Migri vastaa: Selvitättekö tyttöjen silpomisuhkaa turvapaikkaprosessissa?

Tytön mahdollista silpomisuhkaa selvitetään turvapaikkapuhuttelussa aina, kun turvapaikanhakija on alaikäinen ja sukuelinten silpomista tapahtuu hakijan kotialueella tai väestöryhmässä.

Kysymys on ollut esillä julkisuudessa, sillä korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi heinäkuussa 2019, että tyttöjen sukuelinten silpomisuhkaa pitää selvittää turvapaikkaprosessissa viranomaislähtöisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että asiaa pitää selvittää, vaikka turvapaikanhakija tai hänen huoltajansa ei itse puhuisi aiheesta. KHO:n päätös vastaa Maahanmuuttoviraston nykyistä toimintatapaa.

Turvapaikanhakijat kertovat itse harvoin sukuelinten silpomisesta tai sen uhkasta turvapaikkapuhuttelussa. Hakija ei välttämättä ajattele silpomisen olevan oikeudenloukkaus, jos tapa on heidän kulttuurissaan yleinen. Silpominen on erityisen yleistä tietyissä Itä-Afrikan ja Länsi-Afrikan maissa.

Maahanmuuttovirasto on ohjeistanut puhuttelijoita silpomisuhkan selvittämisestä vuonna 2015. Asiaa on selvitetty systemaattisesti viranomaislähtöisesti, eli KHO:n linjauksen mukaisesti, vuodesta 2018 lähtien. Silpomisuhkan perusteella on myös myönnetty turvapaikkoja Suomesta. KHO:n ratkaisu koski vuonna 2016 annettua turvapaikkapäätöstä.

Hakijalle kerrotaan vastaanottokeskuksessa, että silpominen voi olla peruste turvapaikalle

Turvapaikanhakijoille kerrotaan vastaanottokeskuksen terveystarkastuksessa, että silpominen on kiellettyä Suomessa ja että sen uhka voi olla turvapaikkaperuste.

Terveydenhoitajan vastaanotolla keskustelun tukena hyödynnetään myös esitettä, joka on saatavilla usealla kielellä. Hakijaa kannustetaan pyytämään lääkärinlausuntoa ja kertomaan turvapaikkapuhuttelussa, jos hän pelkää joutuvansa silvotuksi tai hänellä on jo tehdyn silpomisen vuoksi vakavia fyysisiä tai psyykkisiä oireita.

Miten uhkaa selvitetään turvapaikkapuhuttelussa?

Turvapaikkapuhuttelussa on tärkeää turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, jotta hakija uskaltaa puhua vaikeistakin asioista. Puhutteluun varataan naispuhuttelija ja naistulkki, jos on ennakkoon tiedossa, että puhuttelussa keskustellaan sukuelinten silpomisesta.

Turvapaikkapuhutteluja pitävät ylitarkastajat on koulutettu huomioimaan kaikki oleelliset seikat, kun he selvittävät silpomisuhkaa. Jos turvapaikanhakija on lapsi, asiaa käsitellään aina hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Perheen mukana hakevien lasten asiaa käsitellään ensisijaisesti huoltajien turvapaikkapuhutteluissa, joissa selvitetään myös heidän suhtautumistaan silpomiseen. Myös mukana hakevaa lasta voidaan kuulla, vaikka hän olisi alle 12-vuotias. Lasta kuullaan etenkin, jos on viitteitä siitä, että vanhemmat suunnittelevat lapsen sukuelinten silpomista.

• Korkeimman hallinto-oikeuden päätös KHO:2019:93