Dna-tutkimus yhdisti ennätysmäärän maahanmuuttajaperheitä
Perhesiteen perusteella oleskelulupaa Suomesta hakeville tehtiin vuonna 2007 ennätysmäärä DNA-tutkimuksia. Kun vuonna 2006 testattiin 150 hakijaa ja heidän Suomessa asuvaa perheenjäsentään eli perheenkokoajaa, nousi luku viime vuonna jo 500 henkilöön. Tämä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomi otti käyttöön DNA-tutkimukset perheiden yhdistämisessä kesäkuussa 2000, ensimmäisten eurooppalaisten maiden joukossa.
Maahanmuuttovirastossa ennakoidaan, että DNA-tutkimusten määrä nousee vuonna 2008 vähintään viime vuoden tasolle. Tätä edistää muun muassa eduskunnan tarkoitukseen myöntämä lisärahoitus.
Suurin yksittäinen vaikuttaja DNA-tutkimusten tarpeellisuuteen on jo vuosien ajan ollut Somalian turvallisuustilanne: kun maassa on rauhallista, sekä turvapaikka- että perhesidehakemuksia tulee vähän, nykyisenkaltaisena epävakaana aikana hakemusten määrä kasvaa huomattavasti. Esimerkiksi vuonna 2006 somalialaisten perhesidehakemuksista tehtiin 404 päätöstä, joista myönteisiä oli 59 prosenttia (240). Vuonna 2007, kun maan tilanne kärjistyi taas, somaleja koskevien päätösten määrä kasvoi yli puolella, 628:aan. Myös myönteisten päätösten osuus kipusi 67 prosenttiin (422).
Eniten DNA-tutkimuksia tehdään somaleille, jotka harvoin pystyvät todistamaan henkilöllisyyttään, saati sukulaissuhteitaan. Mahdollisuutta tutkimukseen tarjotaan usein myös muiden Afrikan maiden kansalaisille sekä kiintiöpakolaisina Suomeen muun muassa Vietnamista, Irakista ja Afganistanista saapuneiden perheenjäsenille. DNA-tutkimus perustuu vapaaehtoisuuteen, ja sen tarpeellisuutta harkitaan aina erikseen perheenjäsenten suullisen tai kirjallisen kuulemisen jälkeen.
Pelkkä biologinen sukulaisuus ei kuitenkaan riitä myönteiseen oleskelulupapäätökseen, vaan taustalla on oltava aitoa, kiinteää perhe-elämää. Siten esimerkiksi kasvattilapsi voi saada oleskeluluvan perhesiteen perusteella, jos hänet todetaan sosiaaliseksi perheenjäseneksi. Oleskelulupaa hakevat perheet suhtautuvat DNA-tutkimukseen lähes poikkeuksetta myönteisesti: vuosien varrella vain kaksi perhettä on kieltäytynyt testeistä.
DNA-tutkimuksen tekemisestä päättää ja kuluista vastaa Maahanmuuttovirasto, mutta kokeet ottaa terveydenhuoltoalan ammattilainen. Suomessa testausta valvoo poliisi, ulkomailla Maahanmuuttoviraston, Suomen edustuston tai poliisin edustaja.
Lisätietoja: ylitarkastaja Eeva-Maria Nieminen, puh. 071 873 0431, eeva-maria.nieminen@migri.fi
24.1.2008
