Asiakas voi hakea oleskelulupaa työnteon tai yrittäjyyden perusteella, kun hänellä on Suomessa työpaikka tai oma yritys. Pääsääntönä on, että oleskelulupaa haetaan ulkomailla ennen Suomeen muuttoa.
Oleskelulupia on useita erilaisia. Oikea oleskelulupahakemus riippuu siitä, millaista työtä asiakas tekee, millainen koulutustausta hänellä on ja millaista palkkaa hän saa.
Jos työtehtävää varten ei ole omaaoleskelulupahakemusta, asiakas voi hakeatyöntekijän oleskelulupaa.
Asiakas voi hakea lupaa myös muuten kuin työn perusteella. Osa muista oleskeluluvista, kuten oleskelulupa perhesiteen perusteella, sisältävät itsessään työnteko-oikeuden. Lue lisää työnteko-oikeudesta.
Hakemuksen käsittelyaika riippuu siitä, millä perusteella oleskelulupaa haetaan. Käsittelyaika-arvion voi tarkistaa esimerkiksi käsittelyaikalaskurilla.
Osa työperusteisista luvista on käsittelyajaltaan nopeita, kuten erityisasiantuntijoiden ja kausityöntekijöiden luvat.
Yrittäjän kohdalla oleskeluluvan käsittelyaikaan vaikuttaa se, että yrittäjän oleskelulupahakemuksen käsittely on kaksivaiheinen. Yritystoiminnan pitää olla kannattavaa ja yrittäjän toimeentulon pitää olla turvattu yritystoiminnasta saaduilla tuloilla. Nämä edellytykset arvioi ELY-keskus. Tämän jälkeen hakemus siirtyy Maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi.
Myös startup-yrittäjän oleskelulupahakemuksen käsittely on kaksivaiheinen, mikä vaikuttaa käsittelyaikaan. Startup-yrittäjän pitää hankkia Business Finlandin myönteinen lausunto ennen kuin hakee oleskelulupaa.
Hakemuksen käsittelyaika voi toisinaan olla odotettua pidempi myös siksi, että asiakkaalta tai työnantajalta joudutaan esimerkiksi pyytämään lisäselvityksiä tai hakemuksesta puuttuu tietoja.
Jokaiselle työperusteiselle luvalle on laissa säädetyt edellytykset, jotka Maahanmuuttovirasto tarkastaa.
Maahanmuuttovirasto huolehtii siis osaltaan siitä, että Suomeen tullaan töihin asianmukaisin työehdoin. Työnantajan pitää työehtoja ilmoittaessaan antaa vakuutus, että työnantaja on huolehtinut ja kykenee huolehtimaan velvoitteistaan työnantajana. Lisäksi työehtojen, joista työnantaja on työntekijän kanssa sopinut, täytyy olla voimassa olevien säännösten ja työehtosopimusten mukaisia. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, on työehtojen vastattava työmarkkinoilla vastaavissa tehtävissä toimiviin työntekijöihin noudatettavaa käytäntöä. Työnantajan pitää myös antaa vakuutus siitä, että on varmistanut työntekijän täyttävän kaikki työn vaatimukset, jos työssä vaaditaan esimerkiksi erityistä pätevyyttä, lupaa tai hyväksyttyä terveydentilaa.
Kun henkilö hakee oleskelulupaa työntekoa varten, hänen on saatava työstä riittävästipalkkaa ja tultava Suomessa toimeen ansiotyöstä saadulla palkalla oleskeluluvan voimassaolon ajan.
Eri oleskelupien edellytykset löytyvät hakemussivuiltamme.
Lisätietoa:
Kielteisen työlupapäätöksen taustalla on aina se, että asiakas, työnantaja tai työsuhde ei täytä kyseisen oleskeluluvan edellytyksiä. Jokaista hakemusta arvioidaan laissa määritellyillä edellytyksillä. Osaan luvista liittyy Maahanmuuttoviraston lisäksi muiden viranomaisten harkintaa. Jos ELY-keskuksen tekemä osapäätös on kielteinen, myös Maahanmuuttoviraston päätös on kielteinen.
Maahanmuuttovirasto tarkastaa käsittelyn yhteydessä, että ulkomaalaisia työntekijöitä koskevat asianmukaiset työehdot. Työperusteisiin oleskelulupiin liittyy toisinaan väärinkäytöksiä, jolloin voi herätä epäilys, että työntekijä ei ole tulossa Suomeen kohtuullisiin työoloihin. Maahanmuuttoviraston pitää viranomaisena myös ehkäistä ja torjua ihmiskauppaa. Tähän Suomea velvoittavat Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastainen yleissopimus ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta ja ihmiskaupan uhrien suojelemisesta.
Joskus päätös voi olla kielteinen siitä syystä, että oleskeluluvan hakija on syyllistynyt sellaisiin rikoksiin Suomessa, että hänelle ei voida myöntää oleskelulupaa. Lisäksi kielteisen päätöksen voi saada, jos oleskelulupaa on haettu Suomesta käsin tai hakijalla ei ole kansallista matkustusasiakirjaa. Kansainvälistä suojelua hakeneen työperusteista hakemusta ei yleensä tutkita lainkaan.
Kyllä voi. Jos Suomessa tutkinnon suorittaneella on jo työpaikka tai hän harjoittaa elinkeinoa, hän voi hakea jatkolupaa Suomessa tutkinnon suorittaneena. Tässä tapauksessa käsittelyssä ei tehdä saatavuusharkintaa. Suomessa suoritetun tutkinnon perusteella jatkolupa on voimassa enintään neljä vuotta.
Lue lisää Suomessa tutkinnon suorittaneen oleskeluluvasta
Jos tutkinnon Suomessa suorittaneella opiskelijalla ei ole vielä työpaikkaa eikä hän harjoita elinkeinoa, hän voi hakea niin sanottua työnhakulupaa. Lisäksi asiakkaalla on pitänyt olla aiemmin opiskelijan oleskelulupa. Työnhakulupa on voimassa korkeintaan kaksi vuotta.
Turvapaikanhakija saa tehdä ansiotyötä ilman erillistä lupaa hakemuksensa käsittelyn ajan joko kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun hän on hakenut turvapaikkaa.
Kansainvälisen suojelun hakeminen ei ole tarkoitettu väyläksi päästä työskentelemään Suomeen. Jos turvapaikanhakija on saanut kielteisen päätöksen tai hänen kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on vireillä, hän ei voi Suomessa ollessaan hakea oleskelulupaa työntekoa varten. Turvapaikanhakija voi hakea oleskelulupaa työntekoa varten, jos hän poistuu Suomesta kotimaahan ilman vapaaehtoisen paluun avustusta.
Lisätietoa on verkkosivuillamme: Turvapaikanhakijan työnteko-oikeus
Eniten haetaan työntekijän oleskelulupaa ja toiseksi eniten erityisasiantuntijan oleskelulupaa.
Hakemusmäärät eri maista vaihtelevat vuosittain. Kansalaisuudet vaihtelevat myös eri oleskeluluvissa.