Yhä useampi on kokenut ihmiskauppaa Suomessa

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on vuoden 2020 aikana ohjautunut ennätysmäärä henkilöitä, joiden arvioidaan joutuneen ihmiskaupan uhriksi Suomessa. Tällaisia henkilöitä otettiin auttamisjärjestelmän asiakkaaksi 123.

Erityisen paljon uusissa asiakkaissa on Suomessa pakkotyöhön joutuneita henkilöitä (78 asiakasta). Pakkotyöhön viittaaviin olosuhteisiin on jouduttu erityisesti siivous-, ravintola- ja rakennusalalla, maatalouden kausityössä sekä yksityisen henkilön kotiapulaisena. 

Uusista asiakkaista 15 on joutunut Suomessa seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan, erityisesti prostituutioon painostamisen tai pakottamisen uhriksi. 23 asiakkaan arvioitiin olleen pakkoavioliittoon viittaavissa olosuhteissa Suomessa. Viittä asiakasta oli käytetty hyväksi rikollisessa toiminnassa ja kaksi oli joutunut benefit fraud -ihmiskaupan uhriksi. Benefit fraud -ihmiskaupassa uhri alistetaan ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin, esimerkiksi äärimmäiseen köyhyyteen, jotta hyväksikäyttäjä voi ottaa itselleen uhrille maksettavat tuet ja ottaa uhrin nimissä vaikkapa pikavippejä. 

Nämä tiedot käyvät ilmi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tuoreesta vuosikatsauksesta.

Hyväksikäyttö on voinut tapahtua vuoden 2020 aikana, mutta apua on haettu myös ihmiskauppaan viittaaviin kokemuksiin, jotka ovat tapahtuneet vuosia sitten.

Hyväksikäytön taustalla on usein ollut uhrin oma lähipiiri tai muu viiteryhmä. Osassa tapauksia taustalla on saattanut olla järjestäytynyt rikollisuus, kun taas osassa hyväksikäyttäjä on ollut uhrin oma puoliso tai seurustelukumppani.

- Kyseessä on niin sanottu loverboy-ilmiö, jossa oma partneri alistaa uhrin toimimaan tahtonsa mukaisesti ja hyväksikäyttää häntä esimerkiksi prostituutiossa, pakkotyössä tai rikollisessa toiminnassa. Tekijöitä voi siis olla vain se yksi, kertoo ylitarkastaja Terhi Tafari Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä.

Asiakkaista 11 joutunut ihmiskaupan uhriksi Suomessa alaikäisenä

Suomessa ihmiskaupan uhriksi joutuneista uusista asiakkaista 11 on arvioitu joutuneen uhriksi alaikäisenä. Kymmenessä tapauksessa uhri on kuitenkin hakeutunut auttamisjärjestelmään vasta tultuaan täysi-ikäiseksi.

- Toisinaan vie vuosia ennen kuin ihmiskaupan uhriksi joutunut henkilö uskaltaa kertoa kokemuksistaan tai tunnistaa itsensä ihmiskaupan tai yleensäkään hyväksikäytön uhriksi. Moni alaikäisenä hyväksikäytetty saattaa kertoa asiasta vasta täysi-ikäistyttyään, Tafari kertoo.

- Joku saattaa havahtua vasta vuosia myöhemmin siihen, että on joutunut hyväksikäytetyksi ja haluaa sitten itselleen oikeutta ja apua. 

Alaikäisten hyväksikäyttö Suomessa on liittynyt prostituutioon painostamiseen, pakkotyöhön ja pakkoavioliittoon.

Asiakasmäärät edelleen jyrkässä kasvussa

Kaikkiaan vuonna 2020 auttamisjärjestelmän asiakkaaksi otettiin 244 mahdollista ihmiskaupan uhria sekä kolme henkilöä, jotka toimivat todistajana ihmiskaupparikoksen esitutkinnassa tai tuomioistuinkäsittelyssä. Lisäksi asiakkuuteen otettiin 50 mahdollisten ihmiskaupan uhrien alaikäistä lasta. Kokonaisuudessaan palveluiden piiriin otettiin siis 297 henkilöä.

Uusista asiakkaista 123 oli joutunut hyväksikäytön kohteeksi Suomessa ja 121 Suomen ulkopuolella. Suomessa hyväksikäytettyjen määrä on merkittävästi suurempi kuin aiempina vuosina. Vuonna 2019 Suomessa ihmiskaupan uhriksi joutuneita otettiin asiakkuuteen 70 ja 52 vuonna 2018.  Ulkomailla uhriksi joutuneita asiakkaaksi otettiin 121.

Ulkomailla uhriksi joutuneiden osuus uusista asiakkaista on vuosikausia ollut 60-70 prosenttia. Vuonna 2020 heidän osuutensa jäi Suomessa uhriksi joutuneiden määrää hieman pienemmäksi.

Vuoden 2020 lopussa auttamisjärjestelmän palveluissa oli yhteensä 916 henkilöä. Heistä 704 on mahdollisesti ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä ja 212 heidän huollettavanaan olevia alaikäisiä lapsia. Vuoden 2019 lopussa kokonaisasiakasmäärä oli 676 ja vuoden 2018 lopussa 455. 

Auttamisjärjestelmä toiminnassa jo 15 vuotta

Vuonna 2021 Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on ollut toiminnassa 15 vuotta. Tässä ajassa se on kasvanut yhden työntekijän ”mikroviranomaisesta” valtakunnalliseksi osaamiskeskukseksi. Toimintansa aikana auttamisjärjestelmästä on saanut apua 1257 mahdollista ihmiskaupan uhria. Apua saavat myös uhrien alaikäiset lapset, joita auttamisjärjestelmässä on vuosien varrella ollut satoja. 

Nykyinen Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jari Kähkönen on toiminut Joutsenon vastaanottokeskuksen ja samalla Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän johtajana vuodesta 2009 alkaen. Kähkösen siirryttyä Maahanmuuttoviraston ylijohtajaksi syksyllä 2020 vastaanottokeskuksen ja samalla auttamisjärjestelmän johtajaksi on nimetty aiemmin vastaanottokeskuksen apulaisjohtajana toiminut Antti Jäppinen.

Fakta: Mitä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tekee?

• Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tehtävä on auttaa ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä, heidän alaikäisiä lapsiaan sekä ihmiskaupparikoksen tutkinnassa avustavia henkilöitä. Se auttaa yhdenvertaisesti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia ihmiskaupan uhreja.
• Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on viranomainen, joka tarjoaa asiakkaalleen neuvontaa ja ohjausta, sosiaalipalveluita, terveydenhuoltopalveluita, vastaanottorahaa tai toimeentulotukea, turvallisen majoituksen sekä tulkki- ja käännöspalveluita.
• Jos asiakas haluaa palata kotimaahansa, hän saa tukea vapaaehtoiseen kotiinpaluuseen. 
• Lisäksi asiakas saa lainmukaista oikeusapua sekä oikeudellista neuvontaa.
• Auttamisjärjestelmä toimii Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä ja sillä on Suomessa neljä toimipistettä (Lappeenranta, Helsinki. Oulu ja Tampere). 
• Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on toiminut vuodesta 2006. Se on osa Maahanmuuttovirastoa ja toimii sisäministeriön alaisuudessa.
• Auttamisjärjestelmä ylläpitää valtakunnallista ihmiskauppa.fi -sivustoa sekä 24/7 päivystävää infopuhelinta numerossa 0295 463 177.
• Auttamisjärjestelmään pyydetään viittaamaan nimellä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tai auttamisjärjestelmä.
• Lisätietoa toiminnasta www.ihmiskauppa.fi

Lisätietoa medialle

• Terhi Tafari, ylitarkastaja, etunimi.sukunimi@migri.fi, puh. 0295 433 037
• Katri Lyijynen, vt. apulaisjohtaja, etunimi.sukunimi@migri.fi, puh. 0295 433 037