Kiintiöpakolaiset

Kiintiöpakolaisilla tarkoitetaan pakolaisia, jotka valitaan Suomeen niin sanotussa pakolaiskiintiössä. Tätä ennen he ovat paenneet kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, johon he eivät kuitenkaan voi pysyvästi asettua asumaan.

Suomeen otetaan pakolaiskiintiössä henkilöitä, jotka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on katsonut pakolaisiksi.

Kiintiöpakolaiset

Turvapaikanhakijat saapuvat Suomeen omin neuvoin ja heidän kansainvälisen suojelun tarpeensa arvioidaan vasta Suomessa. Turvapaikkahakemuksen voi jättää vain Suomen rajojen sisäpuolella.

Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman Suomessa, jos hänelle myönnetään turvapaikka. Kiintiöpakolaisella sen sijaan on jo Suomeen tullessa Suomen hänelle myöntämä oleskelulupa neljäksi vuodeksi ja pakolaisasema Suomessa.

Eduskunta päättää vuosittain, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan.

Vuosina 2001–2019 pakolaiskiintiön määrä on ollut 750.

Eduskunta voi päättää mahdollisesta lisäkiintiöstä. Esimerkiksi vuosina 2014 ja 2015 pakolaiskiintiötä nostettiin Syyrian vaikean tilanteen vuoksi ja kiintiöpakolaisia otettiin 1 050 (300:n lisäkiintiö). Vuoden 2020 pakolaiskiintiössä vastaanotetaan 850 pakolaista.

Tilastot Suomeen valituista ja Suomeen saapuneista kiintiöpakolaisista

Kun eduskunta on päättänyt kiintiöpakolaisten määrästä, sisäministeriö valmistelee yhteistyössä ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa esityksen valtioneuvostolle siitä, miltä alueilta kiintiöpakolaisia otetaan. Esityksen pohjana ovat neuvottelut UNHCR:n kanssa ja UNHCR:n Suomelle tekemä esitys. Kun valtion talousarvio on hyväksytty, sisäministeri vahvistaa valtioneuvoston päätöksen allekirjoituksellaan.

Kiintiöpakolaisten valinnan eteneminen

Vuosina 2014–2018 Suomen vastaanottamista kiintiöpakolaisista suurin osa on ollut syyrialaisia pakolaisia. Suurin osa heistä on saapunut Suomeen Turkista.

Pakolaiskiintiöön valitaan ensisijaisesti sellaisia pakolaisia, joiden suojelun ja uudelleensijoittamisen tarve on suurin ja jotka tarvitsevat apua kipeimmin. Suomi ei pyydä UNHCR:ää esittämään Suomelle ennalta nimettyjä henkilöitä. Kansainvälisen suojelun tarve painaa valinnassa enemmän kuin esimerkiksi sukulaisuussiteet.

Oleskeluluvan Suomen pakolaiskiintiössä voi saada, kun

henkilö on kansainvälisen suojelun tarpeessa kotimaahansa nähden
henkilö ei voi jäädä asumaan pysyvästi siihen maahan, johon on paennut kotimaastaan
vastaanoton ja kotoutumisen edellytykset Suomeen on arvioitu
yleinen järjestys ja turvallisuus tai Suomen kansainväliset suhteet eivät estä oleskeluluvan myöntämistä

Kiintiöpakolaisten valinnat perustuvat yleensä UNHCR:ltä saatuihin asiakirjatietoihin ja pakolaisten haastatteluihin. Hätätapaukset valitaan asiakirjojen perusteella.

Maahanmuuttovirasto myöntää oleskeluluvat pakolaiskiintiössä otettaville pakolaisille.

Kiintiöstä on viime vuosina osa paikoista varattu pakolaisille, joiden UNHCR on arvioinut olevan kiireellisen uudelleensijoittamisen tarpeessa. Nämä hätätapaukset Suomi valitsee UNHCR:n asiakirjojen perusteella.

Erittäin kiireellinen: Välitön uhka turvallisuudelle, kiireellinen sairaustapaus tai muu vakava henkeä uhkaava tekijä
Kiireellinen: Vakava terveydentilaan liittyvä riski tai pakolaisen muu haavoittuva tilanne, joka vaatii nopeutettua uudelleensijoittamista

Kiintiössä valittuja pakolaisia ei sijoiteta Suomessa vastaanottokeskuksiin, vaan heidät sijoitetaan suoraan kiintiöpakolaisia vastaanottaviin kuntiin. Kuntapaikkojen alueellisesta koordinoinnista ja ohjauksesta vastaa ELY-keskus.

ELY-keskus neuvottelee ja sopii alueensa kuntien kanssa kuinka monta pakolaista kukin kunta ottaa vastaan. KEHA-keskus maksaa kunnalle tästä aiheutuvat kustannukset.