Maahanmuuttoviraston tilastoanalyysit julkaistiin

Maahanmuuttoviraston oleskelulupa-, turvapaikka- ja kansalaisuusasioita koskevat tilastoanalyysit vuodelta 2009 on julkaistu viraston verkkosivuilla. Analyysit perustuvat helmikuun puolivälissä vahvistettuihin lukuihin.

Oleskelulupaa haki 20 790

Suomesta haki oleskelulupaa vuonna 2009 kaikkiaan 20 790 ulkomaalaista EU-maiden ulkopuolelta, mikä on 9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna (2008: 22 904). Eniten hakemuksia saapui Venäjältä (4 260), Somaliasta (2 267) ja Kiinasta (1 473).

Eniten, 42 prosenttia, vähenivät työntekijän oleskelulupahakemukset, kun taas muuta omaista koskevat perhesidehakemukset lisääntyivät 53 prosentilla. Kaikkien perhesiteen perusteella tehtyjen oleskelulupahakemusten määrä kasvoi 15 prosentilla (2009: 8 509, 2008: 7 424). Ylivoimaisesti suurin hakijakansalaisuus perhesidehakemuksissa oli Somalia (2 204 hakijaa). Seuraavaksi eniten perheenyhdistämistä hakivat venäläiset (1 354) ja intialaiset (478). Perhesidehakemusten ennustetaan lisääntyvän lähivuosina merkittävästi, koska turvapaikanhakijana maahan tulleiden ja oleskeluluvan saaneiden määrä on kasvanut.

Päätöksiä oleskelulupahakemuksiin tehtiin 18 260 (2008: 23 112). Oleskelulupa myönnettiin 15 208 henkilölle eli 83 prosentille päätöksen saaneista hakijoista.

Turvapaikanhakijoita 5 988

Turvapaikkaa Suomesta haki viime vuonna 5 988 henkilöä, joista 557 oli yksintulleita alaikäisiä. Kokonaishakijamäärä kasvoi 48 prosentilla edellisvuodesta (2008: 4 035), kun taas yksintulleiden alaikäisten määrä laski 21 prosentilla (2008: 706).

Eniten turvapaikanhakijoita tuli vuoden 2008 tapaan Irakista (1 195) ja Somaliasta (1 180). Kolmanneksi tilastossa nousivat bulgarialaiset (739), joiden määrä yhdeksänkertaistui vuodesta 2008. Kasvu oli voimakasta myös venäläisten ja srilankalaisten kohdalla. Yksintulleissa alaikäisissä suurimmat hakijaryhmät olivat somalialaiset (201), irakilaiset (151) ja afganistanilaiset (85). Naisia kaikista hakijoista oli 27 prosenttia.

Turvapaikkapäätöksiä tehtiin 4 335 henkilölle (2008: 1 995). Heistä 32 prosenttia (1 373 henkilöä) sai myönteisen päätöksen eli joko turvapaikan tai oleskeluluvan jollakin perusteella. Turvapaikkoja myönnettiin 116 (2008: 89). Dublin-päätöksiä[1] tehtiin 1 488 kappaletta eli 34 prosenttia kaikista päätöksistä (2008: 500, 25 prosenttia).

Suomen kansalaisuuden sai 10 311

Suomen kansalaisuus myönnettiin viime vuonna yhteensä 10 311 henkilölle (hakemuksesta 2 821 ja ilmoituksen perusteella 7 490 henkilölle). Eniten kansalaisuuden hakemuksesta saaneiden joukossa oli venäläisiä, somalialaisia ja irakilaisia. Ilmoituksella kansalaisuuden saaneista suurimmat ryhmät olivat ruotsalaiset, yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset.

Hakemuksella Suomen kansalaisuutta haki viime vuonna 4 417 henkilöä (2008: 4 986). Suurimmat hakijaryhmät olivat edellisvuoden tapaan venäläiset (1 455), somalialaiset (350) ja afganistanilaiset (280).

Uutena suurimpien hakijaryhmien listalle nousivat sudanilaiset, jotka hakivat Suomen kansalaisuutta yli viisi kertaa aiempaa vilkkaammin (2009: 121 hakijaa, 2008: 20). Tämä johtunee kiintiöpakolaisvalinnoista vuosina 2003–2004, jolloin yli 500 Sudanin kansalaista saapui Suomeen kiintiöpakolaisina. Kymmenen suurimman hakijakansalaisuuden joukossa on yhä myös yksi EU-valtio, Viro. Viime vuonna 203 virolaista haki Suomen kansalaisuutta (2008: 155).

Ilmoituksella Suomen kansalaisuutta haki 546 henkilöä. Heistä 173 oli 18–22-vuotiaita, nuoruutensa Suomessa asuneita ulkomaalaisia, 78 suomalaisen isän avioliiton ulkopuolella ulkomailla syntyneitä lapsia ja 40 Suomessa asuvia Pohjoismaiden kansalaisia.

Vuonna 2009 tehdyistä kansalaisuushakemuspäätöksistä 90 prosenttia oli myönteisiä. Kansalaisuusilmoituspäätöksissä myönteisten osuus nousi 96 prosenttiin.

Tarkemmat analyysit verkossa

Tarkemmat analyysit vuoden 2009 oleskelulupa-, turvapaikka- ja kansalaisuusasioista löytyvät Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta osoitteesta www.migri.fi > Tilastot > Oleskelulupa / Turvapaikka / Kansalaisuus.

Lisätietoja medialle

• oleskelulupa-asiat: johtaja Heikki Taskinen, puh. 071 873 0431,
  s-posti: heikki.taskinen@migri.fi tai
  tulosalueen johtaja Pauliina Helminen, puh. 071 873 0431,
  s-posti: pauliina.helminen@migri.fi
• turvapaikka-asiat: johtaja Esko Repo, puh. 071 873 0431,
  s-posti: esko.repo@migri.fi
• kansalaisuusasiat: johtaja Tiina Suominen, puh. 071 873 0431,
  s-posti: tiina.suominen@migri.fi

[1] Dublin-päätöksessä hakemusta ei tutkita Suomessa, vaan hakija käännytetään vastuussa olevaan valtioon. EU-maiden, Islannin, Norjan ja Sveitsin välisen Dublin-järjestelmän periaatteena on, että turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä sopimusvaltiossa. Jos turvapaikkahakemuksen jättävä on aiemmin hakenut turvapaikkaa jostain muusta Dublin-maasta, tämä maa on velvollinen ottamaan hakijan takaisin ja käsittelemään hänen hakemuksensa.

1.3.2010