Hyppää sisältöön

Kiintiöpakolaiset

Kiintiöpakolainen tarkoittaa henkilöä,

  • joka on joutunut lähtemään kotimaastaan tai maasta, jossa asuu pysyvästi, toiseen maahan ja
  • joka ei voi jäädä asumaan maahan, johon on paennut, ja
  • jonka Yhdistyneiden kansankuntien pakolaisjärjestö UNHCR on määritellyt pakolaiseksi.

Suomessa eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Vuosina 2001–2019 Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä on ollut 750 henkilöä vuodessa. Vuonna 2020 määrä oli 850 ja vuonna 2021 määrä on 1050.

Erityisen kiireelliset eli hätätapaukset

Pakolaiskiintiöstä on viime vuosina varattu osa paikoista sellaisille pakolaisille, joiden UNHCR on arvioinut olevan kiireellisen uudelleensijoittamisen tarpeessa. Nämä hätätapaukset Suomi valitsee UNHCR:n asiakirjojen perusteella ilman haastatteluja. Vuonna 2021 Suomi varautuu 120 hätätapauksen vastaanottoon.

Aiemmista vuosista poiketen UNHCR esittää hätätapausten lisäksi myös kohdentamattomia tapauksia ilman kiireellisyysvaatimusta. Kiintiöön varataan 120 kohdentamatonta paikkaa ilman kansalaisuuteen perustuvaa tai alueellista rajausta. UNHCR:n Suomelle esittämien tapausten pääpainon (vähintään 80 %) tulee kuitenkin olla hätätapauksissa.

Suomeen saapuminen

Kiintiössä valitut pakolaiset eivät asu vastaanottokeskuksessa, vaan he muuttavat suoraan kuntaan asumaan. Pakolainen voi tulla Suomeen vasta, kun kuntapaikka ja asunto ovat löytyneet.

Kiintiöpakolaisten kuntiin ohjaamisesta vastaavat paikalliset ELY-keskukset.

ELY-keskus neuvottelee ja sopii alueensa kuntien kanssa kuinka monta pakolaista kukin kunta on sitoutunut ottamaan vastaan. Kunta saa valtiolta korvauksia kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ja kotoutumispalveluiden järjestämisestä.

Jos sinut on valittu Suomeen kiintiöpakolaisena, saat tarkempia tietoja sivustolta www.movingtofinland.fi.