Euroopan muuttoliikeverkosto: Turvapaikanhakijoilla on lakiin perustuva oikeus työntekoon, mutta työllistymistä tukevia käytännön toimia on vähän

Laki kotoutumisen edistämisestä ei koske turvapaikanhakijoita, eivätkä turvapaikanhakijat kuulu myöskään työvoima- ja elinkeinopalvelujen piiriin. Turvapaikanhakijoiden työllistymisen tukeminen on pääasiassa vastaanottokeskusten ja järjestöjen vastuulla. Tämä käy ilmi Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) tuoreesta Turvapaikanhakijoiden pääsy ja integroituminen työmarkkinoille -raportista. Tutkimus on tehty Euroopan komission esityksestä ja Suomen kansallinen raportti julkaistaan yhdessä Euroopan maiden käytäntöjä tarkastelevan vertailuraportin kanssa.

– Suoraan turvapaikanhakijan työllistymiseen tähtääviä toimia on tarjolla niukasti. Vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijoiden työllistymistä voidaan tukea järjestämällä työ- ja opintotoimintaa, antamalla työllistymiseen liittyvää ohjausta ja kartoittamalla hakijoiden osaamista. Järjestöt, kuten Suomen Punainen Risti ja Startup Refugees, ovat pyrkineet tarjoamaan suorempia turvapaikanhakijoiden työllistymistä edistäviä tukitoimia, toteaa raportin kirjoittaja, erityisasiantuntija Samuli Volanen.

Turvapaikanhakija saa lain mukaan aloittaa Suomessa työnteon kolme tai kuusi kuukautta turvapaikkahakemuksen jättämisestä riippuen siitä, onko hakija esittänyt maahantuloon oikeuttavan matkustusasiakirjan. Toisin kuin suuressa osassa Euroopan maita, turvapaikanhakijan ei Suomessa tarvitse hakea erillistä lupaa tai todistusta aloittaakseen työnteon odotusajan päätyttyä. Turvapaikkahakemukseen perustuva työnteko-oikeus päättyy, kun turvapaikanhakijan maasta poistamista koskeva päätös on täytäntöönpanokelpoinen tai hänen turvapaikkahakemuksensa on rauennut.

– Yritysten on haasteellista palkata turvapaikanhakijoita, koska käytännössä ei ole selvää, kuinka kauan turvapaikanhakijan työnteko-oikeus tulee olemaan voimassa, kertoo Volanen. Lain mukaan työantajalla on velvollisuus varmistaa, että palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalaisella on oikeus työntekoon. Työnteko-oikeuden voimassaolon voi varmistaa Maahanmuuttovirastolta sähköpostitse, mutta laissa ei ole säädetty miten ja kuinka usein työnantajan on varmistettava työllistämänsä ulkomaalaisen työnteko-oikeus.

Turvapaikanhakijoiden integroituminen työmarkkinoille ei näyttäydy Suomessa, eikä Euroopan tasolla prioriteettina. Turvapaikanhakijoiden työllisyysasteesta Suomessa ei myöskään ole saatavilla tilastoja, joten työllistymisen laajuudesta on vaikea saada kokonaiskuvaa. Lisäksi vertailuraportista ilmenee, että turvapaikanhakijat kohtaavat hyvin samankaltaisia haasteita suuressa osassa Euroopan maita. Esimerkiksi työmarkkinoiden korkeat kielitaitovaatimukset ja osaamisen tunnistamiseen liittyvät vaikeudet hankaloittavat työllistymistä.

Turvapaikanhakijoiden pääsy ja integroituminen työmarkkinoille -raportti perustuu Euroopan muuttoliikeverkoston EU-tason vertailuraporttiin kerättyyn tietoon. Tutkimus käsittelee ajanjaksoa tammikuu 2017 – kesäkuu 2022. Vertailuraportissa tarkastellaan turvapaikanhakijoiden pääsyä ja integroitumista työmarkkinoille eri EU-maissa. Suomessa koostettu tieto luo yleiskuvan turvapaikanhakijoiden työelämämahdollisuuksista ja -haasteista Suomessa.

Lue lisää

EMN-Tutkimus 2023: Turvapaikanhakijoiden pääsy ja integroituminen työmarkkinoille – Suomen kansallinen raportti

Vertailuraportti: Integration of applicants for international protection in the labour market