Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakasmäärä korkein sen historiassa
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään hyväksyttiin viime vuonna 127 uutta asiakasta (2016: 130), jotka edustavat 31 eri kansalaisuutta. Heistä 14 oli alaikäisiä.
Auttamisjärjestelmän asiakasmäärä nousi korkeammaksi kuin se on ollut koskaan aikaisemmin. Kaikkiaan vuoden 2017 lopussa auttamisjärjestelmän palveluiden piirissä oli 322 henkilöä, sisältäen asiakkaiden huollettavana olevat alaikäiset lapset (2016: 233). Heistä 34 on tullut auttamisjärjestelmän asiakkaaksi alaikäisenä.
Apua tarvitsevat henkilöt hakeutuvat auttamisjärjestelmään joko itse tai toisen henkilön, usein viranomaisen tai järjestötyöntekijän avulla.
Tiedot käyvät ilmi ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tuoreesta tilannekatsauksesta.
Suurin osa työvoiman hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreja
Suurin osa uusista asiakkaista oli joutunut työvoiman hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhriksi. Toiseksi suurin asiakasryhmä oli seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreja. Kolmanneksi yleisin peruste auttamisjärjestelmään hakeutumiselle oli pakkoavioliitto.
Noin 70 prosenttia uusista asiakkaista oli turvapaikanhakijataustaisia. Syynä tälle voi olla paitsi turvapaikanhakijoiden määrän merkittävä kasvu syksyllä 2015, myös se, että Maahanmuuttovirasto sekä vastaanottokeskukset ovat erityisesti kunnostautuneet uhrien ohjaamisessa auttamisjärjestelmään.
Valtaosa asiakkaista on joutunut uhriksi Suomen ulkopuolella
Valtaosa auttamisjärjestelmän uusista asiakkaista on joutunut uhriksi Suomen ulkopuolella. Viime vuonna 37 prosenttia uusista asiakkaista on kertonut joutuneensa ihmiskauppaan viittaavan hyväksikäytön uhriksi Suomessa.
Järjestelmän piiriin otetuista alaikäisistä kahden on arvioitu joutuneen ihmiskauppaan viittaavan kohtelun uhriksi Suomessa. Muiden kohdalla uhriutuminen on tapahtunut joko kotimaassa tai matkalla Eurooppaan. Vuonna 2017 auttamisjärjestelmään ei ohjautunut lainkaan alaikäisiä Suomen kansalaisia.
Auttamisjärjestelmä huolissaan päihderiippuvaisiin kohdistuvasta ihmiskaupasta
Tilannekatsauksen luvut koskevat auttamisjärjestelmän tietoon tulleita tapauksia. Ne eivät kerro koko totuutta ihmiskauppailmiön laajuudesta Suomessa. On mahdollista, että uhrimäärät ovat korkeammat kuin mitä tilastot osoittavat.
Ihmiskauppa on harvoin yksittäinen teko. Yleensä se on sarja tekoja ja olosuhteita, jotka ovat voineet jatkua useita vuosia, jopa vuosikymmeniä. On mahdollista, ettei uhri itse ymmärrä tilannettaan tai tiedä, että hänellä voisi olla muitakin vaihtoehtoja.
Auttamisjärjestelmässä ollaan huolissaan tällä hetkellä erityisesti siitä, että ihmiskaupan uhreiksi joutuneet päihderiippuvaiset eivät ohjaudu avun piiriin eikä heihin kohdistuvaa ihmiskauppaa tunnisteta tarpeeksi hyvin. Heidän kohdallaan alttius joutua ihmiskaupan uhriksi esim. prostituutioon tai rikollisuuteen pakottamisen kautta on kuitenkin hyvin korkea.
Myös kerjäämään pakottamiseen liittyvä ihmiskauppa sekä rikollisuuteen pakottamiseen liittyvä ihmiskauppa jäävät Suomessa yhä pitkälti tunnistamatta.
Lisätietoja medialle
- Ylitarkastaja Katri Lyijynen, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä,puh. 0295 430 431, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi
- Ylitarkastaja Terhi Tafari, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, puh. 0295 430 431, s-posti: etunimi.sukunimi @migri.fi
- Johtaja Jari Kähkönen, Joutsenon vastaanottokeskus, puh. 0295 430 431, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi
Fakta: Mitä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tekee?
- Ihmiskaupan auttamisjärjestelmän asiakkaalle tarjotaan neuvontaa ja ohjausta, sosiaalipalveluita, terveydenhuoltopalveluita, vastaanottorahaa tai toimeentulotukea, turvallinen majoitus sekä tulkki- ja käännöspalveluita.
- Jos asiakas haluaa palata kotimaahansa, hän saa tukea vapaaehtoiseen kotiinpaluuseen.
- Lisäksi asiakas saa lainmukaista oikeusapua sekä oikeudellista neuvontaa.
- Auttamisjärjestelmä toimii Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä.
