Maahanmuuttovirasto vakinaistaa henkilöstöään
Maahanmuuttovirasto tulee vakinaistamaan arviolta 300–400 tehtävää seuraavan vuoden aikana. Syynä vakinaistamiseen on viraston poikkeuksellinen henkilöstörakenne, jossa jopa puolet henkilöstöstä on määräaikaisessa virkasuhteessa. Tämä vakinaistaminen ei lisää henkilöstön määrää, vaan pysyväisluontoisiksi tehtäviksi tunnistetut tehtävät täytetään vakituisina. Samaan aikaan virasto sopeuttaa ja tehostaa toimintaansa, sillä sen toimintamenoihin kohdistuu ensi vuonna noin 13 %:n leikkaus.
Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton kasvu ja tulevaisuusnäkymät, oleskelulupien valvonnan lisääminen sekä viraston kasvavat vastuut tarkoittavat sitä, ettei valtaosaa näihin liittyvistä viranomaistehtävistä voi enää katsoa luonteeltaan määräaikaiseksi tilapäistyöksi. Tämä ei ole toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen näkökulmasta kestävää eikä henkilöstön kannalta oikeudenmukaista, sillä virkasuhteen määräaikaisuus vaatii aina lainmukaisen perusteen.
Maahanmuutto on kasvanut ja uusia viranomaistehtäviä on keskitetty Maahanmuuttovirastoon
Maahanmuutto on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä on lisännyt henkilöstön tarvetta Maahanmuuttovirastossa. Ennusteiden mukaan työ- ja koulutusperusteinen maahanmuutto säilyy vilkkaana Suomeen tulevinakin vuosina. Lisääntyneen maahanmuuton myötä myös esimerkiksi kansalaisuushakemusten määrä on kasvanut merkittävästi.
Maahanmuuttovirastoon on maahanmuuton kasvun vuoksi rekrytoitu paljon määräaikaista henkilöstöä viime vuosina. Lisäksi virastoon on samaan aikaan keskitetty muiden viranomaisten aiemmin hoitamia tehtäviä. Tällaisia keskittämisiä ovat olleet vuonna 2017 jatko-oleskelulupiin ja EU-rekisteröinteihin liittyvä toimivaltasiirto poliisilta sekä valtion vastaanottokeskusten yhdistämiset Maahanmuuttovirastoon. Vuonna 2021 Helsingin kaupungin vastaanottokeskus yhdistettiin virastoon, ja ensi vuoden alusta TE-toimistojen lakkauttamisen myötä virastoon siirtyy yli 50 henkilöä. Nämä keskittämiset eivät ole lisänneet julkishallinnon virkasuhteiden määrää, vaan kyse on ollut tehtävien uudelleen sijoittelusta.
– Näiden suurien henkilöstömuutosten ja maahanmuuton asiakasvirtojen kasvun myötä viime vuosina viraston henkilöstörakenteeseen on kerääntynyt huomattavan paljon määräaikaisia virkasuhteita, noin puolet henkilöstöstä. Korjaamme uuden henkilöstöohjelman myötä rakennetta, mikä näkyy ulospäin suurena avautuvien virkojen määränä, kertoo henkilöstöjohtaja Karoliina Ruuskanen.
Vaikka Maahanmuuttovirasto uudistaa toimintaansa ja henkilöstörakennettaan voimakkaasti vuonna 2025, pidemmällä aikavälillä vuosina 2026–2028 henkilöstön kokonaismäärä todennäköisesti kääntyy laskuun.
– Pitkällä aikavälillä määrärahatasomme ja sitä kautta henkilöstökehyksemme on voimakkaasti laskeva. On kuitenkin ennenaikaista arvioida vielä tässä vaiheessa tarkkoja vaikutuksia vuodesta 2026 eteenpäin, sanoo kehitysjohtaja Johannes Hirvelä.
Suunnitelluista vakinaistamisista huolimatta Maahanmuuttoviraston kokoisessa virastossa on jatkossakin jonkin verran määräaikaisia virkasuhteita esimerkiksi projektiluontoisissa tehtävissä tai luonteeltaan väliaikaisissa kausi- tai ruuhkanpurkutehtävissä. Virastossa työskentelee tällä hetkellä noin 1 500 työntekijää.
Lisätietoa medialle
Viraston rekrytoinnit: henkilöstöjohtaja Karoliina Ruuskanen, sähköposti: etunimi.sukunimi@migri.fi, puh. 0295 433 037
Viraston tavoitteet ja pitkän aikavälin kehitysnäkymät: kehitysjohtaja Johannes Hirvelä, sähköposti: etunimi.sukunimi@migri.fi, puh. 0295 433 037
*Korjattu 28.11.2024 klo 14.30: Aiheet, joista voi olla yhteydessä Johannes Hirvelään.
