Oleskeluluvan hakeminen vilkastui alkuvuonna

Suomesta haki oleskelulupaa tammi–huhtikuussa 2010 kaikkiaan 6 230 ulkomaalaista EU-maiden ulkopuolelta, mikä on kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin (tammi–huhtikuu 2009: 5 745 hakijaa). Suurimmat hakuperusteet olivat perheside (49 prosenttia) ja työnteko (26 prosenttia).

Eniten, 20 prosentilla lisääntyivät perhesiteen perusteella vireille tulleet oleskelulupahakemukset, joita jätettiin neljän kuukauden aikana 3 094 (1–4/2009: 2 584). Muiden omaisten eli mm. Suomessa asuvien täysi-ikäisten henkilöiden iäkkäiden vanhempien sekä kasvattilasten hakemukset lisääntyivät 65 prosentilla. Perhesideperusteisten oleskelulupahakemusten ennustetaan lisääntyvän entisestään, koska turvapaikanhakijana maahan tulleiden ja oleskeluluvan saaneiden määrä on kasvanut viime vuosina.

Eniten oleskelulupahakemuksia laittoivat alkuvuonna vireille somalialaiset (1 210 henkilöä), venäläiset (1 135) ja intialaiset (554).

Neljä viidestä päätöksestä myönteinen

Päätöksiä oleskelulupahakemuksiin tehtiin tammi–huhtikuussa 5 389 henkilölle. Oleskelulupa myönnettiin 4 134 henkilölle eli 79 prosentille päätöksen saaneista hakijoista.

Myönteisten ja kielteisten päätösten suhteet vaihtelivat huomattavasti hakuperusteittain: siinä missä muulla perusteella vireille tulleista hakemuksista 94 prosenttia sai myönteisen päätöksen, muiden omaisten perhesidehakemuksista läpi meni vain 15 prosenttia. Muulla perusteella vireille tulleista hakemuksista suuressa osassa kyse on työperusteisesta maahanmuutosta – esimerkiksi erityisasiantuntijoiden, urheilijoiden ja valmentajien hakemuksista.

Turvapaikanhakijoiden määrä laski lähes kolmanneksen

Turvapaikkaa Suomesta haki tammi–huhtikuussa 1 373 henkilöä, mikä on 28 prosenttia edellisvuoden alkua vähemmän. Kuukausittainen hakijamäärä oli noin 300–400, kun se viime vuonna oli keskimäärin 500. Turvapaikanhakijoiden määrä näyttääkin jäävän tänä vuonna viime vuoden ennätystä pienemmäksi (5 988), vaikka nousseekin yli 4 000:n.

Eniten turvapaikkahakemuksia tekivät alkuvuonna somalialaiset (196), bulgarialaiset (195), venäläiset (185) ja irakilaiset (166). Venäläisten hakemusten määrä kasvoi voimakkaasti, noin 75 prosentilla. Venäläishakijat tulevat pääasiassa Pohjois-Kaukasukselta, muun muassa Tšetšeniasta. EU-kansalaiset muodostivat kokonaishakijamäärästä lähes 20 prosenttia – tilastokakkosen bulgarialaisten lisäksi kymmenen suurimman hakijakansalaisuuden joukkoon ylsivät myös romanialaiset 54 hakemuksella.

Yksintulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoista oli 98 henkilöä. Tämä on 62 prosenttia vähemmän kuin tammi–huhtikuussa 2009, jolloin alaikäishakijoita saapui 260.

Kolmasosa päätöksen saaneista sai jäädä Suomeen

Turvapaikkapäätöksiä tehtiin tammi–huhtikuussa 2 286 henkilölle. Heistä 28 prosenttia (643 henkilöä) sai myönteisen päätöksen eli joko turvapaikan tai oleskeluluvan jollakin perusteella. Turvapaikkoja myönteisistä päätöksistä oli 57. Kielteisiä päätöksiä annettiin 1 470 henkilölle ja niistä suurin osa, 596 kappaletta eli lähes 41 prosenttia oli Dublin-päätöksiä[1].

Maahanmuuttovirasto ja poliisi käynnistivät huhtikuussa EU-valtioista tulevien turvapaikanhakijoiden osalta pilottihankkeen, jonka ensimmäisen kuukauden aikana yli 80 hakijalle turvapaikkapäätös tehtiin ja annettiin tiedoksi heti hakemuksenjättöpäivänä. Hanke laski heti selvästi käsittelyaikaa kategoriassa, jossa kielteisen päätöksen perusteena on turvallinen alkuperämaa. Sen mahdollista vaikutusta EU-kansalaisten hakijamäärään ei kuitenkaan vielä voida arvioida.

Tarkemmat tilastokatsaukset verkossa

Tärkemmat katsaukset tammi–huhtikuun 2010 oleskelulupa- ja turvapaikka-asioista löytyvät Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta osoitteesta www.migri.fi > Tilastot > Oleskelulupa / Turvapaikka.

Lisätietoja medialle

• oleskelulupa-asiat:johtaja Heikki Taskinen, puh. 071 873 0431, s-posti: heikki.taskinen@migri.fi tai tulosalueen johtaja Pauliina Helminen, puh. 071 873 0431, s-posti: pauliina.helminen@migri.fi
• turvapaikka-asiat: johtaja Esko Repo, puh. 071 873 0431, s-posti: esko.repo@migri.fi

[1] Dublin-päätöksessä hakemusta ei tutkita Suomessa, vaan hakija käännytetään vastuussa olevaan valtioon. EU-maiden, Islannin, Norjan ja Sveitsin välisen Dublin-järjestelmän periaatteena on, että turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä sopimusvaltiossa. Jos turvapaikkahakemuksen jättävä on aiemmin hakenut turvapaikkaa jostain muusta Dublin-maasta, tämä maa on velvollinen ottamaan hakijan takaisin ja käsittelemään hänen hakemuksensa.

10.6.2010