Ns. inkerinsuomalaisten paluumuuttajien paluumuuttojonon hallinnointi on siirtynyt joulukuun alusta Suomen edustustoilta Ulkomaalaisvirastolle. Siirto ei aiheuta muutoksia hakemusprosessiin, eikä se edellytä toimenpiteitä paluumuuttajilta. He asioivat edelleenkin edustustojen kanssa, mutta itse jonon hallinnointi kuten paluumuuttovalmennukseen tai -haastatteluun kutsuttavien listaaminen tapahtuu Ulkomaalaisvirastossa.
Paluumuuttojonossa on yli 20 000 henkilöä Venäjällä ja noin 2 000 henkilöä Virossa.
Suomen Pietarin ja Tarton edustustot aloittivat alkuvuodesta 2004 projektin paluumuuttojonojen päivittämiseksi ja todellisten muuttohalukkaiden selvittämiseksi. Pietarissa oleva edustusto ehti käydä läpi noin 8 000 jonoon ilmoittautuneen tiedot ennen paluumuuttojonon siirtämistä Ulkomaalaisvirastolle. Virasto jatkaa selvitystyötä 1.12.2004 lukien ja tavoitteena on, että jono on käyty läpi vuoden 2005 aikana.
Paluumuuttoprosessi ennen Suomeen tuloa on pääpiirteissään viisivaiheinen: paluumuuttojonoon ilmoittautuminen, paluumuuttovalmennukseen osallistuminen, paluumuuttohaastattelu, jossa selvitetään edellytykset luvan myöntämiselle, kielitestin suorittaminen suomeksi tai ruotsiksi sekä asunnon hankkiminen Suomesta joko itse tai kunnan välityksellä. Odotusaika siitä, kun henkilö on ilmoittautunut paluumuuttojonoon siihen, kun hän saa oleskeluluvan, on arviolta 9 - 10 vuotta.
Paluumuuttajiksi katsotaan entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevat henkilöt, jotka
- ovat kansallisuudeltaan suomalaisia (hakija itse, toinen hänen vanhemmistaan tai ainakin kaksi hänen isovanhemmistaan on kansallisuudeltaan suomalaisia)
- kuuluivat Inkerin siirtoväkeen ja jotka vuosina 1943 ja 1944 siirrettiin Suomeen ja sittemmin palautettiin Neuvostoliittoon
- palvelivat Suomen armeijassa vuosina 1939 - 1945.
Vuodesta 1990 lähtien Suomeen on muuttanut entisen Neuvostoliiton alueelta 27 000 - 30 000 paluumuuttajaa perheenjäsenineen.
Lisätiedot: tulosalueenjohtaja Olli Koskipirtti
Helsinki 7.12.2004
