Suomesta vapaaehtoisesti Irakiin palanneiden uudelleenkotoutuminen onnistunut kohtalaisesti

12.11.2019 12.00
Tiedote

Irakiin palanneiden uudelleenkotoutuminen takaisin kotiseuduilleen on onnistunut kohtalaisesti, selviää Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n Suomen-toimiston toteuttamasta seurantatutkimuksesta.

Asettuminen siihen yhteisöön, josta palaaja lähti, on onnistunut paremmin kuin asettuminen kokonaan uudelle asuinpaikalle. Pieni enemmistö palaajista voi psykososiaalisesti hyvin. Toimeentulo-ongelmat tuottivat huolta lähes kaikille palaajille.

IOM haastatteli 195 palaajaa, jotka olivat palanneet vuosien 2017 ja 2018 aikana eri puolille Irakia, suurin osa Bagdadiin. Tarkoituksena oli selvittää, miten heidän uudelleenkotoutumisensa Suomen myöntämien käteis- tai hyödyketukien ja IOM:n paluujärjestelyjen avulla on lähtenyt käyntiin. Palaajat olivat pääsääntöisesti 18 - 34-vuotiaita miehiä.

Tutkimus on toteutettu Maahanmuuttoviraston tilauksesta osana joulukuussa päättyvää vapaaehtoisen paluun AUDA-hanketta. Tutkimuksesta selviää, että Suomen myöntämät paluutuet vapaaehtoisesti palaaville auttavat alkuun kotimaahan palaamisessa. Uudelleenkotoutumisen onnistumiseen vaikuttavat paluutuen lisäksi suuren luokan yhteiskunnalliset ongelmat, kuten työttömyys tai puutteet terveydenhuollossa. Esimerkiksi Irakin Basrassa on haastateltavien mukaan hälyttävä puute puhtaasta juomavedestä.

Kestävä uudelleenkotoutuminen edellyttää yhteistyötä

Auda-hankkeen vieraana Helsingissä 11.11. ja 12.11.2019 luennoiva yhdysvaltalaistutkija Kathleen Newland pitää paluutukia hyvänä alkuna, mutta ne eivät yksin riitä varmistamaan kestävää palaajien uudelleenkotoutumista. Palaajan lisäksi tukea tarvitsee hänen lähiyhteisönsä. Tuen tarpeessa on erittäin todennäköisesti myös palaajan kotimaa etenkin, jos kyseessä on hauras valtio. Maat, joihin Suomesta ja muualta Euroopasta palataan, ovat usein Irakin tapaisia hauraita valtioita. Ne ovat toipumassa sodasta ja yrittävät ensisijaisesti vakauttaa poliittista järjestelmäänsä ja päästä jälleenrakennuksen alkuun, jolloin ulkomailta palaavat kansalaiset eivät välttämättä ole prioriteettilistan kärjessä.

Kestävän ja onnistuneen uudelleenkotoutumisen varmistamiseksi kohdemaan tulisi sitoutua palaajan lähtömaan kanssa aitoon kehityskumppanuuteen, jolla edistettäisiin esimerkiksi taloussuhteiden tiivistämistä ja koulutussektorin yhteistyötä. Tällainen edellyttäisi useamman hallinnonalan yhteistyötä, vähintään sisäministeriön ja ulkoministeriön välistä. Varsinaisten yhteistyöhankkeiden käynnistäminen puolestaan edellyttää rahoituksen lisäksi muidenkin hallinnonalojen asiantuntijuutta. Tärkeää olisi saada tiiviimmin työhön mukaan myös Suomessa pysyvästi asuvat diaspora-yhteisöt, joista Suomen somalialaisyhteisön toiminta käy erinomaiseksi esimerkiksi.

Ehdotus vapaaehtoisen paluun työryhmästä

AUDA-hankkeen loppuraportissa ehdotetaan, että sisäministeriö asettaisi pysyvän työryhmän, johon se kutsuisi jäseniksi muita viranomaisia ja järjestöjen edustajia selvittämään avustetun vapaaehtoisen paluun kysymyksiä ja uudelleenkotoutumista sekä sen yhtymäkohtia muun muassa kehitysyhteistyöhön. Loppuraportin ovat laatineet AUDA-hankkeen toteuttaneet Maahanmuuttovirasto, ulkoministeriö ja Kriisinhallintakeskus yhteistyössä sisäministeriön ja IOM:n Suomen-toimiston kanssa.

Fakta: Avustetun vapaaehtoisen paluun järjestelmää on kehitetty

  • AUDA-hankkeessa on kehitetty avustetun vapaaehtoisen paluun kansallista rakennetta yhteistyössä muiden EU- ja paluumaiden kanssa.
  • Hankkeen koko nimi on Vapaaehtoinen paluu Irakiin, Afganistaniin ja Somaliaan.
  • Hankkeen kohdemaita ovat Irak, Afganistan ja Somalia, joista on tullut Suomeen eniten turvapaikanhakijoita viime vuosina.
  • Hankkeen toteutuksesta ovat vastanneet Maahanmuuttovirasto, ulkoministeriö ja Kriisinhallintakeskus (CMC Finland).
  • IOM:n toteuttama seurantatutkimus julkistetaan AUDA-hankkeen päätösseminaarissa tiistaina 12. marraskuuta 2019.
  • Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF).

Lisätietoja medialle

  • AUDA-hanke: Hankepäällikkö Tarja Rantala,
    s-posti: [email protected], puh. 0295 433 037
  • IOM:n seurantatutkmus: Ohjelmajohtaja Tobias van Treeck,
    s-posti: [email protected], puh. 050 439 2445