Luonto on tärkeä osa Oulun alaikäisyksikön arkea
Oulun alaikäisyksikössä satsataan läsnäolevaan lähiohjaustyöhön ja dialogiseen toimintakulttuuriin. Asioita tehdään ja opetellaan yhdessä, mikä antaa lapsille hyvät eväät elämään.
Ilman huoltajaa Suomessa olevat turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua hakevat lapset asuvat yleensä lapsille tarkoitetuissa vastaanottokeskuksissa, eli niin sanotuissa alaikäisyksiköissä.
Alaikäisyksiköt ovat kooltaan pienempiä kuin aikuisten ja perheiden vastaanottokeskukset ja niissä on enemmän henkilöstöä. Niiden toiminnassa korostuu hoito- ja kasvatustyö. Lapsella on aina oma edustaja, joka huolehtii hänen henkilökohtaisista asioistaan.
Oulun vastaanottokeskuksen alaikäisyksikössä asuu 25 lasta viidestä eri kansallisuudesta. Nuorimmat lapset ovat 7-, 12- ja 13-vuotiaita.
Ryhmäkodin arki on täynnä vilinää ja vilskettä. Lapset käyvät koulua ja harrastavat muun muassa tanssia, kiipeilyä, kuntosalia ja uintia.
– Luonnon helmassa sijaitseva alaikäisyksikkö on ihanteellinen Green Care -toiminnan huomioimiseen arjessa, ja koko alaikäisyksikön olemassaolon ajan olemme hyödyntäneet luontoa elementtinä eri aktiviteeteissa. Olemme esimerkiksi istuttaneet heti kesän kynnyksellä yrttien ja kukkien siemeniä, joiden kasvua olemme yhdessä innolla seuranneet ja joiden hoidosta lapset ovat ottaneet vastuun, kertoo ohjaaja Meri Blomster.
Retkiä ja ryhmäytymistä luonnon helmassa
Koitelinkoski on jo pitkään pysynyt alaikäisyksikön päiväretkien kestosuosikkikohteena, eikä sen upea luonto lakkaa ikinä hämmästyttämästä lapsia ja ohjaajia. Koiteli on sopivan ajomatkan päässä, ja siellä todella pääsee irtautumaan kaupungin sykkeestä. Lapset ja ohjaavat käyvät siellä retkillä ympäri vuoden.
Alaikäisyksikkö järjestää vuosittain lapsille kesäleirin, jolloin koko porukka lähtee muutamaksi yöksi mökille tai leirikeskukseen. Tämän vuoden leirikohde oli Puolangan maaseudulla sijaitseva Auhon leirikeskus, jossa lapset saivat uida luonnonvesissä, saunoa rantasaunassa, soudella järvellä, kokeilla kalastamista ja osallistua piha-aktiviteetteihin. Mukava yllätys oli myös leirikeskuksen lähistöllä laiduntaneet lampaat, joita lapset pääsivät ruokkimaan.
– Leirillä lapset ryhmäytyivät ja ystävystyivät yli kansallisuusrajojen, mikä on merkittävää yksikön kodinomaisuuden ja yhdenvertaisuuden kannalta. Huomasimme, että leirin luontoympäristöllä oli suuri vaikutus asiaan, kertoo ohjaaja Toni Heikkinen.
Aina luontoon lähteminen ei vaadi suuria järjestelyjä. Lapset lähtevät myös oma-aloitteisesti vastaanottokeskuksen pihalta lähteville pururadoille ja poluille kävelyille tai lähimetsään marjastamaan. He viettävät lisäksi aikaa pihalla pelaamalla mölkkyä, sulkapalloa tai frisbeegolfia sekä keskenään että ohjaajien kanssa.
Lapset lähtevät myös mielellään ohjaajien järjestämiin aktiviteetteihin mukaan. Tänä kesänä alaikäisyksiköstä on käyty useasti ulkoilemassa puistoissa, merenrannalla, uimarannalla, kansainvälisillä suurmarkkinoilla, Liminganlahden luontokeskuksessa, Turkansaaressa sekä kiipeilykeskus Huikiassa. Näistä reissuista nauttivat niin ohjaajat kuin lapsetkin, ja retkistä saatu palaute on ollut hyvin positiivista.
Kaiken keskiössä läsnäoleva lähiohjaustyö ja dialoginen toimintakulttuuri
Yhdessä tekemisen positiiviset vaikutukset näkyvät alaikäisyksikön arjessa. Iltaisin kokoontuu lähes poikkeuksetta sohvapöydän ympärillä tiivis korttipelirinki ja aina löytyy kaveri, jolle jutella.
Ei ole ollenkaan tavatonta, että joku lapsista tai pieni ryhmä lapsia viettää illalla muutaman tunnin keittiössä kokkaillen oman maansa ruokia ja laittaa ne tarjolle koko ryhmäkodin porukalle. Näihin kokkailuihin ohjaajat osallistuvat lähinnä mahdollistajina: ostavat tarvittavat raaka-aineet tai käyttävät kokit esimerkiksi etnisissä ruokakaupoissa, jotta lopputulos olisi mahdollisimman kodinomainen.
– Tämänkaltainen yhdessä tekeminen on vastavuoroista, ja lapset osaavat olla kiitollisia toisiansa kohtaan näissä tilanteissa. Haluamme mahdollistaa tällaista arvokasta toimintaa, joka luo kestävän pohjan lasten elämänpolulle, Blomster ja Heikkinen kertovat.
Alaikäisyksikön ohjaajan työ on arjessa jatkuvaa psykososiaalista tukityötä sekä arkisissa askareissa että vakavimmissa henkilökohtaisissa kriiseissä tukemiseen. Oulun alaikäisyksikössä satsataan läsnäolevaan lähiohjaustyöhön ja arvostavaan dialogiseen toimintakulttuuriin. Lasten on helpompi puhua ohjaajille myös vaikeista aiheista, kun yhdessä on opeteltu uimaan, pelattu jalkapalloa ja tehty läksyjä. Ryhmäkoti on kaikille turvallinen paikka asua ja työskennellä.
Tällä hetkellä toiminnassa on 85 vastaanottokeskusta, niiden sivutoimipistettä ja yksityismajoittujien palvelupistettä sekä kahdeksan alaikäisyksikköä.
Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanottojärjestelmän toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Maahanmuuttoviraston omat vastaanottokeskukset sijaitsevat Helsingissä, Lappeenrannassa (Joutseno) ja Oulussa. Muita vastaanottokeskuksia ylläpitävät järjestöt, kunnat ja yritykset.
