Perheenyhdistämisellä tarkoitetaan sitä, että Suomessa luvallisesti oleskelevan henkilön perheenjäsenet voivat hakea oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Henkilön ei kuitenkaan tarvitse olla ensiksi muuttanut Suomeen, vaan koko perhe voi hakea lupaa myös samaan aikaan.
Suomessa asuva perheenjäsen on voinut muuttaa Suomeen esimerkiksi työhön, opiskelijaksi tai hän on voinut saada Suomesta turvapaikan. Perheenkokoaja voi olla myös Suomen kansalainen.
Suomessa asuvasta henkilöstä käytetään termiä perheenkokoaja.
Lisätietoa löytyy sivulta: Perheenjäsenen luokse Suomeen.
Oleskelulupaa perhesiteen perusteella voi hakea muut kuin EU-maiden kansalaiset. EU-kansalaiset voivat puolestaan hakea EU-rekisteröintiä.
Perhesiteen perusteella lupaa voi hakea
- Suomen kansalaisen perheenjäsen
- muun ulkomaalaisen perheenjäsen eli Suomessa oleskeluluvalla asuvan perheenjäsen
- kansainvälistä suojelua saaneen perheenjäsen.
Ulkomaalaislain lähtökohta on, että oleskelulupa perhesiteen perusteella myönnetään vain Suomessa asuvan henkilön ydinperheen jäsenelle eli
- aviopuolisolle
- rekisteröidyn parisuhteen kumppanille
- tietyin edellytyksin avopuolisolle
- alle 18-vuotiaalle huollettavalle lapselle
- huoltajille, jos Suomessa asuva henkilö on alaikäinen lapsi.
Muulle kuin ydinperheen jäsenelle voidaan myöntää oleskelulupa tietyissä tarkoin laissa määritellyissä olosuhteissa, jos Suomessa asuva henkilö on Suomen kansalainen tai saanut kansainvälistä suojelua.
Jos kyseessä on vakiintunut seurustelusuhde, oleskelulupaa ei voida myöntää perhesiteen perusteella. Tällöin oleskelulupa voidaan tietyissä tilanteissa myöntää muulla perusteella, jos hakijan toimeentulo on turvattu.
Tilastot oleskelulupahakemuksista ja -päätöksistä perhesiteen perusteella löydät tilastopalvelusta.
Oleskeluluvan myöntäminen perhesiteen perusteella edellyttää yleensä, että hakijan toimeentulo Suomessa on turvattu. Tavallisesti toimeentulo turvataan perheenkokoajan palkkatuloilla. Turvattua toimeentuloa ei edellytetä Suomen kansalaisen perheenjäseneltä.
Lisätietoa löytyy sivulta: Toimeentuloedellytys Suomesta oleskeluluvan saaneen perheenjäsenelle
Kansainvälinen suojelu tarkoittaa, että henkilö saa pakolaisaseman tai toissijaista suojelua.
Turvapaikan saaneen henkilön perheenjäsen voi hakea perheenyhdistämistä ilman toimeentuloedellytystä kolmen kuukauden ajan sen jälkeen, kun perheenkokoaja on saanut turvapaikkapäätöksen tiedoksi. Tässä tapauksessa perheen on pitänyt olla perustettuna ennen Suomeen tuloa. Sama koskee myös kiintiöpakolaisia.
Toissijaista suojelua saaneen perheenjäseniä toimeentuloedellytys koskee aina. Toimeentuloedellytys koskee myös pakolaisaseman saaneen perheenjäseniä, jos perhe on muodostettu perheenkokoajan Suomeen tulon jälkeen sekä kiintiöpakolaisten perheenjäseniä, jos perhe on muodostettu pakolaiskiintiöön hyväksymisen jälkeen.
Perheenjäsenellä ei ole toimeentuloedellytystä silloin, kun pakolaisaseman tai toissijaista suojelua saanut perheenkokoaja on alaikäinen.
Lisätietoa toimeentuloedellytyksestä kansainvälistä suojelua saaneen perheenjäsenelle.
Oleskelulupaa perhesiteen perusteella hakevan on esitettävä luotettava selvitys perhesiteestä. Yleensä se tarkoittaa asiakirjoja, kuten avioliittotodistusta tai lasten syntymätodistuksia. Asiakirjat on esitettävä laillistettuina ja mahdollisesti käännätettyinä viraston asiointikielille.
Jos asiakirjoja ei ole, Maahanmuuttovirasto selvittää asiaa kuulemalla suullisesti hakijaa ja perheenkokoajaa. Oleskeluluvan hakijat haastatellaan Suomen ulkomaan edustustossa.
Perhesidehaastattelussa voidaan kysyä esimerkiksi perhe-elämästä ja siihen liittyvistä arkisista asioista, kuten kotipaikasta ja kodista. Haastatteluista ei haeta identtisiä tarinoita. Haastattelujen tarkoitus on ennen kaikkea selvittää, ovatko perheenjäsenet viettäneet yhteistä perhe-elämää ennen perheenkokoajan maastalähtöä.
Jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei saada riittävää selvitystä asiakirjoista ja haastatteluista, virasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osallistua DNA-tutkimukseen. DNA-testit analysoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kun ihminen hakee oleskelulupaa perhesiteen perusteella, hakijalta pyydetään selvitys perhesuhteistaan. Yleensä edellytetään, että hakija on viettänyt tosiasiallista perhe-elämää Suomessa asuvan perheenjäsenen kanssa ennen tämän muuttoa Suomeen.
Ajoittain on tilanteita, joissa biologinen sukulaisuus ei yksin riitä oleskelulupaan perhesiteen perusteella. Jos esimerkiksi Suomessa asuva vanhempi hakee luokseen ulkomaalaista, biologista lastaan, jonka kanssa ei ole asunut aiemmin, lapselle ei välttämättä myönnetä oleskelulupaa. Oleskeluluvan myöntäminen lapselle edellyttää virallisen huoltajuuden lisäksi sitä, että vanhempi on asunut lapsen kanssa ja tosiasiallisesti huolehtinut hänestä.
Päätöksenteossa otetaan huomioon se, että aina perhe-elämää ei ole ollut mahdollista viettää. Esimerkiksi uusi aviopari ei välttämättä ole kulttuuriin tai uskontoon liittyvien syiden takia voinut asua yhdessä ennen avioliittoa. Kaikkien perhesidehakemusten päätökset tehdään yksilöllistä harkintaa käyttäen.
Perhesiteen katkeamisella tarkoitetaan sitä, että perheenjäsenet ovat asuneet erillään niin kauan, että perhe-elämä on päättynyt. Perhesiteen katsotaan yleensä katkeavan silloin, kun perheenjäsenet muuttavat erilleen. Alaikäisen lapsen ja hänen tosiasiallisen huoltajansa osalta perhesiteen katkeaminen vaatii pidempää erillään asumista.
Kansainvälistä suojelua saaneiden kohdalla huomioidaan aina se, mistä syistä erillään asuminen on aiheutunut. Jos erillään asuminen johtuu pakolaisuuteen liittyvistä syistä, perhe-elämän ei katsota katkenneen pitkänkään ajan kuluttua.
Kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa otetaan huomioon lapsen etu. Päätöstä tehtäessä huomioidaan lapsen kokonaistilanne, kuten esimerkiksi henkilökohtainen tausta, perhesiteet, hyvinvointi, turvallisuus, osallisuus ja sosiaalinen kehitys.
Kaikkia alle 18-vuotiaita kohdellaan viraston päätöksenteossa lapsina. Ikä huomioidaan myös muuten päätöksenteossa, koska lapsen ikä- ja kehitystaso tulee huomioida lapsen edun arvioinnissa.
Oleskeluluvan myöntämisestä perhesiteen perusteella säädetään ulkomaalaislaissa. Luvan myöntämisen edellytykset tulee täyttyä, jotta oleskelulupa voidaan hakijalle myöntää. Kaikki päätökset perhesideperusteisista oleskeluluvista tehdään kokonaisharkintaa käyttäen. Jos asiassa tulee kielteinen päätös, avataan kielteiseen päätökseen vaikuttaneet seikat päätöksessä.
Kielteisille päätöksille voi olla monia eri syitä. Kielteinen päätös voidaan antaa esimerkiksi siksi, että
- hakijan toimeentulo ei ole riittävä
- perheenkokoaja ei ole saanut oleskelulupaa
- hakijaa ja perheenkokoajaa ei voida pitää ulkomaalaislain mukaisina perheenjäseninä.
Oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä puolisolle, jos viranomaisella on perusteltu syy epäillä, että avioliitto on solmittu maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertämiseksi. Avioliiton aitoutta voi olla syytä epäillä esimerkiksi silloin, jos puolisot antavat ristiriitaisia tietoja toisiaan koskevista keskeisistä henkilökohtaisista asioista, kuten nimestä, kansalaisuudesta, perheestä, osoitteesta tai ammatista.
Lumeavioliittoa voidaan epäillä, jos esimerkiksi
- puolisot eivät ole asuneet yhdessä tai yhteiselämä on ollut hyvin lyhytaikaista
- avioliiton solmimisesta on maksettu rahaa
- puolisoilla ei ole yhteistä kieltä
- puolisot antavat ristiriitaisia henkilötietoja toisistaan
- puolisoiden henkilöhistoriassa on merkintöjä aiemmista lumeavioliitoista
- puolisot eivät ole tavanneet kertaakaan ennen avioliittoa.
Harkinnassa otetaan huomioon esimerkiksi uskonnolliset ja kulttuuriset erot. Joissain kulttuureissa pariskunnat eivät esimerkiksi asu yhdessä ennen avioliittoa.
Avioliiton aitoutta voi olla syytä epäillä, jos hakija on mennyt naimisiin heti sen jälkeen, kun hänen
- muulla perusteella tekemänsä oleskelulupahakemus on hylätty
- oleskelulupansa on peruutettu
- käännyttämis- tai karkottamispäätöksestä on annettu tieto.
Näiden asioiden merkitykset harkitaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Hakijaa ja hänen puolisoaan kuullaan aina joko kirjallisesti tai suullisesti.
