Maahanmuuton tilastot 2021: Ennätysmäärä haki oleskelulupaa työn perusteella

Vuonna 2021 oleskelulupahakemuksia työn perusteella jätettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Turvapaikkahakemusten määrä oli puolestaan poikkeuksellisen alhainen.

Ensimmäisten oleskelulupahakemusten määrä kääntyi kasvuun koronatilanteen jatkumisesta huolimatta. Ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin 36 206 (2020: 21 160). Suomeen muutetaan eniten työn, perheen ja opiskelun takia. Ensimmäisellä oleskeluluvalla tarkoitetaan lupaa, jota maahanmuuttaja hakee yleensä ulkomailla ennen muuttoaan Suomeen.

– Maahanmuuton toimintaympäristön muutos on ollut viime vuosina suuri ja se suunta jatkuu edelleen, kertoo ylijohtaja Jari Kähkönen.

Ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin työn perusteella 15 012 (2020: 8 771). Työntekijän oleskelulupia (TTOL) haettiin määrällisesti eniten (2021: 8 529, 2020: 4 460). Työntekijän oleskelulupaa hakevat esimerkiksi kokit, sairaanhoitajat, siivoojat ja ravintolatyöntekijät. Erityisasiantuntijat, eli esimerkiksi IT-asiantuntijat, jättivät 1 605 ensimmäistä oleskelulupahakemusta (2020: 853).

Kasvua oli myös perhesiteen (2021: 13 764, 2020: 8 369) ja opiskelun (2021: 6 711, 2020: 3 299) perusteella jätetyissä ensimmäisissä oleskelulupahakemuksissa.

Työ on yleisin syy muuttaa Suomeen

Viime vuonna työnteko oli yleisin syy myönteiselle oleskelulupapäätökselle, eli luvalle muuttaa Suomeen.

– Suomi tarvitsee työntekijöitä myös ulkomailta. Vuonna 2021 työn perusteella myönnettiin yhteensä 11 428 ensimmäistä oleskelulupaa, kun vuonna 2020 määrä oli 8 508, kertoo Kähkönen.

Työperusteisia oleskelulupia on useita erilaisia riippuen siitä mitä työtä maahanmuuttaja Suomessa tekee. Hieman yli puolet myönteisistä ensimmäisistä työlupapäätöksistä oli työntekijän oleskelulupia, johon sisältyy ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä TE-toimiston saatavuusharkinta (2021: 5 929, 2020: 4 504).

Erityisasiantuntijoille tehtiin 1 293 myönteistä oleskelulupapäätöstä (2020: 864, 2019: 1 893). Eniten erityisasiantuntijoita Suomeen muuttaa Venäjältä, Intiasta ja Kiinasta.

Kausityöntekijöiden määrä jatkoi nousuaan. Yhteensä 15 892 kausityöntekijää sai myönteisen päätöksen (2020: 13 301). Suurin osa kausityöntekijöistä tulee Ukrainasta ja työskentelee maatiloilla.

Muita yleisiä syitä muuttaa Suomeen ovat perhe (2021: 9 821 myönteistä päätöstä, 2020: 8 592) ja opiskelu (2021: 5 837, 2020: 3 225).

Yhä useampi jatkaa asumista Suomessa

Jatkolupahakemuksia jätettiin 30 930 (2020: 30 161, 2019: 27 988) ja niitä myönnettiin yhteensä 30 623 (2020: 27 750, 2019: 25 831). Jatkolupia haettiin ja myönnettiin eniten työn perusteella. Jatkolupa on oleskelulupa, jota voi hakea, kun on jo asunut Suomessa oleskeluluvalla.

Pysyvä oleskelulupa myönnettiin 11 563 henkilölle (2020: 11 491).

EU-kansalaiset muuttavat Suomeen töiden perusteella

EU-kansalaiset rekisteröityivät selvästi aiempaa useammin. Todennäköisesti kasvu liittyy koronaan. Matkustusrajoitukset eivät rajoita Suomen kansalaisten ja Suomessa pysyvästi asuvien maahantuloa.

EU-kansalainen ei tarvitse varsinaista oleskelulupaa Suomeen. Hänen pitää kuitenkin rekisteröityä, jos hän aikoo oleskella Suomessa pidempään kuin kolme kuukautta.

EU-kansalaiset jättivät 12 465 rekisteröintihakemusta vuonna 2021 (2020: 8 982). Suurin osa EU-kansalaisista hakee rekisteröintiä työn perusteella (2021: 5 905, 2020: 4 014).

Viime vuonna 11 190 EU-kansalaista vahvisti oleskeluoikeutensa Suomessa (2020: 7 629). Heistä 5 333 rekisteröitiin työn perusteella (2020: 3 468). Eniten EU-rekisteröintejä tehtiin Viron, Saksan ja Latvian kansalaisille.

Tavoitteena on sujuva ja nopea maahanmuutto

Maahanmuuttoviraston tavoite on lyhentää merkittävästi käsittelyaikoja ja tehdä oleskeluluvan hakemisesta mahdollisimman sujuvaa ja läpinäkyvää.

Työ- ja opiskeluperusteiset luvat käsitellään ensi vuoteen mennessä enintään kuukaudessa. Kesäkuussa alkava pikakaista nopeuttaa erityisasiantuntijoiden ja startup-yrittäjien töiden aloittamista Suomessa. Heidän ja heidän perheidensä oleskeluluvan käsittely kestää enintään kaksi viikkoa.

– Suomeen muuttamisen pitää olla nopeaa ja sujuvaa, kun asiakkaalla on työ- tai opiskelupaikka ja oleskeluluvan kriteerit täyttyvät, apulaispäällikkö Elina Immonen.

Työperusteisten lupien käsittelyajat kehittyivät myönteisesti vuonna 2021. Ensimmäisen erityisasiantuntijan luvan sai keskimäärin 15 vuorokaudessa (2020: 22), startup-yrittäjän luvan 24 vuorokaudessa (2020: 70) ja työntekijän luvan 75 vuorokaudessa (2020: 143).

– Pystyimme viime vuonna lyhentämään työperäisen maahanmuuton käsittelyaikoja. Hakemusmäärien ennakoidaan kasvavan, joten se ei riitä. Tarvitsemme lisää kehitystoimia, kertoo Immonen.

Maahanmuuttovirasto saavuttaa tavoitteet kehittämällä toimintaa laaja-alaisesti. Muutosprojektin koko on iso, ja se vaatii laajaa järjestelmäkehitystä, lainsäädäntömuutoksia ja työ- ja toimintatapojen muutoksia. Myös asiakasohjeistukseen ja neuvontaan tehdään merkittäviä panostuksia.

– Työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen vaatii ajattelun muutosta koko yhteiskunnalta. Kyse on kokonaisuutena siitä, miten helppoa Suomeen on muuttaa ja elää hyvää arkea. Me hoidamme osuutemme tekemällä oleskelulupien hakemisesta vaivatonta, kertoo Immonen.

Toimivia uudistuksia laajennetaan muihin lupatyyppeihin. Kehitystyötä tehdään esimerkiksi perhelupien, kansalaisuushakemusten ja EU-rekisteröintien käsittelyn nopeuttamiseksi.

Turvapaikkahakemusten määrä alhainen – uusintahakemusten määrä laskussa

Turvapaikkahakemusten kokonaismäärä oli vuonna 2021 poikkeuksellisen alhainen. Yhä suurempi osuus kansainvälisestä suojelusta on kiintiöpakolaisia.

Turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä 2 545 (2020: 3 209). Turvapaikkaa hakivat eniten edellisten vuosien tapaan irakilaiset, afganistanilaiset ja somalialaiset. Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin hieman enemmän kuin vuonna 2020 (2021: 1 383, 2020: 1 275).

Hakemusmäärän laskuun vaikutti etenkin uusintahakemusten määrän lasku (2021: 1 162, 2020: 1 934). Uusintahakemus on turvapaikkahakemus, jonka turvapaikanhakija tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen aikaisemmin tekemäänsä turvapaikkahakemukseen.

Vuonna 2021 Suomen pakolaiskiintiö oli 1 050. Vuoden aikana Suomeen valittiin 1 091 kiintiöpakolaista, joista osa kuului vuoden 2020 kiintiöön. Valintojen aikataulu on riippuvainen YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n esityksistä. Vuonna 2021 Suomeen saapui 891 kiintiöpakolaista. Pakolaiset muuttavat yleensä Suomeen valintavuonna tai sitä seuraavana vuonna.

– Suomeen tulee nyt vähän turvapaikanhakijoita, vaikka pakolaisuuden syyt eivät ole vähentyneet. Vain pieni osa maailman pakolaisista pääsee muuttamaan pois konfliktialueiden läheltä, kertoo Kähkönen.

Tilanne Valko-Venäjän rajalla ei ole näkynyt merkittävästi turvapaikanhakijoiden määrässä Suomessa. Noin 40 turvapaikkahakemuksessa on viitteitä Valko-Venäjän reitistä.

Afganistanin tilanne muuttui nopeasti viime vuonna. Maahanmuuttovirasto koordinoi Afganistanista evakuoitujen vastaanottoa Suomessa. 236 Afganistanin kansalaista sai valtioneuvoston päätöksellä oleskeluvan erityisellä humanitaarisella perusteella. He eivät lukeudu turvapaikkatilastoihin. Evakuointilennoilla saapui myös 88 afganistanilaista, jotka hakivat turvapaikkaa Suomesta. He ovat pääosin konsuliapua saaneiden perheenjäseniä.

Afganistanin epävakaa tilanne ei ole muuten näkynyt turvapaikkahakemusten määrässä. Afganistanilaiset jättivät koko vuonna 403 turvapaikkahakemusta.

Valtioneuvosto päätti helmikuussa 2020, että Suomi vastaanottaa 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa Välimeren alueelta. Välimeren siirrot saatiin päätökseen vuonna 2021.

Suomi sai 7 585 uutta kansalaista

Suomi sai vuonna 2021 6 070 uutta kansalaista hakemuksesta (2020: 7 193) ja 1 515 ilmoituksesta (2020: 1 551).

Kansalaisuushakemusten määrä on kasvanut (2021: 14 366, 2020: 11 569). Irakin kansalaiset olivat jälleen suurin hakijaryhmä Suomessa (2021: 2 240, 2020: 1 881). Vuosien ajan suurin Suomen kansalaisuutta hakenut ryhmä on ollut Venäjän kansalaiset, ennen kuin irakilaiset nousivat tilastojen kärkeen toissa vuonna.

Lisää vuositilastoja migri.fi -sivustolla

Vuoden 2021 vahvistetut tilastot löydät tilastopalvelustamme tilastot.migri.fi. Ohjeet tilastopalvelun käyttöön ja tilastot vuodesta 2015 taaksepäin löydät pdf-muodossa Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta.

Lisätietoja medialle

• Maahanmuutto 2021 ja turvapaikka-asiat: ylijohtaja Jari Kähkönen, puh. 0295 433 037, s-posti etunimi.sukunimi@migri.fi
• Työperusteinen maahanmuutto ja Maahanmuuttoviraston tavoitteet: apulaispäällikkö Elina Immonen puh. 0295 433 037, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi
• Muut tilastokysymykset: Maahanmuuttoviraston viestintä, puh. 0295 433 037, s-posti media@migri.fi