Vastaanottokeskuksissa on varauduttu koronavirukseen – tartuntoja todettu etupäässä Uudellamaalla

Vastaanottokeskukset ovat varautuneet koronavirukseen toimintasuunnitelmin. Laitosmuotoisessa keskustoiminnassa poikkeusolot ovat edellyttäneet uusia toimintatapoja.

Vastaanottokeskuksissa on todettu tähän mennessä 30 koronatartuntaa. Suomessa on 40 vastaanottokeskusta, joista kuudessa on todettu tartuntoja. Keskuksissa on kirjoilla noin 7 700 ihmistä, joista noin 4 400 asuu vastaanottokeskuksissa. Suurin osa tartunnoista on todettu Uudellamaalla.

- Espoossa Nihtisillan vastaanottokeskuksessa kaupungin tartuntatautilääkäri on tehnyt tartuntojen takia päätöksen aloittaa laajempi testaus. Teemme yhteistyötä keskuksen toiminnasta vastaavan Luona Oy:n ja terveysviranomaisten kanssa tilanteen hoitamiseksi, tulosalueen johtaja Olli Snellman Maahanmuuttovirastosta kertoo.

Maahanmuuttoviraston tehtävä on ohjata, suunnitella ja valvoa vastaanottokeskustoimintaa Suomessa. Keskuksia ylläpitävät esimerkiksi kunnat, SPR ja yritykset. Maahanmuuttovirasto vastaa kahdesta valtion vastaanottokeskuksesta Oulussa ja Joutsenossa sekä säilöönottoyksiköistä Helsingissä ja Joutsenossa.

Kaikissa vastaanottokeskuksissa työskentelee sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä. Maahanmuuttovirasto tekee tiivistä yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kanssa. Vastaanottokeskukset ovat yhteistyössä alueensa terveysviranomaisten kanssa.

Tilaratkaisut ja suojavarusteet tärkeä osa varautumista

Maahanmuuttovirasto on antanut keskuksille varautumis- ja toimintaohjeita tammikuusta 2020 alkaen. Ohjeistuksia arvioidaan ja päivitetään tilanteen mukaan.

Vastaanottokeskuksiin on suunniteltu tila- ja majoitusratkaisuja mahdollisia karanteeni- ja eristystilanteita varten. Keskuksille on annettu mahdollisuus hankkia tarvittaessa tilapäisesti erillisiä lisätiloja, jotta tarvittavia järjestelyjä voidaan toteuttaa.

- On selvää, että korona koskettaa myös vastaanottokeskusten asiakkaita ja työntekijöitä, vaikka varotoimia onkin otettu kattavasti käyttöön. Keskusten toimitilat ovat usein haastavat, mutta olemme onnistuneet laskemaan keskusten keskimääräistä käyttöastetta, mikä on osaltaan tuonut helpotusta tilanteeseen, Snellman kertoo.

Asiakkaiden siirtoja keskusten välillä tehdään epidemian aikana mahdollisimman vähän.
Vastaanottokeskuksia on pyydetty hankkimaan tarvittavia suojavarusteita. Suojavarusteista on kuitenkin vielä pulaa, ja varustehankintoja on jatkettava aktiivisesti.

Perusarjesta huolehtiminen tärkeintä korona-aikanakin

Koronatilanne näkyy monin tavoin myös vastaanottokeskusten arjessa. Keskusten siivousta on tehostettu, ja ruokailuita on porrastettu. Vastaanottokeskuksissa on karsittu tilapäisesti vapaa-ajan toimintaa. Henkilökohtaista asiointia vastaanottokeskuksissa pyritään rajoittamaan, ja ulkopuolisten vierailut on toistaiseksi kielletty.

- Vastaanottojärjestelmä on valmiusorganisaatio ja sillä on kykyä toimia muuttuvissa tilanteissa. Keskuksissa on töissä osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa. Keskukset keskittyvät nyt ennen kaikkea perusarjesta huolehtimiseen ja koronatilanteen mahdollisimman hyvään hoitamiseen, Snellman kertoo.

Vastaanottokeskukset välittävät turvapaikanhakijoille ohjeita koronasta ja poikkeusoloista useilla kielillä. Esimerkiksi tärkeää tietoa koronan ehkäisystä, Suomessa vallitsevista poikkeusoloista ja kokoontumisrajoituksista on tarjottu yleisimmillä hakijoiden äidinkielillä. Turvapaikanhakija saa tietoa aina myös oman vastaanottokeskuksensa henkilökunnalta.

Lue lisää vastaanottokeskusten varautumisesta uutishuoneesta verkkosivuiltamme: Miten vastaanottokeskuksissa on varauduttu koronaan? (9.4.2020)

Lisätietoja medialle

Vastaanottoyksikkö, tulosalueen johtaja Olli Snellman, etunimi.sukunimi@migri.fi, puh. 0295 433 037