Arvio Kabulin turvallisuustilanteesta on valmistunut

Maahanmuuttovirasto on antanut uuden soveltamisohjeen afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden hakemusten ratkaisemiseen. Uusi ohje käsittelee Kabulin maakunnan turvallisuustilannetta.

Maahanmuuttovirasto keskeytti 9.7.2021 kielteisten päätösten tekemisen Afganistanin kansalaisille, joiden päätökseen sisältyisi maasta poistaminen. Päätöksenteko keskeytettiin, koska Afganistanin turvallisuustilanteessa tapahtui huomattavia muutoksia.

Maahanmuuttovirasto on 9.7.2021 lähtien myöntänyt kansainvälistä suojelua 433 Afganistanin kansalaiselle. Osa turvapaikanhakijoista on kuitenkin odottanut päätöstä, sillä päätökseen tarvittavaa maatietoa ei ole ollut riittävästi saatavilla. Nyt myös näitä hakemuksia voidaan käsitellä.

Päätöksenteossa käytetään aina ajantasaista maatietoa

Maahanmuuttovirasto tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan turvapaikkavirasto EUAA:n kanssa Afganistanin turvallisuustilanteen arvioinnissa. Suomella, kuten muillakin mailla, on yhä haasteita maatiedon saamisessa Afganistanista. Maahanmuuttovirasto on huomioinut EUAA:n Afganistanin turvallisuustilannetta koskevat linjaukset ohjeessaan.

Maahanmuuttovirasto laatii Afganistania koskevan soveltamisohjeen alueittain ja osissa. Ohjetta täydennetään sitä mukaa, kun maatietoa eri alueiden tilanteesta on saatavilla kattavasti päätöksentekoa varten.

Seuraavat soveltamisohjeet käsittelevät Wardakin ja Ghaznin maakuntia.

– Päätöksenteossa käytetään aina ajantasaista maatietoa. Seuraamme Kabulin ja muiden maakuntien turvallisuustilannetta jatkuvasti. Päätöskäytäntöä muutetaan tarvittaessa ajantasaisen maatiedon perusteella, kertoo oikeuspäällikkö Jaakko Purontie.

Väkivaltaisuudet jatkuvat Kabulissa

Afganistanin tilanne on pysynyt epävakaana. Kabul on yksi Afganistanin alueista, joissa konflikti on YK:n mukaan edelleen voimakkaimmillaan. Lisäksi maassa on vakava humanitaarinen tilanne. Väkivaltaisuuksien määrä on kuitenkin laskenut Kabulissa Talibanin valtaannousun jälkeen.

Konflikti on päättynyt Afganistanin aiemman hallinnon ja Yhdysvaltojen johtaman liittouman sekä Talibanin välillä. Konflikti on kuitenkin jatkunut Talibanin ja terroristijärjestö Isisin sekä Talibanin ja paikallisesti toimivien vastarintaliikkeiden välillä. Vaikka turvallisuusvälikohtausten ja siviiliuhrien määrä on selvästi vähentynyt maakunnassa, Maahanmuuttoviraston arvion mukaan mielivaltaisen väkivallan uhka on edelleen samalla tasolla kuin ennen Talibanin valtaannousua. Arviossa on annettu painoarvoa myös Afganistanin vakavalle humanitaariselle tilanteelle ja tiedon saatavuuden puutteille.

Mielivaltainen väkivalta ei ole tällä hetkellä sillä tasolla, että Kabulista paenneille myönnettäisiin automaattisesti toissijainen suojeluasema, vaan jokaisen turvapaikanhakijan kohdalla huomioidaan hakijan henkilökohtaiset olosuhteet.

– Turvapaikkatutkinnassa käydään läpi hakijan henkilökohtaiset olosuhteet ja Kabulin turvallisuustilanteen vaikutukset suojelun tarpeeseen, kertoo Purontie.

Afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla ei tällä hetkellä sovelleta sisäistä pakoa. Sisäisellä paolla tarkoitetaan turvapaikkapäätökseentekoon liittyvää arviointia siitä, voiko kotialueeltaan paennut turvapaikanhakija asettua asumaan muualle kotimaassaan.

Useat hakijat ovat haavoittuvassa asemassa

Jokaisen afganistanilaisen turvapaikanhakijan kohdalla arvioidaan ensin, voidaanko hänelle myöntää turvapaikka henkilökohtaisen vainon perusteella. Jos turvapaikkaa ei myönnetä, Maahanmuuttovirasto selvittää, voidaanko hakijalle myöntää toissijaista suojelua.

Toissijaista suojelua voidaan myöntää henkilökohtaisen uhan vuoksi tai kotipaikan tilanteen perusteella. Jokaisen hakijan tilanne arvioidaan aina yksilöllisesti. Päätöksessä huomioidaan sekä ajantasainen maatieto että hakijan henkilökohtainen tilanne.

– Monien afganistanilaisten hakijaryhmien katsotaan olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa. Näitä ovat esimerkiksi turvaverkottomat lapset ja naiset, seksuaalivähemmistöt, toimittajat ja ihmisoikeusjärjestöjen työntekijät. Talibanin vastustajien, kansainvälisten joukkojen tai Afganistanin aiemman hallinnon kanssa työskennelleiden ja islamista luopuneiden katsotaan myös olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa, kertoo Purontie.

Jos turvapaikanhakija ei voi saada kansainvälistä suojelua, Maahanmuuttovirasto tutkii, myönnetäänkö hänelle oleskelulupa yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Päätöksenteossa arvioidaan kokonaisuutena esimerkiksi kotimaan humanitaarista tilannetta, hakijan terveydentilaa ja muita henkilökohtaisia olosuhteita. Juuri tällä hetkellä Afganistanin tilanne on ajantasaisen maatiedon perusteella sellainen, että suuri osa hakijoista saa jonkin oleskeluluvan.

Afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden määrä on alhainen

Turvapaikkaa on tänä vuonna tammi-huhtikuussa hakenut 91 Afganistanin kansalaista. Hakemuksista 71 on ensimmäisiä hakemuksia ja 20 uusintahakemuksia. Turvapaikkapäätöstä odottaa tällä hetkellä 441 Afganistanin kansalaista.

FAKTA: Lähtömaatieto on tärkeä osa turvapaikkapäätöksentekoa

• Turvapaikanhakijan kansainvälisen suojelun tarve arvioidaan yksilöllisesti, kun turvapaikkapäätös tehdään. Yksittäisen turvapaikanhakijan päätöksessä tarkastellaan hänen tilanteensa kannalta olennaista ajankohtaista maatietoa.
• Turvapaikanhakijan tilannetta ei arvioida pelkästään maatiedon pohjalta. Jokaisen hakijan kohdalla selvitetään, onko juuri hän vainon tai vakavan haitan vaarassa, jos hän palaa kotimaahansa.
• Aseellisesta konfliktista johtuvan väkivallan tasoa arvioidaan aluekohtaisesti, asteikolla matalasta äärimmäisen korkeaan. Kun väkivalta tietyllä alueella arvioidaan äärimmäiseksi, kaikkien alueella olevien katsotaan olevan vaarassa.
• Arvioon vaikuttaa muun muassa turvallisuusvälikohtausten, siviilikuolemien ja loukkaantuneiden määrä, väkivallan ilmenemismuodot, maan sisällä pakenemaan joutuneiden määrä, konfliktin luonne ja maantieteellinen vaikutusalue sekä paikallisväestön päivittäisen elämän olosuhteet.

Lisätietoja medialle

Oikeuspäällikkö Jaakko Purontie, p. 0295 433 037, sähköposti: etunimi.sukunimi@migri.fi