Koko Afganistan ei ole sodassa ja sinne voidaan palauttaa

Afganistanista tulleiden turvapaikanhakijoiden päätökset ovat herättäneet kysymyksiä siitä, millä perusteella Maahanmuuttovirasto voi tehdä kielteisen päätöksen sellaisesta maasta tuleville, jossa käydään aseellisia taisteluita.

Kaikissa Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksissä on pohjana palautuskielto, joka on ehdoton. Palautuskielto määrää, että ketään ei saa lähettää maahan, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

On hyvä muistaa, että ulkomaalaislain mukaisen kansainvälisen suojelun myöntämisen tarkoitus ei ole turvata kaikille samanlaista elämää kuin esimerkiksi Suomessa, vaan antaa turvaa henkilöille, jotka ovat kotimaassaan henkilökohtaisen vainon vaarassa. Monissa maissa, kuten Afganistanissa, ongelmina ovat myös nuoren väestön näköalattomuus, köyhyys ja taloudelliset ongelmat, mutta ne eivät ole perusteita kansainväliselle suojelulle.

Miksi Afganistanista tuleville voidaan tehdä kielteinen päätös?

Turvapaikkahakemuksia ei ratkaista sillä perusteella, pidetäänkö Afganistania yleisesti turvattomana maana tai onko se ulkomaalaisille turvallinen matkakohde. Jokaisen turvapaikanhakijan perusteet tutkitaan yksilöllisesti.

Afganistanissa koko maa ei ole sodassa, eivätkä maan yleiset olosuhteet ole peruste myöntää kansainvälistä suojelua. Vainon vaarassa oleville myönnetään turvapaikka ja toissijaista suojelua myönnetään, jos henkilö on vaarassa kärsiä vakavaa haittaa.

Tietyillä alueilla tilanne on sellainen, ettei näille alueille palauteta ketään:

• Taistelut Talibanin ja hallituksen välillä keskittyvät maan etelä- ja itäosiin. Afganistanissa on 34 maakuntaa, joista Helmandin maakunnassa ja sen lähialueilla käydään jatkuvia, voimakkaita taisteluita ja sinne ei palauteta ketään.
• ISIS on läsnä Afganistanin itäosissa. Hallitus ja kansainväliset joukot ovat tehneet laajoja operaatioita Nangarharin maakunnan eteläosassa ISIS:n häätämiseksi alueelta. Hallituksen joukot ovat tehneet tällä alueella ilmaiskuja ja ISIS puolestaan iskuja siviiliväestöä kohtaan. Näiden taisteluiden vuoksi Nangarharin eteläosiin ei palauteta ketään.

Kyseisillä alueilla käytävät taistelut eivät kuitenkaan vaikuta valtaosaan Afganistanin väestöstä sillä tavalla, että he voisivat saada kansainvälistä suojelua. Esimerkiksi Afganistanin suurissa kaupungeissa ei vallitse sotatila. Kabulin noin 5 miljoonaa, Heratin 500 000 ja Mazar-i-Sharifin 400 000 asukasta elävät omaa arkeaan.

Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa tapahtuu satunnaisia terrori-iskuja. Kabul on miljoonakaupunki, ja todennäköisyys terrori-iskun kohteeksi joutumiselle on siviilille pieni. Tällaisen satunnaisen väkivallan uhriksi joutumisen vaara ei ole peruste myöntää kansainvälistä suojelua.

Vaikka henkilö tulisi aiemmin mainituilta taistelualueilta, hän ei saa välttämättä suojelua Suomessa, jos asettuminen muille alueille, esimerkiksi pääkaupunkiin, on mahdollista. Aikuiselta terveeltä mieheltä tätä voidaan yleensä odottaa.

Viranomaisten päätöksiä valvovat Suomessa tuomioistuimet

Suomi on oikeusvaltio, mikä tarkoittaa sitä, että hakemukset ratkaistaan lain perusteella ja viranomaisten päätöksistä voi valittaa oikeuteen.

Hallinto-oikeus ratkaisee turvapaikkavalitukset itsenäisesti ja tutkii aina kaikki kansainvälisen suojelun tai oleskeluluvan saamisen edellytykset.

Jos hakijan tai hänen kotimaansa tilanne muuttuu valitusvaiheessa, arvioi hallinto-oikeus asiaa sen hetkisen, eli muuttuneen tilanteen mukaan, kun se tekee oman päätöksensä.

Maahanmuuttovirasto ei yksin muodosta Suomen päätöskäytäntöä. Hallinto-oikeudet ovat valtaosassa tapauksista vahvistaneet viraston tekemän päätöksen.

On normaalia, että osa päätöksistä palautetaan takaisin virastoon. Syynä voi olla esimerkiksi uusi linjaus tai muuttunut tilanne hakijan elämässä tai hänen kotimaassaan. Kuluvan vuoden maaliskuussa menettelyvirheen takia kumoutui hallinto-oikeudessa 4 % päätöksistämme.

Kotimaahan palautuksesta vastaa Suomessa poliisi

Turvapaikanhakija voidaan palauttaa kotimaahansa vasta kun Maahanmuuttovirasto on tutkinut suojelun tarpeen ja hallinto-oikeus on vahvistanut päätöksen mahdollisen valituksen jälkeen.

Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen hakija voi hakea vielä palautuksen täytäntöönpanon kieltämistä korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Jos korkein hallinto-oikeus ei kiellä palautusta, hakija tulee lain mukaan palauttaa kotimaahansa.

Palauttamisten toteuttamisesta vastaa Suomessa poliisi.

Hakijalla on oikeus hakea turvapaikkaa uudelleen sen jälkeen, kun hän on saanut päätöksen edelliseen hakemukseensa. Jos hakemus tehdään lyhyen ajan kuluttua edellisen päätöksen jälkeen, eikä siinä esitetä uusia perusteita kansainväliselle suojelulle, hakemus voidaan ratkaista ilman uutta turvapaikkapuhuttelua.

Tällöin päätös tulee nopeasti, ja hakija voidaan käännyttää maasta heti päätöksen tiedoksiannon jälkeen.

Lisätietoja medialle

oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko, puh. 0295 430 431, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi

Lue lisää:

• Jos luet turvapaikkapäätöksen, kannattaa lukea se kokonaan
• Mistä kansainvälisessä suojelussa on kysymys?