Vapaaehtoinen paluu tukee turvapaikanhakijan tulevaisuutta kotimaassa

Maahanmuuttovirasto, ulkoministeriö ja Kriisinhallintakeskus ovat aloittaneet hankkeen, jonka avulla kehitetään vapaaehtoista paluuta. Kohdemaita ovat erityisesti Irak, Afganistan ja Somalia, joista myös valtaosa turvapaikanhakijoista Suomeen on viime vuosina tullut. Tavoite on muun muassa lisätä mahdollisten palaajien tietoutta vapaaehtoisesta paluusta.

Vapaaehtoisella paluulla tarkoitetaan sitä, että turvapaikanhakija tai muu palaaja palaa vapaaehtoisesti kotimaahansa tai muuhun maahan, johon hänellä on oleskelulupa. Palaajat saavat matkaliput kotipaikkakunnalleen. Lisäksi suurin osa saa rahallista avustusta, joka voi olla esimerkiksi tukea työllistymiseen, pienyrityksen perustamiseen, asumiseen tai lasten koulunkäyntiin.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen laittomasti Suomeen jääneelle eläminen Suomessa on vaikeaa, jopa mahdotonta. Vapaaehtoinen paluu on aina parempi ratkaisu kuin se, että kielteisen päätöksen saanut joutuu palaamaan kotimaahansa poliisin palauttamana.

– Vapaaehtoinen paluu on inhimillinen ja turvallinen tapa palata kotimaahan. Palaaja matkustaa reittilennolla tavallisena matkustajana, arvokkaasti ja ilman häpeää. Paluumaassa annettava uudelleenkotoutumistuki auttaa häntä uuden elämän aloittamisessa pitkän poissaolon jälkeen, Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Mari Helenius sanoo.

Maahanmuuttovirasto lisää viestintää vapaaehtoisesta paluusta. Hanke näkyy piakkoin sosiaalisessa mediassa.

Lisää yhteistyötä paluumaiden kanssa

Ulkoministeriö seuraa ja analysoi tilannetta vapaaehtoisen paluun kohdemaissa ja kehittää laaja-alaisesti kahdenvälisiä suhteita maiden kanssa. Suomi haluaa lisätä yhteistyötä Euroopan maiden ja yleisten turvapaikanhakijoiden lähtömaiden kanssa.

Hankkeessa kehitetään seurantaa siitä, miten hakijan elämä jatkuu vapaaehtoisen paluun jälkeen. Irakiin, Afganistaniin ja Somaliaan Suomesta vapaaehtoisen paluun tuella palanneille tehdään haastattelututkimus, jossa selvitetään heidän tilannettaan paluun jälkeen. Samalla saadaan tietoa vapaaehtoisen paluun tuen toimivuudesta. Seurantatutkimuksen tekee Maahanmuuttoviraston toimeksiannosta Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM.

Kohdemaissa työskentelevien suomalaisten siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden tietoja halutaan hyödyntää aiempaa enemmän, kun paluun edellytyksiä selvitetään. Suomalaisasiantuntijoiden lähettävänä valtiotyönantajana toimiva, sisäministeriön alainen Kriisinhallintakeskus kehittää asiantuntijoiden kanssa säännöllistä raportointia niin, että se tukee hankekumppaneiden työtä vapaaehtoisen paluun parissa.

Eniten palaajia on Irakiin

Palaajat ovat suurimmaksi osaksi irakilaisia, afganistanilaisia tai somalialaisia, jotka ovat saaneet jo yhden tai useamman kielteisen turvapaikkapäätöksen. Isoin ryhmä ovat irakilaistaustaiset.

Tänä vuonna tammi-maaliskuussa vapaaehtoisen paluun tuella on palannut 290 henkilöä. Palaajista suurin osa, 231, on palannut Irakiin. Afganistaniin on palannut seitsemän ja Somaliaan kolme. Vuonna 2017 Irakiin palasi 1102 henkilöä, kun kaikkiaan palaajia oli yhteensä 1422.

Vapaaehtoisen paluun tuki edellyttää, että vireillä olevat hakemukset ja niitä koskevat valitukset on peruttu. Paluutukea myönnetään vain, jos sille on tarvetta, eikä paluuta voi itse rahoittaa.

Kaksivuotinen hanke kulkee nimellä Auda. Hanke saa osittain rahoitusta Euroopan unionin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF).

Vapaaehtoisen paluun tuesta on lisätietoja www.migri.fi/paluu

Lisätietoja hankkeesta:

Maahanmuuttovirasto, ylitarkastaja Mari Helenius, etunimi.sukunimi@migri.fi p. 0295 430 431

Kriisinhallintakeskus, kehittämispäällikkö Jyrki Ruohomäki, etunimi.sukunimi@cmcfinland.fi p. 0295 453 669