Euroopan muuttoliikeverkosto: Ukrainalaisten kotoutumista vaikeuttaa epävarmuus, kun tilapäinen suojelu on päättymässä

Tilapäinen suojelu EU-alueella on päättymässä vuonna 2026. Tämä vaikuttaa Euroopassa erityisesti yli neljään miljoonaan ukrainalaiseen, jotka odottavat tietoa tulevaisuudestaan. Vielä ei ole selvyyttä siitä, mitä tapahtuu tilapäisen suojelun päättymisen jälkeen. Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) mukaan monien mielissä elää toive paluusta kotimaahan, mutta sodan pitkittyessä paluu Ukrainaan on yhä harvemmille vaihtoehto.

Syyskuun lopussa 2024 EU-alueella oli noin 4,2 miljoonaa tilapäistä suojelua saavaa ukrainalaista. Suomessa on tällä hetkellä noin 46 000 tilapäistä suojelua saavaa ukrainalaista. Ukrainalaiset ovat jättäneet Suomessa yhteensä noin 75 000 tilapäisen suojelun hakemusta, joten merkittävä osa Suomeen saapuneista ukrainalaisista on jo siirtynyt muualle EU-alueelle tai palannut Ukrainaan.

”Monet Ukrainasta paenneet eivät todennäköisesti pysty palaamaan kotiinsa turvallisesti edes tilapäisen suojelun päätyttyä vuonna 2026, vaikka haluaisivatkin. Tilapäistä suojelua ei voida jatkaa vuoden 2026 jälkeen nykyisen direktiivin puitteissa, joten EU-maat pohtivat nyt ratkaisuja ukrainalaisten oleskeluun EU-alueella tilapäisen suojelun päättymisen jälkeen”, kertoo EMN:n erityisasiantuntija Jutta Saastamoinen.

Saastamoisen mukaan EU-tasolla käydään nyt keskusteluja siitä, että tilapäinen suojelu tarvitsee yhteisen eurooppalaisen pitkän tähtäimen exit-strategian. Strategian tulisi huomioida ukrainalaisten liikkuvuus EU-maiden ja Ukrainan välillä, mutta tarjota asianmukaiset paluujärjestelyt niille, jotka haluavat palata.

Epävarma tilanne vaikeuttaa kotoutumista

EMN:n mukaan epävarmuus oleskelun jatkosta aiheuttaa ukrainalaisten keskuudessa huolta ja heijastuu myös halukkuuteen asettua pysyvästi isäntämaihin. Esimerkiksi Suomessa epävarmuus on hidastanut aikomuksia hakea kotikuntaa. Suomessa kotikunnan on saanut 23 000 ukrainalaista. Myös muualla Euroopassa kotoutumishalukkuuteen on vaikuttanut tilapäistä suojelua saavien henkilöiden usko tilanteensa väliaikaisuuteen, ja heidän toiveenaan on palata Ukrainaan olosuhteiden salliessa.

”Ukrainalaisten kotoutumiseen vaikuttaa myös psykososiaalisesti kuormittava tilanne. Suomessa kuntaan siirtyminen tuntuu vaikealta ja raskaalta tilanteessa, jossa henkiset voimavarat ovat muutenkin koetuksella”, Saastamoinen kertoo.

UNHCR:n helmikuussa 2024 julkaiseman selvityksen mukaan lähes neljännes ukrainalaisista pakolaisista ei osannut vielä sanoa, haluavatko tai voivatko he palata kotimaahansa ennen pitkää, ja 11 % arvioi, että toivoa kotiinpaluulle ei ole. Sodan pitkittyessä monen paluuaikeetkin alkavat hiipua.

”Kaikki ukrainalaiset eivät halua palata Ukrainaan, vaikka turvallisuustilanne maassa vakautuisi. Esimerkiksi Suomessa halukkuus lähteä takaisin Ukrainaan on laskenut sodan pitkittyessä”, Saastamoinen kertoo.

Sisäministeriön teettämän selvityksen mukaan turvallisuustilanteen vakauduttua Ukrainaan aikoi palata vain 12 %, ja 51 % ilmoitti haluavansa asettua Suomeen pysyvästi. 

”Selvityksen mukaan 90 % vastaajista oli tyytyväisiä olosuhteisiinsa Suomessa. Yhteiskunnan vakaus, lasten tulevaisuus sekä koulutus- ja työllistymismahdollisuudet mainittiin tärkeinä syinä jäämiselle”, Saastamoinen sanoo.

Ukrainalaisten tutkintojen tunnistamisia ja tunnustamisia lisätään

Koska EU-alueelle jäävien ukrainalaisten lukumäärä on kasvamassa, EMN:n mukaan EU-valtiot joutuvat miettimään, miten tukea ukrainalaisia tehokkaimmin. Tilapäistä suojelua saaville henkilöille on ollut vaikea löytää pidempiaikaisia ratkaisuja muun muassa asunnon, työmarkkinamahdollisuuksien tai koulutuksen järjestämisessä.

"Ammattitaitojen yhteensopimattomuus onkin yksi merkittävä kotoutumisen haaste", toteaa EMN:n erityisasiantuntija Jutta Saastamoinen.

Osassa EU-maita jopa yli 60 prosenttia maahan saapuneista ukrainalaisista on korkeakoulutettuja, joten tilapäistä suojelua saavien keskimääräinen koulutustaso on melko korkea.

"Monesti työt vastaanottavissa maissa eivät kuitenkaan vastaa heidän koulutustasoaan ja aiempaa kokemustaan", Saastamoinen jatkaa.

Suomessa on pyritty edesauttamaan ukrainalaisten työllistymistä työllisyyspalveluiden ja
työnantajien yhteistyöllä, urapalveluilla sekä kieli- ja kotoutumiskoulutuksilla. 
Työnhausta, työelämästä ja opiskelumahdollisuuksista pyritään jakamaan entistä 
enemmän tietoa myös ukrainan kielellä. Hallituksen Ukrainan sotaa paenneiden 
auttamisen toimenpideohjelmassa on myös sanottu, että ukrainalaisten tutkintojen 
tunnistamisia ja tunnustamisia lisätään.

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Jutta Saastamoinen, EMN Suomi
jutta.saastamoinen@migri.fi, +358 295 433 013

Tiedote on julkaistu aiemmin ePressissä.