Kiintiöpakolaiset
Kiintiöpakolainen tarkoittaa henkilöä,
- joka on joutunut lähtemään kotimaastaan tai maasta, jossa asuu pysyvästi, toiseen maahan ja
- joka ei voi jäädä asumaan maahan, johon on paennut, ja
- jonka Yhdistyneiden kansankuntien pakolaisjärjestö UNHCR on määritellyt pakolaiseksi.
Suomessa eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Vuosina 2001–2019 Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä oli 750 henkilöä vuodessa. Vuonna 2020 määrä oli 850, vuonna 2021 1050, vuonna 2022 1500 ja vuonna 2023 1050.
Suomi vastaanottaa pakolaiskiintiössä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n pakolaisiksi katsomia henkilöitä, joita UNHCR on esittänyt Suomelle kiintiöpakolaisiksi. UNHCR määrittää eniten apua tarvitsevat henkilöt ja esittää heitä pakolaiskiintiössä Suomelle. Suomi ei pyydä UNHCR:ää esittämään tiettyjä henkilöitä, kuten esimerkiksi vanhempiasi tai sisaruksiasi.
UNHCR päättää itse kenellä on suurin avun tarve ja keitä se esittää Suomelle. Ulkomailla olevien sukulaistesi pitää itse käydä UNHCR:n toimistossa ja hakea kansainvälistä suojelua. UNHCR:n haastattelussa sukulaistesi kannattaa kertoa Suomessa asuvista sukulaisista ja halustaan päästä juuri Suomeen.
Erityisen kiireelliset eli hätätapaukset
Pakolaiskiintiöstä on viime vuosina varattu osa paikoista sellaisille pakolaisille, joiden UNHCR on arvioinut olevan kiireellisen uudelleensijoittamisen tarpeessa. Nämä hätätapaukset Suomi valitsee UNHCR:n asiakirjojen perusteella ilman haastatteluja.
UNHCR esittää hätätapausten lisäksi myös kohdentamattomia tapauksia ilman kiireellisyysvaatimusta. Vuonna 2023 kiintiöön varataan 130 kohdentamatonta paikkaa ilman kansalaisuuteen perustuvaa tai alueellista rajausta. UNHCR:n Suomelle esittämien tapausten pääpainon (vähintään 80 %) tulee kuitenkin olla hätätapauksissa.
