Vastaanottokeskuksessa opastetaan turvapaikanhakijoita suomalaiseen yhteiskuntaan

Vastaanottokeskus ei tarjoa turvapaikanhakijoille pelkästään majoitusta ja ruokaa, vaan myös tietoa suomalaisen yhteiskunnan toimintatavoista. Vastaanottokeskukset ja turvapaikanhakijat puhuttavat nyt kovasti suomalaisia, ja keskustelussa liikkuu myös tiedonpuutteesta johtuvia väärinkäsityksiä vastaanottokeskusten työstä. Haluamme vastata tähän kertomalla, mitä vastaanottokeskuksessa oikeasti tehdään.

Turvapaikanhakijan arkipäivä vastaanottokeskuksessa muodostuu samoista aineksista kuin monen kantasuomalaisen elämässä: työstä tai opiskelusta, harrastuksista ja ruokailusta. Järjestetyllä työ- ja opintotoiminnalla edistetään turvapaikanhakijoiden omatoimisuutta ja itsenäistä pärjäämistä.

Jos työ- ja opintotoiminnasta kieltäytyy toistuvasti, vastaanottorahaa voidaan pienentää. Työ on yleensä siivousta vastaanottokeskuksessa, opinnot taas suomen kielen opiskelua. Vastaanottokeskukset myös ohjaavat työntekoon oikeutettuja työnhakuun ja opiskelupaikan etsimiseen.

Vastaanottokeskuksissa vietetään aikaa myös esimerkiksi lahjoituksena saatujen kuntosalilaitteiden ja muiden liikuntavälineiden parissa, tai vaikkapa paikallisten Marttojen kokkauskurssilla. Myös valtakunnalliset, vapaaehtoisvoimin toteutetut jalkapallo- ja katutanssihankkeet näkyvät kaikkien keskusten arjessa.

Alkuinfoissa esitellään vastaanottokeskus, mahdollisesti myös naapuruston toiveita

Osa kansasta kritisoi sitä, että turvapaikanhakijat saavat liikkua Suomessa vapaasti, vaikkeivät he tunne yhteiskunnan sääntöjä. Tosiasiassa maan tavoista kerrotaan heille hyvin pian Suomeen saapumisen jälkeen.

Alkuinfoissa esitellään turvapaikkaprosessin kulku ja vastaanottokeskus sääntöineen sekä kerrotaan keskeiset asiat lainsäädännöstä ja suomalaisista tavoista. Esille voidaan nostaa myös mahdollisia naapuruston toivomia asioita, kuten liikennesääntöjä tai sitä, että Suomessa ei ole kohteliasta kävellä toisen pihaan.

Maahanmuuttovirasto, järjestöt ja vastaanottokeskukset ovat laatineet turvapaikanhakijoille suunnattua tiedotusaineistoa suomalaisesta yhteiskunnasta, lainsäädännöstä, työstä Suomessa, seksuaaliterveydestä, ruoasta ja ravinnosta sekä mielenterveyden ylläpitämisestä. Niillä halutaan edistää sitä, että jokainen osaisi huolehtia itsestään ja ottaa huomioon muut ihmiset suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen mukaan.

Asioista kertominen selvästi kannattaa: vastaanottotoimintaa valtakunnallisesti yli viisi vuotta ohjanneen Maahanmuuttoviraston tietoon ei ole tullut vakavia välikohtauksia turvapaikanhakijoiden ja paikallisväestön kesken. Väkivaltailmoituksia tulee Maahanmuuttovirastoon silloin tällöin, mutta ne ovat poikkeuksetta turvapaikanhakijoiden keskinäisiä nahisteluja.

– Toki silloin, kun ihminen tulee Suomeen täysin erilaisesta kulttuurista, yhteentörmäyksiä tapahtuu. Ei kukaan osaa saman tien toimia paikallisten tapojen mukaan. Vastaanottokeskusten henkilökunta tekee parhaansa selittääkseen joka päivä suomalaista tapaa toimia. Paljon saadaan apua myös paikallisilta vapaaehtoisilta, järjestöiltä ja urheiluseuroilta, Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön ylitarkastaja Inkeri Mellanen kertoo.

Suurin osa työstä tavallista sosiaalialan työtä

200-paikkaisessa vastaanottokeskuksessa työskentelee noin 15 työntekijää, 500-paikkaisessa noin 30. Heistä suurin osa on ohjaajia. Lisäksi joukkoon kuuluu sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja terveydenhoitajia. Suurimmissa keskuksissa on myös etuuskäsittelijöitä, talonmies ja henkilöstösihteeri. Joukkoja johtaa vastaanottokeskuksen johtaja, isoissa keskuksissa apunaan apulaisjohtaja.

Työstä suurin osa on tavallista sosiaalialan työtä, jota tehdään kaikissa Suomen kunnissa – asiakaskunta vain koostuu turvapaikanhakijoista. Sosiaaliohjaajat ja -työntekijät opastavat asiakkaita henkilökohtaisissa tapaamisissa, käyvät tukikeskusteluita, huolehtivat perheiden ja lasten hyvinvoinnista, järjestelevät myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden muuttoja, tekevät päätöksiä vastaanottorahahakemuksiin ja neuvovat työnhaku- ja opiskelumahdollisuuksista.

Ohjaajien työnsarka on vielä laajempi: toimistotöistä korjaustarpeiden huomioimiseen, uusien asiakkaiden majoituspaikkojen ja varustepakettien valmistelusta poliisin kuulemisten järjestelyyn, kuljetuksista tiedonjakamiseen ja sen varmistamiseen, että kaikilla asiakkailla on kaikki hyvin. Lyhyesti: juoksu on päällä koko ajan.

Paikkapula uhkaa saattaa ihmisiä kadulle

Uusien vastaanottokeskusten tarve on nyt valtava, sillä turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi elokuussa niin paljon, että kaikki nykyiset keskukset ovat ylipaikoilla. Ihmisiä majoitetaan vierivieressä lattiapaikoilla, mikä ei ole pitkään kestäessään ihanteellinen ratkaisu. Turussa jouduttiin tiistaina turvautumaan telttamajoitukseen.

Jos hakijamäärä pysyy nykyisellä tasolla eikä uusia keskuksia saada pian avattua, alkaa vaarana olla, että ihmisiä joutuu kadulle. Siinä tilanteessa vastaanottopalveluiden järjestäminen vaikeutuu, hakemusten mahdollisimman nopea käsittely vaarantuu ja hakijoiden olinpaikkaa on vaikea tietää, eivätkä turvapaikanhakijat saa tietoa suomalaisen yhteiskunnan toimintatavoista.

– Vetoamme nyt kuntiin: olkaa yhteistyössä kansamme, kun avaamme uusia vastaanottokeskuksia. Se on kaikkien etu, vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen sanoo.

Lisätietoja medialle

• vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen, puh. 0295 430 431
• vastaanottoyksikön ylitarkastaja Olli Snellman, puh. 0295 430 431
• vastaanottoyksikön ylitarkastaja Inkeri Mellanen, puh. 0295 430 431
  (sähköposti: inkeri.mellanen@migri.fi)

Joutsenon vastaanottokeskuksessa alkuinfoja pitää mm. ohjaaja Sari Hamard. Alkuinfot pyritään pitämään viimeistään kolmen päivän sisällä saapumisesta. (Kuva: Joutsenon vastaanottokeskus)