Ihmiskaupan uhrien määrä Suomessa edelleen korkea – pakkotyö yleisin hyväksikäytön muoto
Vuonna 2023 Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään kirjattiin 510 uutta hakemusta, mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Auttamisjärjestelmän piiriin hyväksyttiin 326 uutta ihmiskaupan uhria, joista hieman yli puolet oli naisia ja tyttöjä.
Pääosa eli 64 % kaikista vuoden 2023 hyväksikäyttötapauksista oli tapahtunut Suomessa. Pakkotyö oli yleisin ihmiskaupan muoto. Asiakkaat edustivat 35 kansalaisuutta. Pakkotyön aloista esiin nousivat luonnontuotteiden poiminta (32 %), marjatilat (24 %), ravintola-ala (13 %), siivous (11 %), hyvinvointi (4 %) sekä puutarha-ala (4 %).
Työhön liittyvä hyväksikäyttö rikkoo suomalaista työlainsäädäntöä ja kansallisia lakeja, kuten rikoslakia. Se on aina myös talousrikollisuutta.
”Työntekijöiden hyväksikäytöllä pyritään taloudelliseen hyötyyn. Se vääristää kilpailua antamalla aiheetonta etua yrityksille, jotka käyttävät hyväkseen heikommassa asemassa olevia henkilöitä. Sen torjumisella on suuri yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys. Auttamisjärjestelmä edistää omalla toiminnallaan rikosten torjuntaa ja auttaa rikoksen uhreiksi joutuneita”, kertoo Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän apulaisjohtaja Katri Lyijynen.
Pakkotyössä työntekijällä ei ole tavanomaisia oikeuksia kieltäytyä tehtävistä ja uhri on haavoittuvassa asemassa.
”Työnantajan ja työntekijän välillä voi olla velkasuhde, henkilöä voidaan uhkailla väkivallalla, karkotuksella tai ilmiannolla viranomaisille. Myös uhrin vapautta voidaan rajoittaa. Usein uhria on erehdytetty työsuhteen laadun osalta”, kuvailee Katri Lyijynen. ”Myös palkanmaksussa on yleensä epäselvyyksiä.”
Vuoden lopussa Auttamisjärjestelmässä oli yhteensä 1563 henkilöä, joista tunnistettuja uhreja oli 1287 ja heidän alaikäisiä lapsiaan 276. Lapsia uhrien joukossa oli 19. Noin 60 % ihmiskaupan uhreista oli naisia. Kaikista Auttamisjärjestelmässä olevista asiakkaista lähes puolet (48 %) on pakkotyön uhreja. Lähes yhtä paljon yhteensä on joko seksuaalisen hyväksikäytön (26 %) tai pakkoavioliiton (20 %) uhreja. Muita hyväksikäytön muotoja on tunnistettu vähemmän.
Ihmiskaupan vastainen työ on yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa. Ihmiskauppa on piilorikollisuutta, jonka paljastaminen auttaa yhteiskuntaa laajalti. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän säännöllinen ja jatkuva koulutustyö sidosryhmille, järjestöille ja alan toimijoille on lisännyt tietoisuutta, edistänyt tapausten ilmituloa ja helpottanut uhrien tunnistamista.
Vuoden 2023 tilastot on esitetty ihmiskauppa.fi-sivulla.
Vuodesta 2006 toiminut Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on ihmiskaupan vastaisen työn kansallinen osaamiskeskus ja asiantuntijaviranomainen. Sen toiminnasta vastaa Joutsenon vastaanottokeskus, joka on osa Maahanmuuttovirastoa. Auttamisjärjestelmän tehtävä on auttaa ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä ja heidän alaikäisiä lapsiaan sekä ihmiskaupparikoksen tutkinnassa avustavia henkilöitä. Se auttaa yhdenvertaisesti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia ihmiskaupan uhreja. Auttamisjärjestelmä ylläpitää valtakunnallista ihmiskauppa.fi -sivustoa sekä 24/7 päivystävää infopuhelinta numerossa 02954 63 177.
Lisätiedot:
Terhi Tafari
Projektipäällikkö, tiiminvetäjä
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
0295 433 037
terhi.tafari@migri.fi
Katri Lyijynen
Apulaisjohtaja
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
0295 433 037
katri.lyijynen@migri.fi
