Kiintiöpakolainen tarkoittaa henkilöä, joka
- on joutunut lähtemään kotimaastaan tai maasta, jossa asuu pysyvästi, toiseen maahan ja
- ei voi jäädä asumaan maahan, johon on paennut, ja
- on Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR:n toimesta määritelty pakolaiseksi ja tarvitsee uudelleensijoittamista.
Uudelleensijoittamisella tarkoitetaan pakolaisten valintaa ja siirtoa ensimmäisestä turvapaikkamaasta johonkin toiseen valtioon, joka on valmis myöntämään pakolaisille oleskeluluvan.
Suomi vastaanottaa pakolaiskiintiössä UNHCR:n pakolaisiksi katsomia henkilöitä, joita UNHCR on esittänyt Suomelle kiintiöpakolaisiksi. UNHCR määrittää eniten apua tarvitsevat henkilöt ja esittää heitä uudelleensijoitettavaksi pakolaiskiintiössä Suomelle.
Suomi ei pyydä UNHCR:ää esittämään tiettyjä henkilöitä, kuten esimerkiksi Suomessa asuvien pakolaisen vanhempia tai sisaruksia. Ulkomailla olevat pakolaiset voivat hakea UNHCR:ltä kansainvälistä suojelua ja kertoa UNHCR:n haastattelussa Suomessa asuvista sukulaisista ja halusta päästä Suomeen.
Kiintiöpakolaisella on jo Suomeen tullessaan Suomen hänelle myöntämä oleskelulupa kolmeksi vuodeksi ja pakolaisasema. Pakolaiskiintiössä valitut pakolaiset muuttavat oleskelumaastaan suoraan kunnan varaamaan asuntoon.
Turvapaikanhakijan sen sijaan tulee itse henkilökohtaisesti hakea kansainvälistä suojelua Suomessa. Kansainvälisen suojelun tarve selvitetään Suomessa turvapaikkaprosessissa. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman Suomessa, jos hänelle myönnetään turvapaikka.
Oleskeluluvan Suomen pakolaiskiintiössä voi saada, kun
- henkilö on kansainvälisen suojelun tarpeessa
- henkilö ei voi jäädä asumaan pysyvästi siihen maahan, johon on paennut kotimaastaan
- vastaanoton ja kotoutumisen edellytykset Suomeen on arvioitu
- yleinen järjestys, turvallisuus, kansanterveys tai Suomen kansainväliset suhteet eivät estä oleskeluluvan myöntämistä ja
- henkilön maahantuloa Suomeen ja kauttakulkua ei ole estettävä kansainvälisoikeudellisen velvoitteen tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen perusteella.
Kiintiöpakolaisten valinnat perustuvat UNHCR:ltä saatuihin asiakirjatietoihin ja Suomen viranomaisten tekemiin haastatteluihin. Osa pakolaiskiintiöstä on varattu pakolaisille, joiden UNHCR on arvioinut olevan kiireellisen uudelleensijoittamisen tarpeessa. Nämä kiireellisen uudelleensijoittamisen tarpeessa olevat pakolaiset valitaan UNHCR:n asiakirjojen perusteella ilman haastatteluja.
Maahanmuuttovirasto myöntää oleskeluluvat pakolaiskiintiössä hyväksytyille pakolaisille.
Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu uudelleensijoittamaan. Eduskunta voi päättää mahdollisesta lisäkiintiöstä. Tilastoja Suomeen valituista ja Suomeen saapuneista kiintiöpakolaisista.
Sisäministeriö valmistelee yhteistyössä ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa esityksen valtioneuvostolle siitä, minkä maan kansalaisia ja miltä alueilta kiintiöpakolaisia valitaan Suomeen. Kiintiön alueellisesta kohdentamisesta päättää sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministerityöryhmä. Esityksen pohjana ovat neuvottelut UNHCR:n kanssa sekä UNHCR:n Suomelle tekemä esitys.
Kun valtion talousarvio on hyväksytty, sisäministeri vahvistaa valtioneuvoston kohdentamispäätöksen. Lue kiintiöpakolaisten valinnan etenemisestä.
Ensimmäinen oleskelulupa on voimassa kolme vuotta, minkä jälkeen sille voi hakea jatkoa.
Tilastoja Suomeen valituista ja saapuneista kiintiöpakolaisista on Suomeen valitut ja Suomeen saapuneet kiintiöpakolaiset -sivulla.
Pakolainen voi saapua Suomeen vasta, kun hänelle on löydetty kuntapaikka ja asunto.
Pakolaiskiintiössä valitut pakolaiset sijoitetaan suoraan kiintiöpakolaisia vastaanottaviin kuntiin.
Kiintiöpakolaisten kuntapaikkojen alueellisesta koordinoinnista ja ohjauksesta vastaa ELY-keskus. ELY-keskus neuvottelee ja sopii alueensa kiintiöpakolaisia vastaanottavien kuntien kanssa, kuinka monta pakolaista kukin kunta sitoutuu ottamaan vastaan. Lue kiintiöpakolaisten Suomeen saapumisesta.