Maahanmuuttovirasto valvoo vastaanottokeskuksia ohjauksella ja valvontakäynneillä
Maahanmuuttovirasto vastaa kaikkien Suomen 117 vastaanottokeskuksen käytännön toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Mitä se käytännössä tarkoittaa?
Tällä hetkellä Suomessa on toiminnassa 107 vastaanottokeskusta, niiden sivutoimipistettä ja yksityismajoittujien palvelupistettä sekä 10 alaikäisyksikköä. Vastaanottokeskusten tehtävä on järjestää turvapaikanhakijoille toimivat ja laadukkaat vastaanottopalvelut. Maahanmuuttovirasto valvoo tämän toteutumista.
– Viime vuonna valvonta oli erityisesti kymmenien uusien vastaanottokeskusten toiminnan käynnistämisen tukemista ja vastaanottokeskusten työntekijöiden ohjaamista, kertoo tulosalueen johtaja Olli Snellman vastaanottoyksiköstä.
Vastaanottokeskusten asiakasmäärä kasvoi viime vuonna 5 000 asiakkaasta ja noin 43 500 asiakkaaseen. Vastaanottokeskukset saivat noin 11 000 uutta asiakasta enemmän kuin vuosina 2015-2016, jolloin järjestelmä kasvoi viimeksi nopealla tahdilla. Suurin osa vastaanottokeskusten asiakkaista on Ukrainasta paenneita. Asiakkaista noin 35 prosenttia asuu yksityismajoituksessa.
Ennakollinen valvonta on ohjausta, tukea ja koulutuksia
Ennakolliseen valvontaan kuuluvat Maahanmuuttoviraston keskuksille antamat toimintaohjeet, keskusten henkilökunnalle järjestettävät koulutukset sekä keskuksiin tehtävät ohjaus- ja arviointikäynnit. Ennakolliseen valvontaa sisältyy myös vastaanottokeskusten oma valvonnallinen toiminta. Keskukset käytännössä laativat toimintaansa suunnitelmia ja valvovat itse toimintaansa. Maahanmuuttovirasto ohjaa ja neuvoo keskuksia tässä työssä.
– Valvonta lähtee siitä, että keskusten ja vastaanottojärjestelmän toiminta olisi mahdollisimman suunnitelmallista. Kaikkien vastaanottokeskusten pitää esimerkiksi laatia toiminta-ja taloussuunnitelma, omavalvontasuunnitelma, turvallisuussuunnitelma, lääkehoitosuunnitelma ja valmiussuunnitelma, kertoo Snellman.
Jälkikäteisvalvonta on ongelmiin puuttumista
Jälkikäteisvalvontaan kuuluvat kantelut, selvityspyynnöt ja keskuksiin suoritettavat tarkastuskäynnit. Maahanmuuttovirasto sai viime vuonna yhteensä 24 vastaanottokeskustoimintaa koskevaa kantelua. Kanteluiden aiheina olivat majoitusjärjestelyt, ruoan laatu, kulkuyhteydet, terveydenhuoltopalveluiden saatavuus ja hoitoonohjaus, sosiaalipalveluihin pääsy, työ- ja opintotoiminnan järjestäminen sekä vastaanottoraha. Maahanmuuttovirasto selvitti kanteluita selvityspyynnöillä ja tarkastuskäynneillä.
– Jos asiakkaat tai muut toimijat huomaavat puutteita vastaanottopalveluissa tai keskuksen muussa toiminnassa, he voivat kannella siitä meille. Ennen kantelun tekoa kannattaa usein, jos vain mahdollista, ottaa yhteyttä suoraan vastaanottokeskukseen. Asia voi ratketa ja korjaantua nopeasti jo näin, kertoo Snellman.
Tavoitteena on saada myös asiakkaiden ääni kuuluviin
Maahanmuuttovirasto tavoitteena on ollut kartoittaa asiakkaiden kokemuksia vuosittaisella asiakastyytyväisyyskyselyllä. Kyselyllä on pyritty kootusti selvittämään asiakkaiden kokemuksia turvallisuudesta, työntekijöiltä saamastaan kohtelusta, työntekijöiltä saadusta tuesta ja avusta sekä yleisesti keskusten toiminnasta. Valitettavasti vuonna 2020 koronapandemia ja vuonna 2022 tilanne vastaanottojärjestelmässä estivät kyselyn tekemisen.
– Haluamme saada asiakkaiden äänen kuuluville ja löytää mahdollisia kehittämiskohteita. Toivottavasti pystymme tulevaisuudessa saamaan käyttöön paremman tavan tällaisen asiakaspalautteen keräämiselle, kertoo Snellman.
Maahanmuuttovirasto julkaisee vuosittain valvontaraportin, jossa käydään läpi valvonnan toteuttamista, tuloksia ja kehittämiskohtia. Virasto myös raportoi vastaanottokeskusten valvonnassa tehdyistä havainnoista tarpeen mukaan muille viranomaisille.
Tutustu vuoden 2022 valvontaraporttiin.
