Hyppää sisältöön

Miten turvapaikanhakijan kuulumista seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön selvitetään?

Migri
Julkaisuajankohta 10.2.2017 10.35 | Julkaistu suomeksi 30.11.2017 klo 13.23
Tiedote

Osa turvapaikanhakijoista perustelee hakemustaan Suomesta seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisella.

Seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen eivät ole automaattisesti perusteita saada turvapaikka. Turvapaikan saamisen edellytys on se, että juuri kyseinen henkilö olisi vainon vaarassa juuri tähän yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen perusteella, jos palaisi kotimaahansa.

Miksi Maahanmuuttovirasto kysyy turvapaikanhakijalta lisäkysymyksiä seksuaalisesta suuntautumisesta?

Maahanmuuttovirastolla on velvollisuus arvioida hakijan kertomuksen uskottavuutta kaikissa tapauksissa, riippumatta hakijan perusteesta. Hakijaa pyydetään kertomaan mitä hän kotimaassaan pelkää, ja puhuttelija auttaa häntä kysymyksin eteenpäin.

Jos hakija vetoaa kuulumiseensa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön, häntä pyydetään kertomaan asiasta lisää. Kysymys on hakijan ihmisoikeuksien toteutumisesta kotimaassaan ja sen arvioimisesta, johtaako vähemmistöön kuuluminen hänen oikeuksiensa rajoittamiseen muusta väestöstä poikkeavasti.

Miten sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluminen vaikuttaa turvapaikkatutkintaan?

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen turvapaikkahakemuksia ratkaistaessa arvioidaan, onko hakija osoittanut uskottavasti kuuluvansa kyseiseen vähemmistöön. Hakijan oletetaan osaavan kertoa tuntemuksiaan ja kokemuksiaan siitä, miten seksuaalivähemmistöön kuuluminen ilmenee hänen elämässään. Lisäksi hakijan tulee osoittaa, että hänellä on syytä pelätä vainoa kotimaassaan näistä syistä.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen on kiinteä osa ihmisen identiteettiä, eikä kenenkään voida vaatia salaavan sitä kotimaansa viranomaisilta taatakseen turvallisuutensa.

Miten Maahanmuuttovirasto osaa arvioida henkilön seksuaalisuutta?

Maahanmuuttovirasto on tehnyt yhteistyötä Seta ry:n kanssa. Seta on kouluttanut turvapaikkayksikön henkilöstöä ja lisäksi se tekee yhteistyötä vastaanottokeskusten kanssa.

Virastossa työskentelee ylitarkastajia, jotka ovat saaneet Euroopan Unionin turvapaikka-asioiden tukiviraston EASO:n kouluttajakoulutuksen haavoittuvien ryhmien, kuten sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen, puhuttelusta.

Arviointia ei tehdä yksittäisen vastauksen perusteella, vaan asiaa selvitetään puhuttelussa laajasti. Olennaista on tarina, eli se, miten ihminen kertoo seksuaalisesta identiteetistään. Päätöksessä arvioidaan sen uskottavuutta.

Joskus kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija kertoo valitusvaiheessa löytäneensä homoseksuaalisen identiteetin.

Jos asia nousee esiin valitusvaiheessa, asiaa selvitetään samalla tavalla kuin hakuvaiheessa. Lisäksi selvitetään, miksi hakija ei ole kertonut asiasta aiemmin. Syynä voi olla esimerkiksi hakijan pelko ja häpeä sekä epätietoisuus asian merkityksestä prosessissa.

Jonkin verran esiintyy valitettavasti myös perusteettomia väitteitä, joilla on yritetty parantaa omia mahdollisuuksia valitusvaiheessa. Tämän vuoksi hakijoilta joudutaan kysymään asioista tarkemmin.

Kysytäänkö hakijalta intiimejä asioita seksielämästä?

Ei. Jos tällaisia tulee tietoomme, puutumme siihen välittömästi. Myöskään todisteita homoseksuaalisesta seksistä ei pyydetä, eikä hakijoilta oteta vastaan esimerkiksi tähän liittyviä videoita.

Voiko kielteisen päätöksen tehdä yksin hakijaa haastatellut?

Ei voi. Jos esitetty päätös hakemukseen on kielteinen, sen käy virastossa läpi vähintään kaksi henkilöä.

 

Lisätietoja medialle:

Maahanmuuttoviraston viestintä, puh. 0295 433 037, s-posti: media@migri.fi

Lehdistötiedote