Luvaton työnteko näkyy yhä useammilla aloilla Suomessa

Helsingin Sanomat uutisoi 21.1.2024 Ruotsissa tapahtuneesta työmaaonnettomuudesta, jossa hissin putoaminen johti viiden työntekijän kuolemaan. Suurin osa uhreista oli kolmansien maiden kansalaisia, jotka olivat työskennellet useamman aliurakoitsijan palveluksessa epäselvissä olosuhteissa. Traaginen tapaus nosti esiin monien ulkomaalaisten heikon aseman työmarkkinoilla Ruotsissa.

Myös Suomessa työskentelee ulkomaalaisia epätyypillisissä työsuhteissa vuokratyöläisinä, alihankkijoina, alustafirmalla tai täysin ilman työnteko-oikeutta. Päätoimittaja Antero Mukka totesi artikkelissa, että kahden kerroksen työmarkkinat ovat meilläkin jo totta.

Ulkomaalaisten yritysten ja työntekijöiden määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina ja etenkin EU:n ulkopuolisista maista tulleiden työntekijöiden osuus on noussut. Ulkomaista työvoimaa on tullut erityisesti Turun telakan kaltaisiin suuriin rakennushankkeisiin sekä alati kasvavalle palvelusektorille.

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen näkyy myös työsuojelun ja työnteko-oikeuden valvonnan haasteina. Suomeen töihin saapuvilla kolmansien maiden kansalaisilla tulee olla työntekoon tai elinkeinon harjoittamisen oikeuttava oleskelulupa. Näin ei usein kuitenkaan ole tai tilanne on tulkinnanvarainen.

Uusi EMN-tutkimus kartoittaa luvatonta työntekoa Suomessa

Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) uuden tutkimuksen mukaan työluparikkomuksia havaitaan kaiken kokoisissa sekä suomalaisten että ulkomaalaisten omistamissa yrityksissä. Osa toiminnasta on tahallista säännösten kiertämistä, mutta usein kyse on kuitenkin työnantajan tai työntekijän huolimattomuudesta tai tietämättömyydestä. Suomessa viranomaiset tekevät jatkuvaa riskianalyysiä eri aloista ja tilannekuva päivittyy tasaisesti Aluehallintoviraston työsuojelutarkastusten, poliisin ulkomaalaisvalvonnan sekä Verohallinnon rekisteritietojen avulla.

Luvatonta työntekoa on havaittu muun muassa siivous-, rakennus- ja kuljetusalalla, maataloudessa sekä ravintola-alalla. Näiden lisäksi hieman uudempina riskialoina on tunnistettu myös autokorjaamot, pienet kauneudenhoitopaikat, marjanpoiminta, metsänhoito ja kotitaloustyö. Uusia tunnistetaan koko ajan.

Vuokratyöntekijöiden ja alihankkijoiden käyttäminen on yhä yleisempää ja työvoimaa välittävän palveluketjun pää saattaa olla pitkällä toisessa maassa. Tämä on lisähaaste työnteko-oikeuden valvonnan kannalta. Etenkin rakennusalalla on yleistynyt ilmiö, jossa työntekijä lähetetään Suomeen toiseen EU-maahan rekisteröityneen yrityksen ns. lähetettynä työntekijänä. Nämä työntekijät saattavat usein kuitenkin tehdä Suomessa sellaista työtä, johon heillä ei ole oikeutta.

Myös alustatalouden toimijoiden valvonta (esim. ruokalähetit) koetaan haasteelliseksi, johtuen työntekijöiden epäselvästä asemasta ja harmaan statuksen väärinkäytöksistä. On tullut ilmi tapauksia, joissa toimitusmäärät eivät vastaa realistisesti yhden ihmisen työpanosta. Tämä on herättänyt epäilyjä siitä, että työtä on ketjutettu useammalle työntekijälle. 

Aktiivisella viranomaistyöllä vastattu haasteisiin

Suomessa on viime vuosina otettu merkittäviä edistysaskeleita luvattoman työn tekemisen torjunnassa. Kehitystä on tapahtunut etenkin viranomaisyhteistyössä, tiedottamisessa ja lainsäädännössä.

Vuonna 2021 esille tulleiden siivousalan hyväksikäyttötapausten vauhdittamana sosiaali- ja terveysministeriö sai lisäresursseja ja työsuojeluun perustetiin uusia virkoja. Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedonvaihto on myös kehittynyt merkittävästi muun muassa moniviranomaishankkeiden ansiosta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että viranomaisyhteistyössä on edelleen parannettavaa, sillä haasteina nähtiin sekä tietojenvaihto että ns. sidosryhmien tekemisen siiloutuminen.

Tietoisuus luvattomasta työstä ilmiönä on myös lisääntynyt median nostojen sekä aktiivisen tiedottamisen ansiosta. Työntekijöitä on ollut usein vaikea tavoittaa johtuen työntekopaikan vaihtuvuudesta, luottamuksen puutteesta viranomaisiin ja kielimuurista. Sisäministeriön vuonna 2022 lanseeraama monikielinen Work Help Finland -sovellus onkin auttanut Suomessa oleskelevien ulkomaisten työntekijöiden tiedottamisessa.

Vuonna 2021 voimaan tulleet ulkomaalaislain muutokset ovat parantaneet työntekijöiden asemaa tapauksissa, joissa työnantaja on hyväksikäyttänyt työntekijää. Lisäksi työnantajien seuraamuksia koskeva EU-direktiivi on saatettu osaksi Suomen lainsäädäntöä. Maahanmuuttovirasto on alkanut aktiivisesti määräämään seuraamusmaksuja työnantajille, jotka ovat palkanneet luvattomasti maassa olevia henkilöitä.

Ilmiöt – Korona ja Ukraina

Viime vuosien suuremmat ilmiöt, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ovat myös vaikuttaneet luvattoman työnteon valvontaan Suomessa yllättävin tavoin.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU-maat alkoivat myöntää ukrainalaisille tilapäistä suojelua. Tilapäistä suojelua hakevilla ja saavilla on oikeus työskennellä rajoituksitta. Sillä, että Suomessa oleskelevat ukrainalaiset saivat työnteko-oikeuden automaattisesti, oli merkittävä vaikutus luvattoman työnteon tilastoihin.

Lisäksi koronapandemian aikana voimaan tulleet sisärajatarkastukset paljastivat paljon luvatonta työntekoa, joka olisi jäänyt muuten havaitsematta. Työsuojeluviranomaiset saivat tapauksista tietoa Rajavartiolaitokselta.

Tutustu Euroopan muuttoliikeverkoston julkaisuihin ja uuteen tutkimukseen Kolmansien maiden kansalaisten luvaton työnteko: Tilannekatsaus 2017-2022 – Suomen kansallinen raportti.

Kolumni on julkaistu aikaisemmin Verohallinnon Harmaa talous & talousrikollisuus blogissa.

Helsingin Sanomat 21.1.2024: Työelämän osattomilta on helppo sulkea silmänsä - Mielipide | HS.fi