Kaksi vuotta turvapaikanhakijasyksystä 2015, missä mennään nyt?

Vuonna 2015 Suomeen saapui enemmän turvapaikanhakijoita kuin koskaan aiemmin. Erityisesti yksi syyskuun viikko jäi Maahanmuuttoviraston työntekijöille mieleen: viikolla 39 rekisteröitiin 3 939 turvapaikanhakijaa. Tästä viikosta on nyt tasan kaksi vuotta. Mitä turvapaikka-asioissa on tapahtunut kahden vuoden aikana ja mikä on tilanne nyt?

Turvapaikanhakijamäärät ovat palanneet vuoden 2014 tasolle

Vuonna 2015 turvapaikkaa haki 32 476 henkilöä, joista valtaosa saapui Suomeen syksyllä. Näistä hakijoita suurin osa oli nuoria sunniarabimiehiä Irakista, Bagdadin alueelta. Hakijaprofiili poikkesi hieman Ruotsin ja Norjan hakijaprofiileista, sillä niissä maissa turvapaikanhakijoina oli paljon lapsiperheitä Irakista.

Vuonna 2015 saapuneista irakilaishakijoita moni peruutti hakemuksensa syksyn 2015 aikana. Peruutetut hakemukset sisältyvät raukeamispäätöksiin, joita tehtiin irakilaisille vuonna 2015 yhteensä 2 556. Myös vuonna 2016 lähes 3 000 irakilaisten hakemusta raukesi.

Vuonna 2014, ennen ennätyksellistä vuotta 2015, Suomeen tuli 3 651 turvapaikanhakijaa. Hakemusten määrä on nyt palannut vuoden 2014 tasolle. Tänä vuonna hakemuksia on jätetty elokuun 2017 loppuun mennessä 3 560. Tämä luku sisältää yhden kielteisen päätöksen saaneiden uusintahakemuksia, joita on yli 1 500. Uusintahakemusten suuri määrä on poikkeuksellista.

Hakijamäärissä ja kansalaisuuksissa muutoksia EU:n sisäisten siirtojen myötä

Solidaarisuudesta eniten turvapaikanhakijoita vastaanottavia maita kohtaan, muut EU-maat ovat sitoutuneet vastaanottamaan tietyn määrän Kreikkaan ja Italiaan tulleista turvapaikanhakijoista ja käsittelemään hakemukset.

Suomi on ottanut vastaan yhteensä 1 975 turvapaikanhakijaa Italiasta ja Kreikasta. Sisäisten siirtojen kautta tulleet hakijat ovat nostaneet kuukausittaista turvapaikanhakijamäärää. Jos sisäisiä siirtoja ei oteta huomioon, on kuukausittaisten hakijoiden määrä pienempi, jopa alle vuoden 2014 tason.

Sisäisten siirtojen kautta tulleet turvapaikanhakijat ovat olleet valtaosin syyrialaisia ja eritrealaisia. Tämän vuoksi Syyria ja Eritrea ovat nousseet tämän vuoden hakijatilastoissa kolmen kärkeen. Eniten turvapaikkahakemuksia ovat jättäneet edelleen irakilaiset.

Moneen sisäisten siirtojen kautta saapuneen hakijan turvapaikkahakemukseen on jo tehty päätös. Valtaosa on saanut turvapaikan Suomesta.

Henkilöstön määrä turvapaikkayksikössä nousi sadoilla vuonna 2016

Syksyn 2015 jälkeen turvapaikkayksikköön rekrytoitiin yhteensä lähes 500 uutta virkamiestä. Tämä kasvatti viraston turvapaikkayksikön henkilöstömäärän väliaikaisesti moninkertaiseksi alkuperäisestä: toukokuussa 2016 turvapaikkayksikössä työskenteli 589 henkilöä, joista 545 turvapaikkaprosessissa.

Kun hakijaruuhkan aikaan rekrytoitujen määräaikaiset työsuhteet päättyivät, henkilöstömäärä laski jälleen. Vuoden 2017 elokuussa turvapaikkayksikössä työskenteli 233 henkilöä, joista 184 turvapaikkaprosessissa. Ensi vuonna työntekijämäärä nousee jälleen hieman, silloin turvapaikkayksikössä työskentelee 255 henkilöä.

1.1.2015–31.8.2017 pidettiin yhteensä 36 988 turvapaikkapuhuttelua ja tehtiin 42 822 päätöstä. Lisäksi hakemusten käsittelyä varten perustettiin kaksi uutta toimipistettä Vaasaan ja Rovaniemelle. Nämä toimipisteet suljettiin vuoden 2017 alussa.

Valtaosa vuonna 2015 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista sai ensimmäisen päätöksen hakemukseensa vuonna 2016. Osa on kuitenkin joutunut ruuhkan vuoksi odottamaan päätöstä tähän syksyyn asti: syyskuun lopussa 2017 ensimmäistä päätöstä odottaa vielä noin 600 vuonna 2015 saapunutta hakijaa. Viimeiset vuonna 2015 jätetyt hakemukset ratkaistaan vuoden 2017 lokakuun loppuun mennessä.

Turvapaikkahakemusten käsittelyruuhka siirtymässä hallinto-oikeuksiin

Hallinto-oikeudet ovat tehneet vuonna 2017 heinäkuun loppuun mennessä yhteensä 4 076 ratkaisua Maahanmuuttoviraston päätöstä koskeviin valituksiin. Näistä valituksista 72,3 prosenttia hylättiin eli hallinto-oikeus vahvisti viraston päätöksen.

Lähes kaikki muut valitukset palautuivat virastoon. Virastoon palautetuissa päätöksissä valtaosassa kyse on ollut siitä, että hakija on antanut valitusvaiheessa uutta selvitystä tilanteestaan, hänellä on hakemukseensa uusia perusteista tai kotimaan turvallisuustilanne on muuttunut Maahanmuuttoviraston ja tuomioistuimen päätösten välillä.

Hallinto-oikeuden palauttamista päätöksistä 3 prosentissa Migri on tehnyt virheen. Tämä on alle sisäministeriön asettaman rajan, jonka mukaan virheitä saisi olla korkeintaan viisi prosenttia.

Kristinuskoon kääntyneiden määrä on uusi ilmiö

Poikkeuksellista aikaisempiin vuosiin verrattuna on hallinto-oikeudesta uuden selvityksen perusteella palautettujen päätösten määrä. Kun hallinto-oikeudessa olevaan päätökseen annetaan uutta selvitystä, hallinto-oikeus palauttaa asian suoraan virastoon.

Lähes 70 prosentissa uuden selvityksen vuoksi palautuneista hakemuksista kyseessä on ollut irakilaisen tai afganistanilaisen jättämä hakemus ja hakija on ilmoittanut uudeksi selvitykseksi kääntymisen kristinuskoon.

Viraston päätöksentekijät ovat pakolaisoikeuden vahvoja asiantuntijoita

Viraston sisäisessä laillisuusvalvonnassa on keskitytty alkuvuonna 2017 ennakoivaan laillisuusvalvontaan eli poikkeuksellisen laajaan henkilöstön kouluttamiseen sekä hallinto-oikeuksista palautuvien tapausten analysointiin ja niistä tiedottamiseen.

Laillisuusvalvontaa tehdään pistokokein ja jokaiselta ylitarkastajalta tarkistetaan vähintään yksi päätös. Lisäksi laillisuusvalvontaa tehdään teemaotantana, eli esimerkiksi lapsiperheet ja lapsen edun toteutuminen otetaan tarkasteluun. Koulutuksen vuoksi laillisuusvalvontaa on tehty paikoin hyvin tarkkaan: Tarkastelussa on huomioitu myös niiden päätöksien ominaisuuksia, joiden lopputulos on ollut täysin oikea, mutta esimerkiksi muotoiluissa kehittämisen varaa.

Koulutusten ja ohjeistusten avulla ylitarkastajien ammattitaito on vuosien 2015 ja 2016 jälkeen kehittynyt entisestään. Jo aikaisempina vuosina turvapaikkapäätöksiä on tehty pääosin laadukkaasti ja uudet työntekijät suoriutuivat erittäin haastavasta tehtävästä hyvin. Lisäkoulutuksen avulla ammattitaito on vahvistunut ja turvapaikkapäätöksiä tekevät ylitarkastajat ovat pakolaisoikeuden vahvoja asiantuntijoita.

Päätöksenteon laatua kehitetään EU-rahoitteisella hankkeella

Turvapaikkayksikössä on alkanut 1.2.2017 EU:n AMIF-rahoitteinen hanke nimeltä ”LAAVA (Laadunvalvonta) – systemaattinen menetelmä turvapaikkapäätöksenteon laadun arvioimiseksi ja tilastoimiseksi.” Hanke kestää 18 kuukautta, ja siinä kehitetään EU:n jäsenmaiden parhaisiin käytäntöihin perustuvia keinoja arvioida ja kehittää turvapaikkapäätöksenteon laatua. Keskeisenä arviointikeinona ovat sähköiset laadunarviointilomakkeet, joita kehitetään ja testataan parhaillaan. Tarkoitus on, että lomakkeilla suoritettava otosperusteinen arviointi auttaa turvapaikkayksikköä sisäisen koulutuksen suunnittelussa ja kohdentamisessa järjestelmällisesti.

Lisätietoa medialle

Maahanmuuttoviraston viestintä, puh. 0295 433 037, media@migri.fi

Kuukausittaisia hakemus- ja päätösmääriä voi tarkastella tarkemmin tilastopalvelussamme.