Jaksaminen ja palautuminen muuttuvassa työympäristössä
Vietimme Maahanmuuttovirastossa 9.-13.10.2023 tyhy-festareita eli työhyvinvointiin keskittyvää teemaviikkoa. Tämän vuoden kattoteemana oli muutos.
Yhteiskunnassa ja työelämässä on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia. Työterveyslaitoksen psykologi Liisa Puskalan mukaan nämä muutokset vaikuttavat väistämättä myös työhyvinvointiin. Työnkuvien muutos ja murros, suorittavan työn väheneminen ja resursseihin liittyvät haasteet koskettavat yhä useampaa alaa.
– Rutiinityön automatisoitumisen ja tietokannoille siirtymisen myötä meille ihmisille jää työ, joka edellyttää syvempää ja laajempaa osaamista, laajempaa verkostoa ja parempaa osaamista. Siksi aivojen työergonomiaan tulee kiinnittää huomiota, Puskala kertoo.
Tietotyössä tärkeintä on aivojen työergonomia
Työergonomia käsitetään usein vain fyysiseksi ergonomiaksi. Sen lisäksi on kuitenkin olemassa myös kognitiivinen ergonomia ja organisatorinen ergonomia, jotka kuormittavat tietotyöntekijää fyysistä ergonomiaa enemmän. Organisatorinen ergonomia liittyy esimerkiksi prosessien sujuvuuteen ja organisaation byrokraattisuuteen. Kognitiivisella ergonomialla puolestaan tarkoitetaan yksilön tiedonkäsittelyyn liittyvää ergonomiaa, jossa tavoitteena on muokata muun muassa työtapoja suorituskykyä parantaviksi.
Tietotyössä kuormittavia tekijöitä aivoille ovat esimerkiksi osaamisen jatkuva päivittäminen, toimintaympäristön nopeat muutokset, häly ja keskeytykset sekä aikapaine. Näihin Puskalan mukaan tulisi kognitiivisen ergonomia avulla tarttua.
– Tietotyössä aivot ja ajattelun suorituskyky ovat kaikista tärkeimpiä työn lisäarvoa tuottavista asioista, ja siksi aivojen työrauhaa tulee vaalia. Aivojen työrauhaa voi edistää esimerkiksi suunnittelemalla työpäiviä, varaamalla aikaa työn tekemiselle ja tauotukselle sekä ennakoimalla yhteistyön tarvetta, Puskala kertoo.
Kuormituksen ja palautumisen tasapaino
Palautumishetkiä tarvitaan työn lomassa. Työ tulee voida rytmittää niin, että päivän aikana on mahdollisuus pitää mikrotaukoja ja palautua kuormituksesta. Mikrotaukojen pitämisellä on Puskalan mukaan vaikutusta kokonaispalautumiseen.
– Kaikki kuormitus työssä ei ole pahasta. Työn tarjoamien voimavarojen tulisi aina kuitenkin olla kuormitusta suurempia, jotta tasapaino säilyy. Lisäksi jotkin asiat, kuten esimerkiksi uuden opettelu, voivat olla saman aikaisesti sekä kuormittavia että palauttavia, Puskala muistuttaa.
Puskalan mukaan neljäsosalla suomalaisista on riski sairastua työuupumukseen, josta on tullut uusi kansantauti. Työuupumus on aina pitkäkestoisen kuormituksen seuraus, jota voidaan torjua mahdollistamalla palautuminen myös työpäivän aikana.
– On hyvä muistaa, että palautuminen ei ole yksilösuoritus. Kaikkea kuormitusta ei työstä voida poistaa, mutta työpaikalla voidaan vastapainoksi lisätä voimavaroja, jotta kuormitus ei pääsisi kasvamaan kenenkään kohdalla liian suureksi, Puskala sanoo.
