Ukrainasta paenneet hakevat tilapäistä suojelua – ensimmäiset päätökset tehty

Venäjän hyökkäyksen jälkeen 2 395 Ukrainan kansalaista on hakenut kansainvälistä suojelua Suomessa. Eilen torstaina (10.3) 648 ukrainalaista haki kansainvälistä suojelua Suomesta. Valtaosa heistä haki tilapäistä suojelua.

 – Ukrainasta paennut reilusti yli kaksi miljoonaa ihmistä. Vaikka vain pieni osa Ukrainasta paenneista on tullut Suomeen, kansainvälistä suojelua hakevien ukrainalaisten määrä Suomessakin on ollut selvässä kasvussa tällä viikolla, kertoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.

Suomi myöntää muiden EU-maiden tavoin tilapäistä suojelua Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainasta paenneille. Tilapäinen suojelu eroaa turvapaikan hakemisesta. Tilapäistä suojelua myönnetään rajatulle kohderyhmälle, eikä siihen sovelleta yksilöllistä harkintaa suojelun tarpeesta kuten turvapaikanhakijaan.

Tilapäistä suojelua haetaan poliisilta tai rajaviranomaiselta. Maahanmuuttovirasto myöntää tilapäisen suojelun oleskeluluvan. Keskiviikosta 8.3. alkaen suurin osa kansainvälistä suojelua hakeneista ukrainalaisista on hakenut tilapäistä suojelua ja ensimmäiset päätökset on jo tehty. Tilapäiseen suojeluun kuuluu oikeus työskennellä ja opiskella, kun lupa on myönnetty.

Myös turvapaikkaa jo hakeneet ukrainalaiset voivat hakea tilapäistä suojelua. Turvapaikkahakemuksen käsittely keskeytetään siksi ajaksi, kun oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella on voimassa.

Vastaanottopaikkojen määrää on lisätty

Maahanmuuttovirasto on lisännyt vastaanottokeskuksissa käytössä olevien majoituspaikkojen määrää. Vastaanottopaikkojen määrän lisäämisellä varaudutaan Ukrainasta paenneiden majoitustarpeen kasvuun Suomessa.

Majoituspaikkojen määrää on nostettu noin kahdella tuhannella jo toiminnassa olevissa vastaanottokeskuksissa. Uusia vastaanottokeskuksia tai hätämajoitusyksikköjä ei ole toistaiseksi perustettu.

Suomessa on eri puolella maata 27 vastaanottokeskusta, joista 7 on alaikäisyksiköitä. Vastaanottokeskuksissa on paikkamäärän noston jälkeen tällä hetkellä vapaana noin 1 500 paikkaa.

Kuten turvapaikanhakijoilla, tilapäistä suojelua saavilla on oikeus asua vastaanottokeskuksessa ja heillä on oikeus muihin vastaanottopalveluihin. Vastaanottokeskuksen asiakkaat voivat halutessaan järjestää majoituksensa itse, jolloin sitä kutsutaan yksityismajoitukseksi. Myös he saavat vastaanoton muut palvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut ja tarvittaessa vastaanottoraha, vastaanottokeskuksen järjestämänä.

Ukrainasta paenneiden määrän kasvuun on varauduttu

Maahanmuuttovirasto seuraa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa tiiviisti muuttoliikennettä Suomen rajoilla ja Euroopassa. Vastaanottokeskukset ovat tarvittaessa varautuneet ottamaan käyttöön nykyistä enemmän lisäpaikkoja, jos Ukrainasta paenneiden määrä Suomessa kasvaa.

– On tärkeää, että vapaaehtoisia kuljetuksia järjestävät tekevät ennakkoilmoituksen Maahanmuuttovirastolle, jotta viranomaiset voivat ennakkoon varautua majoitustarpeeseen ja ihmisten tuen tarpeeseen, kertoo vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen.

Maahanmuuttovirasto on varautunut sopimaan uusien vastaanottokeskusten perustamisesta kuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa, jos tilanne sitä edellyttää. Useat kunnat ovat myös varautumissuunnitelmissaan varautuneet tilanteisiin, jossa tarve olisi ottaa nopeasti käyttöön tiloja.

Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanottojärjestelmän toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Valtion vastaanottokeskukset sijaitsevat Helsingissä, Lappeenrannassa (Joutseno) ja Oulussa. Lisäksi vastaanottokeskuksia ylläpitävät järjestöt, kunnat ja yritykset.

Lisätietoa:

• Mediatiedote 9.3.2022: Suomi myöntää Ukrainasta paenneille tilapäistä suojelua – käytössä ensimmäistä kertaa
• Mediatiedote 8.3.2022: Punainen Risti tarjoaa Maahanmuuttoviraston tukena tietoa Ukrainan kriisistä kärsivien auttamisesta
• Mediatiedote 3.3.2022: Ilmoita Ukrainasta saapuvien kuljetuksista Maahanmuuttovirastolle ennakkoon

Lisätietoa medialle: 

• Tilapäinen suojelu, turvapaikanhakijat: Turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen, p. 0295 433 037, sähköposti: etunimi.sukunimi@migri.fi  
• Vastaanotto:  
  • Ylijohtaja Jari Kähkönen, p. 0295 433 037, sähköposti: etunimi.sukunimi@migri.fi (11.3. klo 17.30 asti) 
  • Vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen, p. 0295 433 037, sähköposti: etunimi.sukunimi@migri.fi (11.3. klo 17.30 alkaen) 
• Maahanmuuttoviraston viestintä, p. 0295 433 037, sähköposti: media@migri.fi