Maahanmuuttoviraston tyhy-festareilta saatiin eväitä hyvinvoinnin edistämiseen ja muutoksen hallintaan
Maahanmuuttovirastossa vietettiin työhyvinvointi- eli tyhy-festareita 7.–11.10.2024 teemalla sitoutunut, motivoitunut ja hyvinvoiva työyhteisö. Tapahtuma tarjosi tukea työhyvinvointiin ja erilaisia näkökulmia muutoksen hallintaan.
Maahanmuuttoviraston keskeisenä tavoitteena on työyhteisön hyvinvoinnin edistäminen, minkä pohjalta tyhy-festariviikon ohjelma oli suunniteltu. Ohjelma tarjosi tukea yhtenäisen toiminta- ja johtamiskulttuurin muodostumiseen Maahanmuuttoviraston uudistuneessa organisaatiossa.
Vierailijat ja Maahanmuuttoviraston omat asiantuntijat tarkastelivat puheenvuoroissaan työelämän muutosta monesta eri näkökulmasta. Lisäksi festareilla oli mahdollisuus syventyä oman osaamisen äärelle ja osallistua nonstop-työnohjaukseen, joka tarjosi konkreettista tukea työhyvinvoinnin kehittämiseen.
"Muutoksen keskellä yhteiset pysähtymishetket ja yhteinen sanoitus tukevat jaksamistamme"
Tyhy-festarit avasi Maahanmuuttoviraston henkilöstöjohtaja Karoliina Ruuskanen.
– Tavoitteena on ottaa pieni pysähtymishetki ja tukea meidän kaikkien työhyvinvointia muuttuvassa toimintaympäristössä. Samalla me rakennamme käsiteltävien teemojen kautta myös yhteistä toimintakulttuuria, Ruuskanen totesi.
– Viikon aikana käsitellyt teemat ovat juuri julkaistun henkilöstöohjelmamme mukaisia ja tukevat strategiamme hengessä tavoitettamme olla hyvinvoiva työyhteisö. Elämme jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Muutoksen keskellä yhteiset pysähtymishetket ja yhteinen sanoitus tukevat jaksamistamme, Ruuskanen pohti.
Festareilla kuultiin useita kiinnostavia puheenvuoroja. Tarkastelemme tässä lähemmin muutamia niistä.
"Uteliaisuus, ongelmanratkaisukyky ja itsensä johtaminen korostuvat muutoksessa"
Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara nosti puheenvuorossaan esille kolme merkittävää shokkia, jotka ovat vaatineet kaikilta paljon ja johtaneet poteroitumisiin: talouskriisi, koronapandemia ja geopolitiikka. Ne ovat aiheuttaneet haasteita, jotka vaativat sopeutumista ja yhteistyötä.
Tiedon jakaminen ja osaamisen kasvattaminen työyhteisön sisällä vahvistavat organisaation kykyä kohdata yllättävät tilanteet ja muutokset. Työelämässä tarvitaan jatkuvaa oppimista ja vuorovaikutustaitoja.
– Uteliaisuus, ongelmanratkaisukyky ja itsensä johtaminen ovat tärkeitä taitoja, joita on kehitettävä muuttuvassa työympäristössä, Sajavaara painotti.
Organisaatioiden tulee käydä avointa vuoropuhelua tulevaisuuden suuntaviivoista, jotta muutoksiin voidaan varautua. Johtajien tehtävänä on puolestaan kuunnella työntekijöitä ja tukea heidän hyvinvointiaan.
Yhdeksän konkreettista keinoa vahvistaa työyhteisön moninaisuutta
Saimme vieraaksemme myös Anu Castanedan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Puheenvuorossaan hän kertoi moninaisuuden vahvistamisesta työyhteisöissä ja siitä, millä keinoilla me Maahanmuuttovirastossa voimme satsata entistä enemmän kulttuurisesti moninaisen työyhteisön luomiseen ja työhyvinvointiin.
Anu on työssään yksilöinyt yhdeksän eri konkreettista keinoa, joilla voi vahvistaa työyhteisön moninaisuutta:
- rekrytointikäytännöt, esim. soveltuvan monimuotoisuuslausekkeen käyttö
- arjen työskentelytavat, esim. kielitietoiset toimintatavat
- arvotyöskentely, esim. tiimin yhteisistä arvoista keskustelu
- osaamisen vahvistaminen, esim. THL:n antirasismikoulutus osana työhön perehdytystä
- yhdenvertaisuussuunnittelu, esim. organisaation läpileikkaavat tavat
- syrjinnän ja häirinnän tunnistaminen sekä siihen puuttuminen, esim. konkreettinen tuki
- vähemmistöjen aktiivisempi esille tuominen sekä valtavirtaistaminen esim. liputus saamelaisten ja romanien kansallispäivinä
- luottamus ja yhteys yhteisöihin, esim. pysyvät kumppaniraadit
- psykologinen turvallisuus, esim. riittävästi yhteistä tekemistä ja keskusteluja.
Puheenvuoron ydinviesti oli, että vaikka työyhteisön turvallisuus ja työpaikan avoimuus vähemmistöihin kuuluvia työntekijöitä kohtaan on lopulta vahvimmin organisaation ja johdon käsissä, voi jokainen työntekijä myös jollain tavoin vaikuttaa työympäristöönsä. Castaneda kehottikin meitä kaikkia pohtimaan, mitä itse voimme tehdä, omasta asemastamme käsin, oman työpaikkamme moninaisuuden vahvistamiseksi.
Yhdenvertaisuutta on edistettävä suunnitelmallisesti koko henkilöstön voimin
Erityisasiantuntija Jussi Aaltonen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta korosti työnantajan velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti työpaikalla. Työnantajan tulee varmistaa, että syrjimättömyys ulottuu kaikkiin prosesseihin, kuten rekrytointiin ja työolosuhteisiin. Ihmisten erilaiset tarpeet ja taustat on huomioitava käytännön ratkaisuissa.
Aaltosen mukaan henkilöstön kouluttaminen yhdenvertaisuuslain sisällöstä on olennaista, sillä syrjintä voi olla myös tahatonta. On tärkeää, että työpaikoilla arvioidaan jatkuvasti yhdenvertaisuuden toteutumista ja puututaan mahdollisiin ongelmiin.
Keskeisiä toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämisessä ovat yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen, vaikutusten jatkuva arviointi sekä henkilöstön osallistaminen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä silloin, kun ulkopuolinen näkökulma on tarpeen.
Yhteinen keskustelu ja kehittäminen työhyvinvoinnin teemojen äärellä jatkuu
Festareilla keskusteltiin myös palautekulttuurista. Yksi puhujista oli organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren Terveystalosta. Hänen mukaansa muutoksessa elävä työyhteisö tarvitsee oppimaan ja yhdessä tekemiseen kannustavaa palautekulttuuria. Varsinkin muutosten äärellä työyhteisö tarvitsee myönteistä, kannustavaa palautetta, mikä rakentaa ihmisten välistä luottamusta arjessa.
Festareiden ohjelmaa kehitetään migriläisten toiveiden pohjalta ja ajankohtaisiin työhyvinvoinnin tarpeisiin reagoiden.
– Jotta tapahtuma voi kehittyä ja saavuttaa paremmin kaikki migriläiset ja ennen kaikkea edistää kaikkien migriläisten työhyvinvointia, tarvitaan palautetta ja uusia ideoita, tyhy-festarit koordinoinut työhyvinvointisuunnittelija Susanna Kosonen Maahanmuuttovirastosta sanoo.
– Tänä vuonna festareillamme erityisen ilahduttavaa oli antoisan sisällön lisäksi työntekijöidemme aktiivinen osallistuminen ja yhteinen keskustelu työhyvinvoinnin teemoista. Olen iloinen siitä, että voimme viettää vuosittain tyhy-festareita ja nostaa yhteiseen keskusteluun migriläisiä puhututtavia työhyvinvoinnin asioita. Festarit antavat potkua ja suuntaa koko vuoden työhyvinvointityölle, Kosonen iloitsee.
