukkaille maksettava vastaanottoraha.

Vastaanottopalvelut järjestää se vastaanottokeskus, jonka asiakkaaksi turvapaikanhakija on rekisteröity. Laki määrittää, mihin palveluihin hakijalla on oikeus.

• Vastaanottopalveluita ovat majoituksen lisäksi
• Sosiaali- ja terveyspalvelut:
  • Jokaisessa keskuksessa on terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja sekä sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja
• Tulkkaus
  • Hakijalla on oikeus tulkkaukseen viranomaisasioissa. Vastaanottokeskuksessa tämä tarkoittaa ennen kaikkea sosiaali- ja terveyspalveluita. Tulkkausta voidaan käyttää tarvittaessa myös arjen asioissa.
• Vastaanottoraha
• Työ- ja opintotoiminta
  • Hakijoille järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta. He osallistuvat myös vastaanottokeskuksen järjestämään työtoimintaan.
• Vapaaehtoisen paluun ohjaus ja paluutuki

Lisätietoa

• Arki vastaanottokeskuksessa

Jokaisessa keskuksessa on terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja, joka ohjaa asiakkaan tarvittaessa eteenpäin lääkärin vastaanotolle.

Aikuisella turvapaikanhakijalla on oikeus akuuttiin ja välttämättömään terveydenhuoltoon. Alaikäisillä turvapaikanhakijoilla on oikeus terveydenhuoltoon samoin perustein kuin lapsilla, joiden kotikunta on Suomessa.

Turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja lakisääteisiin sosiaalipalveluihin, jos vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja arvioi ne välttämättömiksi.

Vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan tehtäviin kuuluu myös neuvontaa, ohjausta, sosiaalisten ongelmien selvittämistä ja muita tukitoimia. Jokaisessa keskuksessa työskentelee lisäksi ohjaajia.

Vastaanottokeskusten asiakkaat järjestävät arkielämänsä. He esimerkiksi laittavat ruokansa ja siivoavat huoneensa pääosin itse. Joissakin keskuksissa voidaan vastaanottopalveluina tarjota ateriat.

Vastaanottokeskukset eivät ole suljettuja laitoksia, vaan hakijat saavat liikkua vapaasti ja hakeutua esimerkiksi harrastuksiin ja muuhun toimintaan.

Vastaanottokeskukset ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteitä, joissa valtaosa henkilökunnasta on ohjaajia, terveyden- tai sairaanhoitajia sekä sosiaalityöntekijöitä tai -ohjaajia.

Vastaanottokeskusten henkilökunta seuraa asiakkaiden hyvinvointia, ja asiakkaat voivat myös itse ottaa yhteyttä henkilökuntaan. Tarvittaessa vastaanottokeskus ohjaa asiakkaan eteenpäin vastaanottokeskuksesta ulkopuolisen arvion ja avun piiriin.

Maahanmuuttovirasto ei keskitä haastavasti käyttäytyviä asiakkaita tai eri tavalla oireilevia turvapaikanhakijoita tiettyihin vastaanottokeskuksiin. Lahdessa toimii tehostetun tuen osasto niille turvapaikanhakijoille, jotka eivät ole sairaalahoidon tarpeessa, mutta kaipaavat tehostettua tukea.

Hakijat saavat tavallista mielenterveyshoitoa eli keskusteluhoitoa, lääkehoitoa, ja mahdollisesti myös osastohoitoa, tilanteesta riippuen. Pääkaupunkiseudulla on muutama kohderyhmään erikoistunut paikka.

Turvapaikanhakijan elämäntilanne on usein haastava ja hyvin moni kärsii esimerkiksi unettomuudesta, masennuksesta tai ahdistuksesta. Tarkkoja lukuja on mahdoton sanoa.

Itsemurhat ovat vastaanottokeskuksissa harvinaisia. Vuonna 2016 tapahtui yksi itsemurha. Vuosina 2017 ja 2018 ei tällaisia tapahtumia vastaanottokeskuksissa ollut.

Vastaanottokeskuksissa tapahtuu säännöllisesti tapauksia, joissa asiakas vahingoittaa itseään.

Turvapaikanhakijan epävarman elämäntilanteen lisäksi useat muut tekijät voivat johtaa tekoihin, joissa ihminen saattaa vahingoittaa itseään.

Vaihtelua teon syissä, tilanteessa ja tilanteen vakavuudessa on paljon henkilöstä riippuen.

Turvapaikanhakija voi saada vastaanottorahaa eli taloudellista tukea sen aikaa, kun hänen hakemustaan käsitellään. Vastaanottoraha on tarkoitettu välittömiä perustarpeita varten.

Vastaanottorahaa haetaan omasta vastaanottokeskuksesta.

Vastaanottorahan myöntämisestä ja suuruudesta määrätään vastaanottolaissa.

Tukea ei myönnetä kaikilla hakijoille. Vastaanottorahan määrä voi vaihdella, sillä kaikki tulot ja varat vaikuttavat vastaanottorahan määrään. Jos turvapaikanhakija käy esimerkiksi töissä, se vähentää vastaanottorahan määrää.

Poliisi tai Rajavartiolaitos tutkii varallisuuden siinä vaiheessa, kun rekisteröi hakijan turvapaikanhakijaksi. Tieto merkitään viranomaisrekistereihin, ja päätös vastaanottorahasta tehdään tämän tiedon perusteella.

Tuen tarvetta arvioidaan, kun turvapaikanhakijan hakee vastaanottorahaa tasaisin väliajoin.

Lisätietoa

• Vastaanottorahan määrä

Kyllä. Vastaanottorahaa voidaan vähentää, jos hakija kieltäytyy vastaanottokeskusten järjestämään opinto- ja työtoimintaan osallistumisesta.

Tulot vaikuttavat vastaanottorahan määrään.

Vastaanottopalveluista voidaan myös periä erillinen maksu. Näin on toimittu esimerkiksi silloin, jos asiakkaat ovat käyneet työssä ja saaneet sen tasoista palkkaa, josta on mahdollista periä maksu.

Työ- ja opintotoiminnan järjestäminen kuuluu vastaanottokeskusten tehtäviin. Yleensä turvapaikanhakijat opiskelevat keskuksessa suomen tai ruotsin kieltä. Tämän lisäksi turvapaikanhakijat saavat tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen toiminnasta. Työtoiminta on nykyisin usein siivousta ja kunnostustöitä vastaanottokeskuksen alueella.

Lisätietoa

• Työ- ja opintotoiminta

Turvapaikanhakija osallistuu suomalaisen yhteiskunnan peruskurssille vastaanottokeskuksessa. Se on vastaanottolain mukaista työ- ja opintotoimintaa ja pakollinen jokaiselle yli 16-vuotiaalle.

Kurssi antaa perustiedot vastaanottokeskuksessa asumiseen sekä oikeuksiin ja velvollisuuksiin siellä. Kurssin on myös tarkoitus antaa hakijalle alkutiedot ja perehdyttää häntä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Suomalaisen yhteiskunnan kurssilla käsitellään myös suomalaista kulttuuria, lainsäädäntöä, tasa-arvoa ja seksuaalisuutta ja suomalaista työelämää. Teemat käydään läpi asiakkaiden kanssa tulkin välityksellä.

Kurssista saa todistuksen, jossa asiakas sitoutuu noudattamaan suomalaisen yhteiskunnan sääntöjä.

Vastaanottokeskuksissa asuvat turvapaikanhakijat vasta odottavat tietoa siitä, saavatko luvan jäädä Suomeen. Varsinainen kotouttaminen alkaa, jos turvapaikanhakija saa hakemukseensa myönteisen päätöksen.

Kun turvapaikanhakija saa myönteisen päätöksen, hän ei ole enää Maahanmuuttoviraston asiakas. Varsinaisesta kotouttamisesta vastaavat kunnat ely-keskusten ja työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa.

Vastaanottokeskuksissa tuetaan sellaista toimintaa, joka auttaa turvapaikanhakijaa aloittamaan itsenäisen elämän, jos hän saa luvan jäädä Suomeen. Hakijat opettelevat esimerkiksi suomen kieltä ja saavat tietoa yhteiskunnan toiminnasta.