Kunnille korvataan Ukrainasta paenneiden vastaanoton kuluja

Ukrainasta paenneet voivat saada majoituspalveluita kunnasta ilman, että kuntaan perustetaan omaa vastaanottokeskusta. Maahanmuuttovirasto korvaa kunnille majoituksen kustannukset.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen Suomessa on jätetty yli 21 000 tilapäisen suojelun hakemusta, suurin osa hakijoista on ukrainalaisia. Tilapäistä suojelua saavalla on oikeus vastaanottopalveluihin.

Kunta voi nyt tehdä vastaanottokeskuksen kanssa sopimuksen siitä, että kunta tarjoaa tilapäistä suojelua saaville vastaanottolain mukaisia majoituspalveluita.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun teemme näin laajasti ja ketterästi yhteistyötä kuntien kanssa vastaanotossa. On hienoa, että myös monet kunnat, joilla ei ole esimerkiksi kokemusta vastaanottokeskuksista, ovat lähteneet auttamaan Ukrainasta paenneita, kertoo Maahanmuuttoviraston ylijohtajan sijainen, apulaispäällikkö Elina Immonen.

Miksi vastaanottoon on tehty uusi malli?

Kuntien ottaminen tiiviimmin mukaan vastaanottopalveluiden järjestämiseen on tarpeellista, koska Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen takia paenneiden määrän ennakoidaan edelleen kasvavan Suomessa.

Kunnissa on jo nyt runsaasti tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia yksityismajoituksessa tai kuntien osoittamassa majoituksessa. Lisäksi Suomessa on ukrainalaisia, jotka eivät ole vielä hakeneet tilapäistä suojelua, koska Ukrainan kansalaiset voivat oleskella Suomessa viisumivapaasti 90 vuorokauden ajan.

– Haluamme mahdollistaa sen, että Ukrainasta paenneet voivat asua niillä paikkakunnilla, joissa heillä on läheisiä, töitä tai muita siteitä, kertoo erityisasiantuntija Mari Helenius.

Uusi malli ei vaikuta siihen, milloin henkilö saa kotikunnan. Kotikuntalakiin ei ole tehty muutoksia.

Vastaanottokeskus järjestää jatkossakin sosiaali- ja terveyspalvelut

Jokainen tilapäistä suojelua hakenut tai saava on kirjoilla jossakin vastaanottokeskuksessa, vaikka asuisikin yksityisessä tai kunnan tarjoamassa majoituksessa.

Kunta voi järjestää majoitusta osoittamissaan kalustetuissa asunnoissa. Kiinteä korvaus (asiakas/vuorokausi) kattaa kaikki asumisen kustannukset. Asiakkaalta ei voi periä muuta maksua asumisesta. Maahanmuuttovirasto voi korvata kunnalle myös tulkkauksesta aiheutuneita kuluja.

Ukrainasta paenneet saavat terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti vastaanottokeskuksesta ja Maahanmuuttoviraston kilpailuttamilta palveluntarjoajilta. Vastaanottokeskus järjestää heille myös välttämättömät sosiaalipalvelut ja esimerkiksi vastaanottorahan.

Kunnat ovat kuitenkin jo vuosia tuottaneet vastaanottokeskuksen asiakkaille joitakin terveyspalveluita, kuten neuvolapalveluita ja suun terveydenhoitoa. Näiden palveluiden kustannukset korvataan jatkossakin kunnille ilman erillistä sopimusta.

Maahanmuuttovirasto ei korvaa kunnille varhaiskasvatukseen, opetukseen tai työllisyyspalveluihin liittyviä kustannuksia.

Vain kunnat voivat saada korvauksia

Maahanmuuttovirasto maksaa sopimuksen tehneelle kunnalle korvausta vastaanottokeskuksen kautta. Korvaus maksetaan vain kunnille, ja se koskee vain tilapäistä suojelua hakeneille tai sitä saaville henkilöille järjestettäviä palveluita. Yksityishenkilöille tai muille toimijoille ei korvata majoituksen tai muiden palveluiden järjestämisestä aiheutuvia kuluja.

Maahanmuuttovirasto voi maksaa korvauksia siitä lähtien, kun tilapäinen suojelu otettiin käyttöön, eli 4.3.2022 alkaen. Kunnat ja vastaanottokeskukset solmivat sopimuksia toukokuusta lähtien. Korvaus maksetaan takautuvasti maalis-huhtikuulta. Vastaanoton malli on käytössä väliaikaisesti.

– Ohjeistamme kuntia suoraan korvauksista ja sopimuksista. Lisäksi olemme järjestäneet webinaareja kunnille ja tehneet sopimuspohjan kuntien ja vastaanottokeskusten yhteistyötä varten, kertoo Helenius.

Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanottojärjestelmän toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Maahanmuuttoviraston omat vastaanottokeskukset sijaitsevat Helsingissä, Lappeenrannassa (Joutseno) ja Oulussa. Muita vastaanottokeskuksia ylläpitävät järjestöt, kunnat ja yritykset. Tällä hetkellä toiminnassa on 56 vastaanottokeskusta ja yksityismajoittujien palvelupistettä sekä seitsemän alaikäisyksikköä. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomessa oli 20 vastaanottokeskusta, alaikäisyksiköiden määrä on pysynyt samana.

Fakta: Tilapäinen suojelu Ukrainasta paenneille

• Tilapäistä suojelua haetaan Suomessa poliisilta tai rajaviranomaiselta. Tämän jälkeen Maahanmuuttovirasto myöntää tilapäisen suojelun oleskeluluvan.
• Työnteon voi aloittaa heti, kun poliisi tai rajaviranomainen on rekisteröinyt tilapäisen suojelun hakemuksen.
• Tilapäistä suojelua voidaan myöntää Ukrainan kansalaisille, jotka eivät voi palata takaisin Ukrainaan Venäjän hyökkäyksen takia.
• Suojelua voidaan myöntää myös niille Venäjän hyökkäyksen takia paenneille EU:n ja Schengen-sopimuksen ulkopuolisten maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille, jotka ovat oleskelleet laillisesti Ukrainassa ja joiden paluu lähtömaahan turvallisesti ja pysyvästi ei ole mahdollista.
• Suojelua voidaan myöntää myös ukrainalaisten ja Ukrainassa kansainvälistä suojelua tai vastaavaa kansallista suojelua saaneiden perheenjäsenille, jos perheside on muodostettu Ukrainassa ennen Venäjän hyökkäystä.

Lisätietoja medialle

• Erityisasiantuntija Mari Helenius, p. 0295 433 037, sähköposti: etunimi.sukunimi@govsec.fi 
• Tilapäisen suojelun tilastot