Laillisuusvalvonta kielteisiin päätöksiin valmistunut – tuloksia hyödynnetään Maahanmuuttoviraston kehitystyössä

Suurin osa laillisuusvalvonnassa tarkastelluista päätöksistä oli käsitelty lainmukaisesti. Maahanmuuttovirasto suhtautuu kuitenkin erittäin vakavasti siihen, että yhdeksässä prosentissa päätöksistä virasto ei ollut täyttänyt kaikkia lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan.

Maahanmuuttovirasto teki joulukuussa 2022 sisäisen selvityksen Helsingin Sanomien 10.12.2022 uutisoimasta tapauksesta, jossa asiakas oli hakenut oleskelulupaa työnhakua varten Suomessa tutkinnon suorittaneena. Valvonnassa selvisi, että asiassa oli tehty sekä laintulkinta- että menettelyvirheet. 

Valvonnan tulosten perusteella Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela käynnisti erillisen laillisuusvalvonnan. Laillisuusvalvonnan teki viraston oikeuspalvelu, joka tarkasti tammi-helmikuussa vuoden 2022 aikana tehtyjä kielteisiä jatkolupapäätöksiä, jotka on tehty työnteon, opiskelun tai perhesiteen perusteella.

– Maahanmuuttoviraston toiminnan pitää olla jokaisessa tapauksessa asiakaslähtöistä ja lainmukaista. Sisäisen erillisvalvonnan lisäksi päätin myös teettää ulkoisen auditoinnin toiminnastamme. Kaikkien selvitysten tuloksia käytetään viraston ohjeistuksen ja soveltamiskäytännön uudistamisessa, kertoo ylijohtaja Ilkka Haahtela.

Oikeuspalvelu tarkasteli tässä erillisessä laillisuusvalvonnassa päätöksenteon oikeellisuutta ja laatua selvittämisvelvollisuuden, kuulemisen ja kokonaisharkinnan osalta. Oikeuspalvelu kiinnitti huomiota myös siihen, miten kattavia päätösten perustelut olivat ja miten niissä arvioitiin lapsen etua ja perhe-elämän suojaa. Lisäksi oikeuspalvelu tarkasteli lakimääräisten käsittelyaikojen toteutumista ja asiakaslähtöisyyttä.

Menettelyvirheitä asian huolellisessa selvittämisessä ja asiakkaan kuulemisessa

Tarkastukseen valittiin yhteensä 176 jatkolupa-asioihin tehtyä kielteistä päätöstä vuodelta 2022. Päätöksistä 76 perustui työhön, 50 opiskeluun ja 50 perhesiteisiin.

Tarkastetuista jatkolupapäätöksistä 160 (91 %) oli käsitelty asianmukaisesti ja 16 (9 %) oli sellaisia, joissa Maahanmuuttovirasto ei ollut täyttänyt lain mukaisia velvoitteitaan. Suurin osa menettelyvirheistä liittyi asian huolelliseen selvittämiseen ja asiakkaiden ja heidän perheenjäsentensä kuulemiseen. 

– Käytännössä asiakkaalle ei esimerkiksi oltu varattu tilaisuutta lausua maasta poistamisesta tai perheenkokoajaa ei oltu kuultu puolisonsa asiassa, kertoo Haahtela.

Maahanmuuttovirasto on aloittanut tarkastuksessa havaituista menettelyvirheistä hallintolain 50 §:n mukaisen asiavirheen korjaamismenettelyn. Jos asiakas on valittanut menettelyvirheen sisältävästä päätöksestä hallinto-oikeuteen, Maahanmuuttovirasto on kertonut kyseiselle hallinto-oikeudelle korjaamismenettelyn aloittamisesta. Jos virheellinen päätös on ollut poliisilla odottamassa tiedoksiantoa asiakkaalle, on poliisille ilmoitettu, että Maahanmuuttovirasto käsittelee asian uudelleen. Kaikkia virheellisiä päätöksiä ei ole kuitenkaan ollut tarpeen korjata, esimerkiksi jos asiakkaalle on jo ehditty myöntää oleskelulupa toisella perusteella.

– Olemme ottaneet yhteyttä niihin asiakkaisiin, joiden päätökset käsittelemme uudestaan, kertoo Haahtela.

Menettelyvirheiden lisäksi päätöksissä oli myös erilaisia laatuongelmia. Puutteita oli esimerkiksi lapsen edun ja perheen yhtenäisyyden arvioinnissa. Perhe- ja työperusteisissa päätöksissä oli myös lakisääteisten käsittelyaikojen ylityksiä.

– Viraston oikeuspalvelu oli kiinnittänyt huomiota siihen, että kokonaisharkintaa voisi usein laajentaa. Asiakkaan tilanne pitää aina huomioida kokonaisuudessaan ja päätöksessä pitää avata myös ne seikat, jotka puoltavat myönteistä lopputulosta, vaikka oleskelulupaa ei voitaisikaan myöntää, kertoo Haahtela. 

Virasto ryhtyy toimenpiteisiin tulosten pohjalta

Erillisvalvonta osoittaa, että oleskelulupien käsittelyssä ja päätösten laadussa on kehitettävää. 

– On todella vakavaa, että valvonnassa löytyi asiakkaita, joiden asiaa ei oltu käsitelty säädösten mukaisesti. Valvonnassa tehdyt havainnot on käyty läpi vastuutahojen kanssa ja huomioimme ne uusissa päätöksissä, kertoo Haahtela.

Selvityksessä tehtyjen havaintojen perusteella Maahanmuuttovirasto aloittaa seuraavat kehittämistoimenpiteet jo tehtyjen asiavirheen korjaamisten ja ohjeistamisen lisäksi: 

1. Päivitämme asiakirjapohjat, kuten täydennyspyynnöt ja päätökset, ja henkilöstölle suunnatut ohjeet selkeämmiksi. 
2. Uudistamme lapsen edun arviointia koskevan ohjeen ja järjestämme henkilöstölle lisää koulutusta kokonaisharkinnasta, lapsen edun arvioinnista ja ensisijaisuudesta. Seuraamme toimenpiteiden vaikutusta päätösten laatuun vuoden 2024 aikana. 
3. Teemme virastossa laajamittaisen ohjepäivityksen ja ohjeiden ulkopuolisen tarkastuksen. Näiden ohella kehitämme päätösten tulkintoihin liittyviä linjauksia. Tätä työtä on tehty jo useiden kuukausien ajan.
4. Viraston laillisuusvalvontasuunnitelman mukaisesti kohdennamme vuoden aikana viisi tarkastusta eri oleskelulupapäätösryhmiin. Tavoitteemme on valvoa päätösten lainmukaisuutta ja asiakaslähtöisyyttä, kartoittaa yhdenmukaista soveltamiskäytäntöä, yhdenmukaistaa käytäntöjä ja sujuvoittaa hakemuksen käsittelyä ja päätöksentekoa. 

Lisätietoa medialle

• Ylijohtaja Ilkka Haahtela, p. 0295 433 037, sähköposti: etunimi.sukunimi@migri.fi
• Laillisuusvalvonnan loppuraportti: Erillisvalvonta vuonna 2022 tehtyihin kielteisiin jatko-oleskelulupapäätöksiin
• Mediatiedote 16.12.2022: Maahanmuuttovirasto teki selvityksen mongolialaisen sairaanhoitajan tapauksesta
• Asiakastiedote 18.4.2023: Teimme laillisuusvalvonnan osalle vuonna 2022 tehdyistä kielteisistä jatkolupapäätöksistä