Hyppää sisältöön

Maahanmuuton vuosi 2022: Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti laajasti maahanmuuttoon

Julkaisuajankohta 30.1.2023 10.32
Tiedote

Vuonna 2022 ennätysmäärä ihmisiä haki suojelua Suomesta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Samalla työn perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrä jatkoi kasvuaan ja moni Suomeen muuttanut osaaja toi myös perheen mukanaan.

Perinteisesti Suomeen muutetaan eniten työn, perheen ja opiskelun takia. Viime vuonna suurin Suomeen muuttanut ryhmä oli kuitenkin Venäjän hyökkäystä paenneet ukrainalaiset.

– Venäjän hyökkäys Ukrainaan heijastui maahanmuuttoon monin eri tavoin, tilapäisen suojelun lisäksi se näkyi esimerkiksi erityisasiantuntijoiden ja kausityöntekijöiden määrissä, kertoo ylijohtaja Ilkka Haahtela.

Tilapäinen suojelu otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön

Suomi myöntää tilapäistä suojelua Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainasta paenneille. Kun tilapäinen suojelu otettiin käyttöön 4.3.2022 kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun EU käytti tilapäisen suojelun direktiiviä. Myöskään Suomessa ei siis ole aiemmin myönnetty tilapäisen suojelun oleskelulupia.

Tilapäinen suojelu eroaa turvapaikan hakemisesta. Tilapäistä suojelua myönnetään rajatulle kohderyhmälle, eikä siihen sovelleta yksilöllistä harkintaa suojelun tarpeesta kuten turvapaikanhakijaan. Viime vuonna Suomessa jätettiin 47 302 tilapäisen suojelun hakemusta ja tilapäistä suojelua myönnettiin 45 308 asiakkaalle. Tilapäisen suojelun hakijoista 46 641 oli ukrainalaisia.

Viime vuonna Suomessa jätettiin 5 827 turvapaikkahakemusta (2021: 2 545), joista 1 805 oli ukrainalaisten jättämiä. Ukrainalaiset hakivat turvapaikkaa keväällä ennen kuin tilapäinen suojelu tuli voimaan, mutta eivät enää loppuvuodesta käytännössä tehneet turvapaikkahakemuksia. Suurin osa alkuvuodesta turvapaikkaa hakeneista ukrainalaisista haki myöhemmin myös tilapäistä suojelua.

Turvapaikanhakijoiden kokonaismäärän kasvua Suomessa selittää pääasiassa Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa, joka on lisännyt ukrainalaisten lisäksi myös venäläisten turvapaikanhakijoiden määrää. Venäläiset jättivät viime vuonna 1 172 turvapaikkahakemusta (2021: 207). Venäläisten hakemusmäärät nousivat selvästi keväällä sodan alkamisen jälkeen ja vielä selvemmin syksyllä Venäjän liikekannallepanon julistamisen jälkeen.

Ukrainalaisia odotettavissa Suomeen myös tänä vuonna

Ukrainasta paenneiden tilapäisen suojelun oleskelulupia jatketaan tänä vuonna automaattisesti 4.3.2024 asti. Yleensä asiakkaan pitää itse hakea jatkoa oleskeluluvalle, mutta tilapäisen suojelun kohdalla lakia muutettiin ja päätöksiä on tehty viidessä päivässä automaation avulla 42 433.

– Olemme pystyneet palvelemaan Ukrainasta paenneita ilman, että heidän tarvitsee itse tehdä mitään, kertoo Haahtela.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan heijastuu Suomeen myös jatkossa. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomeen saapuu noin 30 000–40 000 tilapäisen suojelun hakijaa vuonna 2023.

Ukrainan sodan ja siitä seuraavan pakolaisuuden kehittymistä on vaikeaa ennakoida.

– Ukrainasta Suomeen saapuvien hakijoiden määrään vaikuttavat esimerkiksi sodan kesto ja laajuus, Ukrainan humanitaarisen tilanteen kehittyminen, vastaanottokapasiteetin kuormittuminen Ukrainan naapurimaissa ja Baltiassa sekä ukrainalaisten siirtyminen EU-maiden välillä, kertoo Haahtela.

Venäjän kansalaiset jättävät arviolta 1 000–1 500 ensimmäistä turvapaikkahakemusta tänä vuonna. Turvapaikanhakijoiden määrään vaikuttavat muun muassa Suomen asettamat maahantulo- ja viisumirajoitukset, maahan viisumilla jo saapuneiden Venäjän kansalaisten mahdollinen turvapaikanhaku, Venäjän sisäisen tilanteen kehitys sekä Venäjän rajaviranomaisten toiminta.

Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätetään arviolta noin 4 000 tänä vuonna. Viime vuonna ensimmäisiä hakemuksia jätettiin 4 863.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti myös työperusteiseen maahanmuuttoon

Viime vuonna työnteko oli yleisin syy myönteiselle ensimmäiselle oleskelulupapäätökselle (2022: 16 081, 2021: 11 428). Ensimmäisellä oleskeluluvalla tarkoitetaan lupaa, jota maahanmuuttaja hakee yleensä ulkomailla ennen muuttoaan Suomeen.

Työperusteisia oleskelulupia on useita erilaisia riippuen siitä mitä työtä maahanmuuttaja Suomessa tekee. Lähes puolet myönteisistä ensimmäisistä työlupapäätöksistä oli työntekijän oleskelulupia, johon sisältyy ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä TE-toimiston saatavuusharkinta (2022: 9 671, 2021: 5 929).

– Työntekijät muuttavat Suomeen esimerkiksi siivous-, hoito- ja ravintola-alalle, kertoo apulaispäällikkö Elina Immonen.

Erityisasiantuntijoille, eli esimerkiksi IT-asiantuntijoille, tehtiin 2 358 myönteistä oleskelulupapäätöstä (2021: 1 293). Eniten erityisasiantuntijoita Suomeen muuttaa Venäjältä, Intiasta ja Turkista. Suomalaiset yritykset vetäytyivät Venäjältä ja se näkyi venäläisille erityisasiantuntijoille myönnettyjen lupien kasvuna (2022: 874, 2021: 191).

– Kesäkuussa otimme käyttöön pikakaistan erityisasiantuntijoille ja startup-yrittäjille, jota myöhemmin laajennettiin myös johtajille. Pikakaistassa erityistä on monen viranomaisen yhteinen kahden viikon palvelulupaus edustustokäynnistä aina Suomen rajan ylittämiseen, kertoo Immonen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti myös kausityöntekijöiden määrään. Suurin osa maatilojen kausityöntekijöistä on joka vuosi kausityötodistuksella Suomeen saapuvia ukrainalaisia. Viime vuonna kausityötodistuksia myönnettiin 5 264 (2021: 13 870). Tilasto ei kuitenkaan suoraan kerro maatiloilla työskennelleiden määrästä, sillä tilapäistä suojelua hakeneet ukrainalaiset pystyivät halutessaan työskentelemään missä tahansa tehtävissä.

Muita yleisiä syitä muuttaa Suomeen ovat perhe (2022: 15 457 myönteistä päätöstä, 2021: 9 821) ja opiskelu (2022: 8 383, 2021: 5 837).

– Suurin osa Suomeen viime vuonna muuttaneista perheenjäsenistä oli Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten lapsia ja puolisoita, kertoo Immonen.

Kasvavat hakemusmäärät

Ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin työn perusteella 20 960 (2021: 15 012). Työntekijän oleskelulupia (TTOL) haettiin määrällisesti eniten (2022: 13 534, 2021: 8 529). Erityisasiantuntijat jättivät 2 594 ensimmäistä oleskelulupahakemusta (2021: 1 605).

Kasvua oli myös perhesiteen (2022: 18 981, 2021: 13 764) ja opiskelun (2022: 9 855, 2021: 6 711) perusteella jätetyissä ensimmäisissä oleskelulupahakemuksissa. Kaiken kaikkiaan ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin 50 728 (2021: 36 206).

Tavoitteena Euroopan paras maahanmuuttokokemus

– Maahanmuuttovirasto uudistuu voimakkaasti vuonna 2023, tavoitteena on entistä nopeampi ja asiakaslähtöisempi virasto, kertoo Immonen.

Vaikka kaikkien ensimmäisten työperusteisten oleskelulupien hakemusmäärät kasvoivat viime vuonna 40 prosenttia, niin käsittelyajat pysyivät lähes ennallaan. Esimerkiksi erityisasiantuntijoiden hakemusmäärät kasvoivat viime vuonna 60 prosenttia samalla kun käsittelyaika laski 36 prosenttia. Ensimmäisen erityisasiantuntijan luvan sai viime vuonna keskimäärin 9 vuorokaudessa (2021: 15). Startup-yrittäjien ensimmäisten oleskelulupien hakemusmäärät kasvoivat 96 prosenttia (2022: 290, 2021: 148), ja päätöksen sai 13 vuorokaudessa (2021: 24) eli käsittelyaika laski 46 prosenttia.

– Jatkamme tänä vuonna muun muassa satsauksia automaatioon ja verkkopalveluihin, jotta oleskelulupaprosessi olisi entistä asiakasystävällisempi ja tehokkaampi, kertoo Immonen.

Työvoimaa myös EU-maista

EU-kansalaiset jättivät 10 166 rekisteröintihakemusta vuonna 2022 (2021: 12 465). Suurin osa EU-kansalaisista hakee rekisteröintiä työn perusteella (2022: 4 256, 2021: 5 905).

Viime vuonna 10 183 EU-kansalaista vahvisti oleskeluoikeutensa Suomessa (2021: 11 190). Heistä 4 270 rekisteröitiin työn perusteella (2021: 5 333). Eniten EU-rekisteröintejä tehtiin Viron, Saksan ja Latvian kansalaisille.

10 000 uutta Suomen kansalaista

Moni myös halusi jatkaa Suomessa asumista. Jatkolupahakemuksia jätettiin 34 136 (2021: 30 930) ja niitä myönnettiin yhteensä 28 665 (2021: 30 623). Jatkolupia haettiin ja myönnettiin eniten työn perusteella. Jatkolupa on oleskelulupa, jota voi hakea, kun on jo asunut Suomessa oleskeluluvalla.

Pysyvä oleskelulupa myönnettiin 11 352 henkilölle (2021: 11 563).

Suomi sai 10 479 uutta kansalaista. 9 509 heistä sai kansalaisuuden hakemuksesta (2021: 6 070) ja 970 ilmoituksesta (2021: 1 515).

Lisää vuositilastoja Migri.fi -sivustolla

Vuoden 2022 vahvistetut tilastot löydät tilastopalvelustamme tilastot.migri.fi. Ohjeet tilastopalvelun käyttöön ja tilastot vuodesta 2015 taaksepäin löydät pdf-muodossa Migri.fi:n tilastot-sivulta. Sieltä löydät myös kiintiöpakolaistilastot ja arviot tulevaisuuden hakemusmääristä vuosille 2023 ja 2024.

Lisätietoja medialle

  • Tilapäinen suojelu, vastaanotto ja Maahanmuuttoviraston vuosi 2023: ylijohtaja Ilkka Haahtela, puh. 0295 433 037, s-posti etunimi.sukunimi@migri.fi
  • Osaajien maahanmuutto: apulaispäällikkö Elina Immonen puh. 0295 433 037, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi
  • Muut tilastokysymykset: Maahanmuuttoviraston viestintä, puh. 0295 433 037, s-posti media@migri.fi