Tuhannet Ukrainasta paenneet voivat siirtyä kuntalaisiksi maaliskuusta alkaen

3.2.2023 10.37

Tiedote

Yli 45 000 Ukrainasta viime vuonna paennutta voi hakea kotikuntaa vuonna 2023, kun he ovat oleskelleet Suomessa vuoden. Heistä noin 13 000:lla riittävä asumisaika tulee täyteen jo maalis–huhtikuussa. Kotikunnan saatuaan Ukrainasta paenneet siirtyvät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden asiakkaiksi. Näin he pääsevät tiiviimmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Kotikunnan saaneilla ukrainalaisilla on samat oikeudet, palvelut ja velvollisuudet kuin Suomessa vakituisesti asuvilla. Palveluiden järjestäminen on kuntien ja hyvinvointialueiden vastuulla.

– Mitä pidempään Venäjän julma hyökkäyssota jatkuu, sitä useampi ukrainalainen todennäköisesti jää maahan, johon on paennut. Kun oleskelu Suomessa pitkittyy, sujuvan arjen merkitys korostuu entisestään: ukrainalaisten sotapakolaisten on päästävä nopeasti osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on tässä keskeinen rooli ja vastuu, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen.

Ukrainasta paennut voi hakea Digi- ja väestötietovirastolta (DVV) kotikuntaa verkossa 1.3.2023 alkaen, kun hän on asunut Suomessa vuoden ja hänellä on suomalainen henkilötunnus sekä vähintään vuosi sitten myönnetty tilapäisen suojelun oleskelulupa, jota on jatkettu 4.3.2024 asti.

Maahanmuuttovirasto jatkaa tilapäisen suojelun oleskelulupia automaattisesti 4.3.2024 asti. Ukrainasta paenneiden ei siis tarvitse itse hakea jatkoa oleskeluluvalle.

Kotikuntaa ukrainalaiset hakevat verkkolomakkeella, joka julkaistaan DVV:n verkkosivuilla 1.3.2023. Heidän ei tarvitse käydä DVV:n palvelupaikassa. Lisäksi DVV tulee järjestämään ukrainalaisten kotikunnan hakemiseen keskittyvää neuvontaa, jota annetaan myös ukrainan kielellä. Myös vastaanottokeskus auttaa tarvittaessa henkilötunnuksen ja kotikunnan hakemisessa.

Kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista

Vielä on vaikeaa arvioida, kuinka moni Ukrainasta paennut lopulta hakee kotikuntaa. Kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista, ja elämää Suomessa voi halutessaan jatkaa myös vastaanottokeskuksen ja vastaanottopalveluiden asiakkaana. Kotikunnasta on kuitenkin hyötyä, jos aikoo toistaiseksi jäädä Suomeen. Kotikunta Suomessa ei vaikuta kansalaisuuteen tai oikeuksiin Ukrainassa. Se ei myöskään ole este, jos haluaa myöhemmin palata Ukrainaan.

Päätöksen kotikunnan hakemisesta voi tehdä oman henkilökohtaisen tilanteensa mukaan. Viranomaiset toivovat kuitenkin, että perheissä, joissa on alaikäisiä lapsia, kaikki perheenjäsenet olisivat saman palvelujärjestelmän piirissä.

Näin kotikunta vaikuttaa ukrainalaisten elämään

Vastaanottokeskuksia ja vastaanottopalveluita ohjaa ja valvoo Suomessa Maahanmuuttovirasto. Vastaanottopalveluiden järjestäminen on vastaanottokeskusten vastuulla. Kun tilapäistä suojelua saava henkilö siirtyy kotikunnan saatuaan kuntaan, hänen kaikki palvelunsa siirtyvät kunnan ja hyvinvointialueen järjestettäväksi. Oleskeluluvista vastaa edelleen Maahanmuuttovirasto.

Jos ukrainalainen on jo aiemmin hankkinut asunnon Suomessa tai majoittuu esimerkiksi ystävän tai sukulaisen luona, kotikunnan saaminen ei välttämättä vaikuta asumiseen lainkaan. Jos taas hän on aiemmin asunut vastaanottokeskuksessa tai vastaanottokeskuksen järjestämässä majoituksessa, majoitus pitää jatkossa järjestää ja maksaa itse. Pienituloinen voi saada Kelasta asumistukea.

Oikeus vastaanottorahaan päättyy. Kotikunnan saanut ukrainalainen voi kuitenkin hakea Kelan etuuksia, kuten lapsilisää ja asumistukea. Tarvittaessa Kelasta voi hakea myös perustoimeentulotukea.

Työnteko-oikeus jatkuu ennallaan. Tilapäistä suojelua saava voi ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Kotikunnan myötä hänet siirretään kunnan työllisyyskokeilun asiakkaaksi, jos asuinkunta on mukana kokeilussa. Kuntakokeilulain muutoksen myötä siirtäminen kuntakokeilun asiakkaaksi voidaan tehdä 1.3.2023 alkaen jo ennen kotikunnan rekisteröintiä.

Kotikunnan saaminen helpottaa päivähoidon järjestämistä: lapsella on oikeus saada varhaiskasvatuspaikka, vaikka molemmat vanhemmat tai toinen heistä olisi kotona. Esiopetusikäisellä lapsella on velvollisuus osallistua esiopetukseen, ja oppivelvollisuusikäisiä lapsia ja nuoria koskee oppivelvollisuus.

Sosiaali- ja terveyspalveluita ei kuntalaisena enää saa vastaanottokeskuksen kautta, vaan niistä vastaa hyvinvointialue. Oikeus erilaisiin sosiaalipalveluihin laajenee, kun taas terveydenhuoltopalveluiden laajuus säilyy ennallaan.

Kotikunnaksi ei välttämättä valita suurta kaupunkia

Kotikunta määräytyy asuinpaikan mukaan. Henkilö voi muuttaa minne päin Suomea tahansa. On kuitenkin arvioitu, että koska ukrainalaispakolaisten joukossa on paljon lapsiperheitä, he eivät välttämättä suuntaa kasvukeskuksiin, joihin muu maahanmuuttajaväestö Suomessa on keskittynyt.

Todennäköisesti koulunkäynti ja varhaiskasvatus kiinnittävät perheitä nykyisille asuinpaikkakunnilleen ympäri Suomea. Myös kausityöt kiinnittävät ukrainalaisia maaseudulle.

Muutoksessa on mukana laaja viranomaisten joukko

Sisäministeriö perusti 1.3.2022 koordinaatioryhmän käsittelemään Venäjän hyökkäyksestä johtuvaa muuttoliiketilannetta, ja ryhmä on vuoden aikana jatkanut säännöllisiä tapaamisia. Viime kuukausina tapaamisissa on ratkottu etenkin ukrainalaisten kuntiin siirtymiseen liittyviä erityiskysymyksiä. Viranomaisten lisäksi mukana on kuntien, kansalaisyhteiskunnan ja yrityssektorin toimijoita.

Kuntiin siirtymisestä on myös viestittävä laajasti, jotta ukrainalaiset tietävät, miten kotikuntaa haetaan ja mitä muutoksia se tuo heidän oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa. Myös kuntia, hyvinvointialueita ja esimerkiksi järjestöjä on tärkeää informoida muutoksesta. Viestinnän suunnitteluun ovat osallistuneet useat ministeriöt, virastot sekä Kuntaliitto.

Lisätietoja:

maahanmuuttojohtaja Sanna Sutter, sisäministeriö, p. 0295 488 200, sanna.sutter@gov.fi
erityisasiantuntija Tiina Järvinen, sisäministeriö, p. 0295 488 625, tiina.jarvinen@gov.fi
ylitarkastaja Kaisa Rontu, Maahanmuuttovirasto, p. 0295 433 037, kaisa.rontu@migri.fi (oleskeluluvat, vastaanottopalvelut)
johtava asiantuntija Maisa Gynther, Digi- ja väestötietovirasto, p. 0295 536 355, maisa.gynther@dvv.fi (kotikunnan hakeminen)
erityisavustaja Mikko Jalo, p. 050 304 8522, mikko.jalo@gov.fi (ministeri Mikkosen haastattelupyynnöt)