Kiintiöpakolaisiksi valitaan haavoittuvaisimmassa asemassa olevia
Suomi painottaa kiintiöpakolaisten valinnassa haavoittuvimpia ryhmiä. Heitä ovat esimerkiksi lapsiperheet ja vaikeassa asemassa olevat naiset, kuten yksinhuoltajat. Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Susanne Tengman kertoo, miten kiintiöpakolaiset valitaan Suomeen.
Maahanmuuttovirasto vastaa Suomessa kiintiöpakolaisten valinnasta ja valintamatkojen järjestelyistä. Matkavalmistelut YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa alkavat joka vuosi heti, kun poliittinen päätös vuoden pakolaiskiintiöstä, eli kiintiöpakolaisten määrästä, on tehty. Eduskunta tekee päätöksen hallituksen esityksestä. Matkoilla on mukana myös muita viranomaisia, kuten Suojelupoliisin ja ELY-keskuksen tai kunnan työntekijöitä.
Vuonna 2019 Suomi teki neljä valintamatkaa.
– Huhtikuussa kävimme kahdesti Turkissa ja valitsimme Suomeen yhteensä 431 syyrialaista pakolaista. Kesäkuussa teimme Sambiaan valintamatkan, josta valittiin 103 kongolaista pakolaista. Syyskuussa Nigerissä valittiin yhteensä 117: eritrealaisia, somalialaisia ja sudanilaisia pakolaisia, kertoo Susanne Tengman.
Pakolaisleirillä Thaimaassa 2005. Pakolaisleirien olosuhteissa on suurta vaihtelua.
Valintamatkoilla viranomaiset haastattelevat UNHCR:n Suomelle esittämät kiintiöpakolaiset. Haastatteluja ei aina järjestetä leireillä, sillä osa pakolaisista asuu kaupunkiolosuhteissa. Esimerkiksi Turkissa haastattelut järjestetään Ankarassa.
– Haastattelussa on aina läsnä koko perhe, vauvasta vaariin, kertoo Tengman.
Haastattelun aikana käydään läpi esimerkiksi pakolaisten henkilötietoja, perhesuhteita ja pakolaisuuden perustetta.
– On tärkeää antaa pakolaisille mahdollisuus kertoa tilanteestaan ja esittää myös kysymyksiä, kertoo Tengman.
Fakta: Pakolaiset Suomessa
- Suomessa kiintiöpakolaisten valinnasta vastaa Maahanmuuttovirasto.
- Suomeen saapuu pakolaisia kolmella eri tavalla: turvapaikanhakijoina, turvapaikanhakijoiden perheenjäseninä ja kiintiöpakolaisina.
- Turvapaikkaa haetaan Suomessa, mutta kiintiöpakolaiset tavataan heidän asuinalueellaan.
- Kiintiöpakolaisen YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on määritellyt pakolaiseksi.
- Kiintiöpakolainen on joutunut lähtemään kotimaastaan, eikä voi jäädä asumaan maahan, johon on paennut.
”Haluatko muuttaa Suomeen?”
Pakolaisille kerrotaan ennen haastattelua Suomesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Myös sitä kysytään, haluavatko pakolaiset muuttaa Suomeen.
– Vaikka olot voivat olla haastateltaville pakolaisille todella huonot, heillä voi olla siellä esimerkiksi sukulaisia, joita he eivät halua jättää, Tengman kertoo.
Suomi-info Kairossa 2013
Haastattelussa perehdytään kaikkien perheenjäsenten koulutustaustaan ja terveystilanteeseen. Tietojen avulla kunnat voivat suunnitella kotoutusta, etsiä perheelle sopivaa asuntoa ja varautua tarvittavaan akuuttiin terveydenhoitoon.
– Jos pakolaisleireillä on mahdollista vierailla, pääsemme usein tutustumaan tarkemmin siihen, miten koulutus ja terveydenhuolto on järjestetty. On tärkeää, että tunnemme mahdollisimman hyvin Suomeen valittavien pakolaisten tarpeet, kertoo Tengman.
”Suomessa pystymme tarjoamaan tukea kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville”
Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen pakolaiskiintiöön hyväksymisestä valintamatkan jälkeen Suomessa. Suojelupoliisi selvittää sitä ennen turvallisuuteen liittyvät seikat. Pakolaiskiintiöön valitaan ensisijaisesti sellaisia ihmisiä, joiden suojelun ja uudelleensijoittamisen tarve on suurin. Lisäksi vastaanoton ja kotoutumisen edellytykset arvioidaan.
– Suurin osa maailman pakolaisista oleskelee konfliktialueiden lähettyvillä ja vain pieni osa pääsee muuttamaan pois oleskelumaastaan, kertoo Tengman.
Suomi painottaa valinnoissaan haavoittuvimpia ryhmiä. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsiperheet ja vaikeassa asemassa olevat naiset, kuten yksinhuoltajat. Lisäksi Suomen pakolaiskiintiöstä noin 10–15 % on varattu hätätapauksille, jotka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on arvioinut kiireellisiksi. Kiireellisyyden perusteena on yleensä turvallisuus tai terveyteen liittyvät seikat.
– Kiintiöpakolaisten vastaanotto on tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia, Tengman sanoo.
Fakta: Muutto Suomeen
- Suomessa kiintiöpakolaisten kuntapaikkoja koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.
- ELY-keskus neuvottelee ja sopii kuntien kanssa, montako pakolaista kunta ottaa vastaan.
- Kun kiintiöpakolaisella on paikka kunnassa, Maahanmuuttovirasto hoitaa matkajärjestelyt. Käytännön järjestelyissä auttaa myös Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM.
- Suomen saapumisen jälkeen kiintiöpakolaiset pääsevät muuttamaan uuteen kotiinsa. Kunta huolehtii kotouttamisesta.
- Tutustu vuoden 2019 kiintiöpakolaistilastoihin.
- Lue lisää kiintiöpakolaisista tietopankista.
