Kiintiöpakolaisilla tarkoitetaan pakolaisia, jotka valitaan Suomeen niin sanotussa pakolaiskiintiössä. Tätä ennen he ovat paenneet kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, johon he eivät kuitenkaan voi pysyvästi asettua asumaan.
Suomeen otetaan pakolaiskiintiössä henkilöitä, jotka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on katsonut pakolaisiksi.
Turvapaikanhakijat saapuvat Suomeen omin neuvoin ja heidän kansainvälisen suojelun tarpeensa arvioidaan vasta Suomessa. Turvapaikkahakemuksen voi jättää vain Suomen rajojen sisäpuolella.
Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman Suomessa, jos hänelle myönnetään turvapaikka. Kiintiöpakolaisella sen sijaan on jo Suomeen tullessa Suomen hänelle myöntämä oleskelulupa neljäksi vuodeksi ja pakolaisasema Suomessa.
Suomi vastaanottaa pakolaiskiintiössä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n pakolaisiksi katsomia henkilöitä, joita UNHCR on esittänyt Suomelle kiintiöpakolaisiksi. UNHCR määrittää eniten apua tarvitsevat henkilöt ja esittää heitä pakolaiskiintiössä Suomelle. Suomi ei pyydä UNHCR:ää esittämään tiettyjä henkilöitä, kuten esimerkiksi vanhempiasi tai sisaruksiasi.
UNHCR päättää itse kenellä on suurin avun tarve ja keitä se esittää Suomelle. Ulkomailla olevien sukulaistesi pitää itse käydä UNHCR:n toimistossa ja hakea kansainvälistä suojelua. UNHCR:n haastattelussa sukulaistesi kannattaa kertoa Suomessa asuvista sukulaisista ja halustaan päästä juuri Suomeen.
Eduskunta päättää vuosittain, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan.
Vuosina 2001–2019 pakolaiskiintiön määrä oli 750. Vuonna 2020 määrä oli 850, vuonna 2021 1050, vuonna 2022 1500 ja vuonna 2023 1050.
Eduskunta voi päättää mahdollisesta lisäkiintiöstä.
Kun eduskunta on päättänyt kiintiöpakolaisten määrästä, sisäministeriö valmistelee yhteistyössä ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa esityksen valtioneuvostolle siitä, miltä alueilta kiintiöpakolaisia otetaan. Esityksen pohjana ovat neuvottelut UNHCR:n kanssa ja UNHCR:n Suomelle tekemä esitys. Kun valtion talousarvio on hyväksytty, sisäministeri vahvistaa valtioneuvoston päätöksen allekirjoituksellaan.
Suurin osa Suomen viime vuosina vastaanottamista kiintiöpakolaisista on ollut syyrialaisia pakolaisia Turkista ja Libanonista. Lisäksi on vastaanotettu kongolaisia pakolaisia Sambiasta, UNHCR:n Libyasta Nigeriin tai Ruandaan evakuoimia erityisen haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia (pääosin eritrealaisia) sekä afganistanilaisia Iranista.
Oleskeluluvan Suomen pakolaiskiintiössä voi saada, kun
- henkilö on kansainvälisen suojelun tarpeessa kotimaahansa nähden
- henkilö ei voi jäädä asumaan pysyvästi siihen maahan, johon on paennut kotimaastaan
- vastaanoton ja kotoutumisen edellytykset Suomeen on arvioitu
- yleinen järjestys ja turvallisuus tai Suomen kansainväliset suhteet eivät estä oleskeluluvan myöntämistä
Kiintiöpakolaisten valinnat perustuvat yleensä UNHCR:ltä saatuihin asiakirjatietoihin ja pakolaisten haastatteluihin. Hätätapaukset valitaan asiakirjojen perusteella.
Maahanmuuttovirasto myöntää oleskeluluvat pakolaiskiintiössä otettaville pakolaisille.
Ensimmäinen oleskelulupa on voimassa neljä vuotta, minkä jälkeen sille voi hakea jatkoa.
Kiintiöstä on viime vuosina osa paikoista varattu pakolaisille, joiden UNHCR on arvioinut olevan kiireellisen uudelleensijoittamisen tarpeessa. Nämä hätätapaukset Suomi valitsee UNHCR:n asiakirjojen perusteella.
- Erittäin kiireellinen: Välitön uhka turvallisuudelle, kiireellinen sairaustapaus tai muu vakava henkeä uhkaava tekijä
- Kiireellinen: Vakava terveydentilaan liittyvä riski tai pakolaisen muu haavoittuva tilanne, joka vaatii nopeutettua uudelleensijoittamista
Kiintiössä valittuja pakolaisia ei sijoiteta Suomessa vastaanottokeskuksiin, vaan heidät sijoitetaan suoraan kiintiöpakolaisia vastaanottaviin kuntiin. Kuntapaikkojen alueellisesta koordinoinnista ja ohjauksesta vastaa ELY-keskus.
ELY-keskus neuvottelee ja sopii alueensa kuntien kanssa kuinka monta pakolaista kukin kunta ottaa vastaan. KEHA-keskus maksaa kunnalle tästä aiheutuvat kustannukset.
