Vastaanottokeskusten ajantasaisen lukumäärän näet Vastaanottokeskukset-sivulta.
Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanottokeskusten toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta.
Maahanmuuttoviraston ylläpitämät vastaanottokeskukset sijaitsevat Helsingissä, Lappeenrannassa (Joutseno) ja Oulussa. Muuten vastaanottokeskuksia esimerkiksi yritykset ja järjestöt, joiden kanssa Maahanmuuttovirastolla on sopimus keskuksen ylläpitämisestä.
Vastaanottokeskuksia on joko aikuisille ja perheille tai yksin ilman huoltajaa oleville lapsille. Ilman huoltajia olevien lasten vastaanottokeskukset ovat ryhmäkoteja ja tukiasuntoloita.
Asiakas ei välttämättä majoitu koko aikaa samassa vastaanottokeskuksessa. Vastaanottokeskuksen toiminta saattaa esimerkiksi loppua ja asiakkaan on tarve siirtyä toiseen keskukseen. Turvapaikanhakija-asiakas taas majoittuu yleensä alussa niin sanottuun transit-keskukseen. Kun asiakas on käynyt turvapaikkapuhuttelussa, hän siirtyy tyypillisesti toiseen keskukseen odottamaan päätöstä.
Lue lisää majoittumisesta:
Asiakas voi halutessaan järjestää majoituksensa itse vastaanottokeskuksen ulkopuolella. Tätä kutsutaan yksityismajoitukseksi. Vaikka asiakas majoittuu tällöin muualla, hän saa muut vastaanottopalvelut vastaanottokeskuksesta ja sen kautta.
Vastaanottokeskusten asiakkaat järjestävät itsenäisesti arkielämänsä. He esimerkiksi laittavat ruokansa ja siivoavat huoneensa pääosin itse. Joissakin keskuksissa voidaan vastaanottopalveluina tarjota ateriat.
Vastaanottokeskuksissa on säännöt, joita asiakkaiden tulee keskuksessa noudattaa. Vastaanottokeskukset eivät ole suljettuja laitoksia, vaan asiakkaat saavat liikkua vapaasti ja hakeutua esimerkiksi harrastuksiin ja muuhun toimintaan.
Vastaanottokeskusten määrä vaihtelee asiakasmäärän ja toimintaan tarvittavan majoituskapasiteetin tarpeen mukaan. Keskuksia lakkautetaan ja majoituspaikkoja vähennetään, jos keskusten ja paikkojen tarve vähenee. Maahanmuuttovirasto arvioi vastaanottojärjestelmän majoituspaikkojen tarvetta ja kustannustehokkuutta jatkuvasti.
Vastaanottokeskus järjestää keskukseen rekisteröidyille asiakkaille lain mukaiset vastaanottopalvelut. Laki määrittää, millaisia ja minkä laajuisia palveluita asiakas voi saada.
Vastaanottopalveluita ovat:
- majoitus
- vastaanotto- ja käyttöraha
- sosiaalipalvelut
- terveydenhuoltopalvelut
- tulkki- ja käännöspalvelut
- työ- ja opintotoiminta.
Vastaanottopalveluna voidaan järjestää myös ateriat. Lisäksi asiakkaan on mahdollista saada vastaanottokeskuksesta esimerkiksi tietoa, yleistä ohjausta ja neuvontaa sekä paluuneuvontaa.
Ilman huoltajaa olevien lasten vastaanottokeskuksissa asiakkaille järjestetään asiakkaille yleisesti täysi ylläpito. Lue lisää vastaanottopalveluista.
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Asiakkaiden oikeudesta sosiaalipalveluihin ja terveydenhuollon palveluihin säädetään laissa.
Jokaisessa vastaanottokeskuksessa työskentelee sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Heidän määrä riippuu vastaanottokeskuksen asiakasmäärästä. Heidän tehtäviinsä kuuluu esimerkiksi
- palvelutarpeen arviointia
- neuvontaa
- ohjausta
- sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä
- palvelujen ja tukitoimien antamista ja järjestämistä.
Asiakkaiden terveydenhuoltopalveluista osa tuotetaan vastaanottokeskuksissa ja osa hankitaan ostopalveluna ulkopuolisilta yksityisiltä palveluntuottajilta. Yleisesti erikoissairaanhoidosta, päivystysluonteisesta toiminnasta, kouluterveydenhuollosta, neuvolapalveluista sekä suun terveydenhuollosta vastaavat puolestaan hyvinvointialueet. Työssäkäyvä asiakas voi myös saada terveydenhuollon palveluita työterveyshuollostaan.
Kaikissa vastaanottokeskuksissa on myös terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja. Terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien määrä riippuu vastaanottokeskuksen asiakasmäärästä. Hoitajat esimerkiksi tekevät hoidon tarpeen arvioita, suorittavat erilaisia hoitotoimenpiteitä ja auttavat asiakkaita pääsemään ulkopuolisiin terveydenhuollon palveluihin.
Vastaanottoraha
Asiakas voi saada vastaanottorahaa eli taloudellista tukea asiakkaana olemisen aikana. Vastaanottoraha on tarkoitettu välittömiä perustarpeita varten. Vastaanottorahaa haetaan omasta vastaanottokeskuksesta.
Vastaanottorahan myöntämisestä ja suuruudesta määrätään laissa.
Tukea ei myönnetä kaikille. Vastaanottorahan määrä voi vaihdella, sillä tulot ja varat vaikuttavat vastaanottorahan määrään. Jos asiakas käy esimerkiksi töissä, se vähentää vastaanottorahan määrää. Tuen tarvetta arvioidaan, kun asiakas hakee vastaanottorahaa. Lue lisää vastaanottorahasta.
Kyllä. Vastaanottorahaa voidaan vähentää, jos asiakas kieltäytyy osallistumasta vastaanottokeskusten järjestämään opinto- ja työtoimintaan.
Tulot vaikuttavat vastaanottorahan määrään.
Vastaanottopalveluista voidaan myös periä erillinen maksu. Näin on toimittu esimerkiksi silloin, jos asiakkaat ovat käyneet töissä ja saaneet sen tasoista palkkaa, josta on mahdollista periä maksu.
Työ- ja opintotoiminta
Työ- ja opintotoiminnan järjestäminen kuuluu vastaanottokeskusten tehtäviin. Työ- ja opintoimintaa kohdennetaan vastaanottokeskuksissa majoittuville asiakkaille.
Yleensä asiakkaat opiskelevat keskuksessa suomen tai ruotsin kieltä. Tämän lisäksi he saavat tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen toiminnasta. Työtoiminta on usein siivousta ja kunnostustöitä vastaanottokeskuksen alueella. Lisätietoja työ- ja opintotoiminnasta.
