- Oleskelulupa
- EU-kansalainen
- Suomen kansalaisuus
- Turvapaikka Suomesta
- Millä perusteella turvapaikan voi saada?
- Turvapaikan hakeminen
- Majoittuminen vastaanottokeskukseen
- Majoittuminen yksityismajoitukseen
- Yksin Suomeen tulleen alaikäisen majoittuminen
- Oikeudellinen neuvonta
- Suomeen yksintulleen alaikäisen edustaja
- Arki vastaanottokeskuksessa
- Turvapaikanhakijan työnteko-oikeus
- Turvapaikkahakemuksen käsittely
- Hakemuksen peruuttaminen
- Myönteinen päätös
- Kielteinen päätös
- Uusintahakemus
- Perheenjäsen turvapaikanhakijana Euroopassa
- Kiintiöpakolaiset
- Säilöönotto
- Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
- Pakolaisaseman siirtäminen Suomeen
- Pakolaisaseman ja toissijaisen suojelun lakkauttaminen
- Pakolaisaseman ja toissijaisen suojelun peruuttaminen
- Vapaaehtoinen paluu
- Rikoksen vaikutus turvapaikkaprosessiin
- Matkustusasiakirjat
- Toimeentuloedellytys
- Hakemuksen käsittely
- Muutoksista ilmoittaminen
- Pyynnöt ja todistukset
- Lainsäädäntö
- Tieto päätöksestä
- Muutoksenhaku eli päätöksestä valittaminen
- Luvan peruuttaminen
- Käännyttäminen ja karkottaminen
- Työnteko-oikeus
- Työnantajalle
- Matkustaminen
- Vierailu Suomeen
Kiintiöpakolaiset
Kiintiöpakolainen tarkoittaa henkilöä,
- joka on joutunut lähtemään kotimaastaan tai maasta, jossa asuu pysyvästi, toiseen maahan ja
- joka ei voi jäädä asumaan maahan, johon on paennut, ja
- jonka Yhdistyneiden kansankuntien pakolaisjärjestö UNHCR on määritellyt pakolaiseksi.
Suomessa eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Vuosina 2001–2019 Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä on ollut 750 henkilöä vuodessa. Vuonna 2020 määrä on 850 ja hallituksen esityksen mukaan vuonna 2021 määrä nousee 1050.
Erityisen kiireelliset eli hätätapaukset
Pakolaiskiintiöstä on viime vuosina varattu osa paikoista sellaisille pakolaisille, joiden UNHCR on arvioinut olevan kiireellisen uudelleensijoittamisen tarpeessa. Nämä hätätapaukset Suomi valitsee UNHCR:n asiakirjojen perusteella ilman haastatteluja. Vuonna 2020 Suomi varautuu 120 hätätapauksen vastaanottoon.
Suomeen saapuminen
Kiintiössä valitut pakolaiset eivät asu vastaanottokeskuksessa, vaan he muuttavat suoraan kuntaan asumaan. Pakolainen voi tulla Suomeen vasta, kun kuntapaikka ja asunto ovat löytyneet.
Kiintiöpakolaisten kuntiin ohjaamisesta vastaavat paikalliset ELY-keskukset.
ELY-keskus neuvottelee ja sopii alueensa kuntien kanssa kuinka monta pakolaista kukin kunta on sitoutunut ottamaan vastaan. Kunta saa valtiolta korvauksia kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ja kotoutumispalveluiden järjestämisestä.
Jos sinut on valittu Suomeen kiintiöpakolaisena, saat tarkempia tietoja sivustolta www.movingtofinland.fi.