Erityisasiantuntijat

Erityisasiantuntija on henkilö, joka tulee Suomeen työskentelemään erityisosaamista vaativissa asiantuntijatehtävissä. Erityisasiantuntijoita ovat esimerkiksi

• IT-alan erityisosaajat,
• korkeakoulututkinnon suorittaneet jonkin erityisalan osaajat tai
• muut korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt, jotka tulevat erityistä ammattitaitoa vaativaan tehtävään.

Erityisasiantuntijalla on pääsääntöisesti oltava korkeakoulututkinto.

Erityisasiantuntijalta vaaditaan korkeakoulututkintoa ja keskimääräistä parempaa palkkaa. Hänen työtehtäviensä tulee olla erityisosaamista vaativia. Työntekijän oleskeluluvasta poiketen erityisasiantuntijan oleskelulupaan ei kuulu saatavuusharkintaa.

Erityisasiantuntija voi myös aloittaa työnteon Suomessa jo hakuvaiheessa, mikäli hän on tullut Suomeen viisumilla tai viisumivapaasti ja jättänyt erityisasiantuntijan oleskelulupahakemuksen Suomessa. Työnteko-oikeus kuitenkin päättyy viimeistään kolmen kuukauden jälkeen tai jo aikaisemmin, jos viisumin voimassaoloaika päättyy aiemmin.  Työntekijän oleskelulupaa hakevalla ei ole vastaavaa työnteko-oikeutta ennen työluvan saamista.

Erityisasiantuntijalla on oltava allekirjoitettu työsopimus tai sitova tarjous, ja hänellä on oltava korkeakoulututkinto. Erityisasiantuntijan työtehtävien tulee olla erityisosaamista vaativia ja niistä on saatava keskimääräistä parempaa palkkaa.

Keskimääräistä paremmalla palkalla tarkoitetaan sitä, että erityisasiantuntijan tehtävistä saatavien bruttotulojen on oltava vähintään 3 000 euroa kuukaudessa. Erityisasiantuntijan palkkavaatimus yhden vuoden oleskeluluvan ajalta on noin 36 000 € riippumatta siitä, montako päivää erityisasiantuntija on Suomessa luvan voimassaolon aikana.

Palkkaan voidaan yleensä ottaa huomioon työnantajan tarjoamat veronalaiset luontoisedut, kuten auto- tai asuntoetu. Palkkaa arvioitaessa voidaan kiinnittää huomiota siihen, jos luontoisetujen osuus palkasta on poikkeuksellisen suuri. Luontoisetujen määrää pidetään yleensä poikkeuksellisen suurena, jos luontoisedut muodostavat pääosan palkasta tai ylittävät verottajan määrittelemän täysihoitoedun verotusarvon. Luontaisetujen verotusarvosta on esitettävä todistus.

Päivärahoja tai muita vastaavia korvauksia matkoista tai Suomessa oleskelusta aiheutuvista kustannuksista ei oteta huomioon bruttotulojen määrää arvioitaessa.

Jos hakijalla ei ole korkeakoulututkintoa, on hakijan perusteltava selkeästi hakemuksessaan, miksi kyse kuitenkin on erityisosaamista vaativasta asiantuntijatehtävästä, ja miksi hän on siihen pätevä. Erityisosaamisen työtehtävään voi osoittaa myös mittavalla työhistorialla toimittamalla ansioluettelon, työtodistuksia edellisistä työpaikoista sekä muita koulutodistuksia alalta. Erityisasiantuntijuuden kriteerien toteutuminen ilman korkeakoulututkintoa on aina tapauskohtaista.

Erityisasiantuntijana voi saada luvan vain, jos palkka on vähintään 3000 euroa kuukaudessa. Jos erityisasiantuntijan tehtävistä saatava palkka on pienempi, on hakijan haettava työntekijän oleskelulupaa. Jos hakija on konsultti ja tulossa Suomeen enintään yhdeksi vuodeksi, voi erityisasiantuntijan lomakkeella hakea myös konsultin oleskelulupaa. Tällöin hakemuksen lisätiedoissa tulee kertoa selkeästi, mikäli hakija hakee konsultin oleskelulupaa.

Ei kuulu.

Voi, jos hän on saapunut Suomeen viisumilla tai viisumivapaasti ja on jättänyt erityisasiantuntijan oleskelulupahakemuksen Suomessa. Työnteko-oikeus kuitenkin päättyy viimeistään kolmen kuukauden jälkeen tai jo aikaisemmin, jos viisumin voimassaoloaika päättyy aiemmin. 

Erityisasiantuntijan oleskelulupien tilastot löytyvät tilastopalvelustamme.