Oleskelulupaa hakevien määrä kasvussa
Suomesta haki oleskelulupaa tammi–elokuussa 2010 yhteensä 16 105 henkilöä. Hakijoiden määrä on kasvanut noin 12 prosenttia vuoden 2009 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, jolloin hakijoita oli 14 375. Eniten hakemuksia tehtiin perhesiteen (43 prosenttia), opiskelun (24 prosenttia) ja työnteon (18 prosenttia) perusteella.
Merkittävää oleskelulupahakemuksien osalta on somalialaisten hakijoiden huomattava kasvu. Elokuun loppuun mennessä somalialaisten oleskelulupahakemuksia on tullut vireille yhteensä 2 679. Se on enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä (2009: 2 267). Lähes kaikki somalialaisten hakemukset koskevat perheenyhdistämistä, ja niiden osuus kaikista perhesidehakemuksista on 39 prosenttia.
Hakemusmäärät ovat kasvaneet eniten, lähes 30 prosenttia, perhesiteen perusteella vireille tulleissa oleskelulupahakemuksissa, joita jätettiin 6 845 (1–8/2009: 5384). Muiden omaisten, eli muun muassa Suomessa asuvien täysi-ikäisten henkilöiden iäkkäiden vanhempien sekä kasvattilasten, hakemukset lisääntyivät 96 prosenttia. Perhesiteen perusteella vireille tulevien oleskelulupahakemusten määrän ennustetaan lisääntyvän entisestään, koska turvapaikanhakijana maahan tulleiden ja oleskeluluvan saaneiden määrä on kasvanut viime vuosina.
Neljä viidestä sai myönteisen oleskelulupapäätöksen
Päätöksiä oleskelulupahakemuksiin tehtiin tammi–elokuussa 13 878 henkilölle. Oleskelulupa myönnettiin noin 83 prosentille päätöksen saaneista hakijoista. Kielteisten päätösten suhteellinen määrä on kasvanut edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna noin 4 prosenttiyksiköllä (kielteisten päätösten osuus 2010:17%; 2009:13%).
Myönteisten ja kielteisten päätösten suhteet vaihtelevat huomattavasti hakuperusteittain.
Turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut
Suomesta haki tammi–elokuussa 2010 turvapaikkaa 2 665 henkilöä, mikä on 31 prosenttia vähemmän kuin samalla ajanjaksolla vuosi sitten. Turvapaikanhakijoiden määrä näyttää jäävän kokonaisuudessaan viime vuotta (5 988 hakijaa) pienemmäksi, ja kokonaismäärä jäänee alle 4 000 hakijaan.
Eniten turvapaikkahakemuksia tammi–elokuun aikana tekivät bulgarialaiset (477), somalialaiset (353), irakilaiset (306) ja venäläiset (290). EU-kansalaisten jättämien hakemusten määrä nousi kevään ja kesän aikana, mutta laski selvästi loppukesästä. Tähän ovat vaikuttaneet sekä nopeutuneet käsittelyajat että heinäkuun alussa voimaan tullut lainmuutos, joka karsi EU-kansalaisten mahdollisuuksia toimeentulotukeen ja vastaanottokeskuspalveluihin.
Venäjän kansalaisten jättämien turvapaikkahakemusten määrä laski selvästi touko–kesäkuussa, mutta lähti jälleen nousuun heinä–elokuussa. Hakijat tulevat pääosin Pohjois-Kaukasukselta, muun muassa Tshetsheniasta.Kasvuilmiö on näkynyt myös muualla Euroopassa, ja hakemusmäärän kasvu voi näkyä edelleen myös loppuvuoden aikana Suomessa.
Yksintulleita alaikäisiä oli turvapaikanhakijoista tammi–elokuussa 195. Se on yli puolet vähemmän kuin tammi–elokuussa 2009, jolloin alaikäisiä hakijoita oli 419.
Vajaa kolmasosa päätöksen saaneista sai luvan jäädä Suomeen
Maahanmuuttovirasto on tehnyt tämän vuoden elokuun loppuun mennessä 4 424 turvapaikkapäätöstä. Yhteensä 1241 hakijaa sai myönteisen päätöksen, mikä on 28 prosenttia kaikista päätöksistä. Kielteisiä päätöksiä annettiin 2695 henkilölle. Dublin-päätösten osuus kaikista päätöksistä oli 22 prosenttia ja kielteisistä päätöksistä 35,5 prosenttia[1]. Raukeamispäätös tehtiin 488 hakijalle.
Tilastokatsaukset kokonaisuudessaan verkossa
Tarkemmat katsaukset tammi–elokuun 2010 oleskelulupa- ja turvapaikka-asioista löytyvät Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta osoitteesta www.migri.fi > Tilastot > Oleskelulupa / Turvapaikka
Lisätietoja medialle:
- oleskelulupa-asiat:
tulosalueen johtaja Anna Hyppönen, puh. 071 873 0431, s-posti: anna.hypponen@migri.fi - turvapaikka-asiat:
johtaja Esko Repo, puh. 071 873 0431, s-posti: esko.repo@migri.fi tai tulosalueen johtaja Riitta Koskela, puh. 071 873 0431, s-posti: riitta.koskela@migri.fi
[1] Dublin-päätöksessä hakemusta ei tutkita Suomessa, vaan hakija käännytetään vastuussa olevaan valtioon. EU-maiden, Islannin, Norjan ja Sveitsin välisen Dublin-järjestelmän periaatteena on, että turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä sopimusvaltiossa. Jos turvapaikkahakemuksen jättävä on aiemmin hakenut turvapaikkaa jostain muusta Dublin-maasta, tämä maa on velvollinen ottamaan hakijan takaisin ja käsittelemään hänen hakemuksensa.
12.10.2010