Maasta poistaminen

Jos ulkomaalaisella on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta, puhutaan maasta karkottamisesta. Suurin osa karkottamispäätöksistä liittyy siihen, että henkilölle ei ole voitu myöntää jatkolupaa tai hänen voimassa oleva oleskelulupansa on peruutettu. Henkilö voidaan karkottaa myös, jos hän on syyllistynyt Suomessa rikoksiin.

Jos ulkomaalaisella ei ole ollut oleskelulupaa ja hänet päätetään poistaa maasta, hänet käännytetään. Esimerkiksi maasta poistettavan turvapaikanhakijan kohdalla on yleensä kyse käännyttämisestä.

Ulkomaalainen voidaan ulkomaalaislain mukaan karkottaa maasta, jos hän

oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa
on syyllistynyt rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta
on syyllistynyt toistuvasti rikoksiin
on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle tai
on ryhtynyt tai hänen voidaan epäillä ryhtyvän Suomessa kansallista turvallisuutta vaarantavaan toimintaan.

Rikosperusteisissa karkottamisissa poliisi tekee Maahanmuuttovirastolle esityksen karkottamisesta. Maahanmuuttovirasto tekee asiassa päätöksen esityksen ja muun tiedon perusteella. Päätökset perustuvat oikeudelliseen kokonaisharkintaan, jossa punnitaan karkottamisperusteita ja myös karkottamista vastaan puhuvia seikkoja, kuten henkilön siteitä Suomeen.

Maahanmuuttovirasto voi tehdä karkottamispäätöksen myös omasta aloitteestaan. Tämä on tavallista silloin, kun jatkolupahakemukseen tehdään kielteinen päätös tai oleskelulupa peruutetaan.

Jos henkilölle ei ole voitu myöntää jatko-oleskelulupaa, hänelle määrätään tällöin usein vapaaehtoisen paluun aika, joka on yleensä 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Jos henkilö ei em. aikana poistu vapaaehtoisesti maasta, poliisi panee karkottamispäätöksen täytäntöön, kun se on lainvoimainen tai hallinto-oikeus on antanut asiassa päätöksen.

Jos karkottamispäätös tehdään rikosten perusteella, henkilölle ei määrätä vapaaehtoisen paluun aikaa ja poliisi voi panna päätöksen täytäntöön 30 päivän kuluttua siitä, kun päätös on annettu tiedoksi. Rikosperusteisissa karkottamisissa päätöksen ei tarvitse olla lainvoimainen, jotta poliisi voi panna sen täytäntöön.

Muissa kuin rikostapauksissa päätös pannaan täytäntöön vasta, kun se on lainvoimainen tai hallinto-oikeus on antanut asiassa päätöksen. Jos kansainvälistä suojelua saanut henkilö karkotetaan rikosperusteisesti, tällöinkin päätös voidaan panna täytäntöön vasta, kun se on lainvoimainen tai hallinto-oikeus on antanut asiassa päätöksen. Maasta poistamisesta vastaa käytännössä poliisi.

Karkottamispäätös perustuu kokonaisharkintaan. Harkinnassa otetaan huomioon muun muassa, onko henkilöllä Suomessa perheenjäseniä. Erityisesti huomioidaan lapsen etu.

Lisäksi huomioon otetaan

maassa oleskelun pituus ja tarkoitus
myönnetyn oleskeluluvan luonne
siteet Suomeen
perheeseen liittyvät, kulttuuriset ja sosiaaliset siteet kotimaahan
terveydentilaa koskevat selvitykset
teon vakavuus sekä yleiselle tai yksityiselle turvallisuudelle aiheutunut haitta, vahinko tai vaara, jos karkottaminen tai maahantulokielto perustuu rikolliseen toimintaan.

Palautuskiellon mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Suomea sitovat tältä osin myös kansainväliset sopimukset.

Karkottamispäätöksen yhteydessä henkilölle voidaan määrätä maahantulokielto, jos hänen voidaan esimerkiksi katsoa kiertäneen maahantulosäännöksiä tai hän on syyllistynyt rikoksiin. Joissain tilanteissa maahantulokielto voidaan määrätä myös ulkomailla olevalle henkilölle ilman erillistä karkottamis- tai käännyttämispäätöstä.

Maahantulokielto voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa. Yleensä maahantulokielto on määräaikainen ja kestää 1–15 vuotta. Jos henkilö on tuomittu törkeästä tai ammattimaisesta rikoksesta ja hän on vakava uhka yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle, kielto voi olla toistaiseksi voimassa oleva. Maahantulokielto on lähtökohtaisesti voimassa koko Schengen-alueella.

Euroopan unionin kansalaisen karkottaminen

Jos Euroopan unionin kansalainen on rekisteröinyt oleskeluoikeutensa tai hän on saanut pysyvän oleskeluoikeuden ja hänet päätetään poistaa maasta, puhutaan maasta karkottamisesta. Maasta karkottamisesta puhutaan myös niissä tilanteissa, joissa unionin kansalaisen perheenjäsen, jolle on myönnetty oleskelukortti, päätetään poistaa maasta.

Jos unionin kansalainen, joka ei ole rekisteröinyt oleskeluoikeuttaan Suomessa tai hänen perheenjäsenensä, jolle ei ole myönnetty oleskelukorttia päätetään poistaa maasta, hänet käännytetään.

Euroopan unionin kansalainen tai hänen perheenjäsenensä voidaan ulkomaalaislain mukaan karkottaa maasta, jos hän

ei täytä oleskeluoikeuden edellytyksiä tai
hänen katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä tai yleistä turvallisuutta tai kansanterveyttä.

Unionin kansalainen, joka on saanut pysyvän oleskeluoikeuden, tai unionin kansalaisen perheenjäsen, jolle on myönnetty pysyvä oleskelukortti, voidaan karkottaa maasta ainoastaan yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvistä vakavista syistä. Vakavat syyt tarkoittavat esimerkiksi syyllistymistä erityisen vakaviin rikoksiin.

Unionin kansalainen, joka on laillisesti oleskellut maassa edelliset kymmenen vuotta, voidaan karkottaa maasta ainoastaan yleiseen turvallisuuteen liittyvistä pakottavista syistä. Pakottavaksi syyksi katsotaan se, että unionin kansalaisen on

todettu syyllistyneen tekoon, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin yksi vuosi vankeutta ja
rikoksen vakavuuden tai rikollisen toiminnan jatkumisen perusteella hänen arvioidaan olevan vaaraksi yleiselle turvallisuudelle tai
hänen epäillään vakavasti vaarantavan Suomen tai muun valtion turvallisuutta.