Opiskelijoiden oleskelulupahakemukset lisääntyivät, muissa entinen tahti

Maahanmuuttoviraston alkuvuosi 2016:

Yhteensä 12 153 ulkomaalaista haki ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen tammi–kesäkuussa 2016. Eniten hakemuksia tekivät edellisvuosilta tutut kansalaisuudet: venäläiset, kiinalaiset, ukrainalaiset, intialaiset ja vietnamilaiset.

Suurin hakuperuste oli perheside: 4 958 henkilöä halusi muuttaa perheenjäsenensä luo Suomeen. Työn perusteella oleskelulupaa haki 3 523 henkilöä. Molemmissa hakemusmäärät pysyivät samalla tasolla kuin edellisvuonna.

Kasvua tapahtui lähinnä kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenten hakemuksissa, joita tehtiin alkuvuonna 572. Edellisvuoden alussa samalla perusteella oleskelulupaa haki 306 henkilöä. Suhteellinen kasvu oli siten suurta (87 prosenttia), mutta lukumääräisesti ryhmä säilyi yhä selvästi pienempänä kuin Suomen kansalaisten perheenjäsenten (1 426) ja muiden ulkomaalaisten perheenjäsenten hakemukset (2 960).

Eniten alkuvuonna lisääntyivät opiskelijoiden oleskelulupahakemukset, joita tehtiin 3 079 eli noin 35 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 alkupuoliskolla (2 282).

– Kasvuun vaikuttaa todennäköisesti se, että vuonna 2017 oppilaitokset ottavat käyttöön lukukausimaksut ulkomaalaisille opiskelijoille. Nyt on siis käsillä viime hetket hakea maksuttomaan koulutukseen, arvioi Maahanmuuttoviraston opiskelijatiimin päällikkö Anna Lindström.

Mahdollisuus hakea oleskelulupaa inkerinsuomalaisena paluumuuttajana päättyi 1.7.2016. Moni jätti hakemuksensa viime hetkillä, minkä vuoksi näiden määrä yli viisinkertaistui edellisvuodesta (1–6/2015: 77, 1–6/2016: 403).

Alkuvuonna tehdyistä 9 150 oleskelulupapäätöksestä 84 prosenttia oli myönteisiä. Myönteisten ja kielteisten osuus vaihtelee paljon eri hakemusryhmien välillä.

Kansalaisuus kiinnostaa, aiempaa enemmän kielteisiä päätöksiä

Suomen kansalaisuutta haki alkuvuonna 6 009 henkilöä, mikä on lähes yhtä paljon kuin edellisvuonna samaan aikaan (1–6/2015: 6 053). Eniten kansalaisuutta hakivat venäläiset, somalialaiset, irakilaiset, virolaiset ja afganistanilaiset.

Kansalaisuuspäätöksen sai 6 703 henkilöä. Päätöksistä myönteisiä oli 78 ja kielteisiä 22 prosenttia. Kielteisten päätösten osuus kasvoi vuodentakaisesta, jolloin niitä oli 14 prosenttia.

– Yleisin syy kielteiseen päätökseen oli joko puutteellinen kielitaito tai epäselväksi jäänyt henkilöllisyys, kertoo Maahanmuuttoviraston kansalaisuusyksikön tulosalueen johtaja Ulla Vainikka.

Turvapaikanhakijamäärä tasaantui, päätöslinjauksia kiristettiin

Turvapaikkaa Suomesta haki tammi–kesäkuussa 3 322 henkilöä. Tämä on 26 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan (2 642). Viime syksystä ja talvesta hakijamäärä on kuitenkin laskenut selvästi, koska vuoden 2015 loppupuoliskolla hakijoita saapui noin 30 000 – nyt siis vain kymmenesosa tuosta.

– Turvapaikanhakijamäärä nousee yleensä aina loppuvuodesta, mutta viime vuoden kaltainen äkillinen kasvu on nyt epätodennäköinen. Syitä tähän ovat ennen kaikkea EU–Turkki-sopimus ja rajatarkastukset Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa. Hakijamäärä ei ylittäne sisäministeriön ennustetta 10 000 hakijasta tänä vuonna, toteaa Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.

Tammi–kesäkuussa 12 341 turvapaikanhakijaa sai päätöksen. Kielteisten päätösten osuus lisääntyi touko–kesäkuussa. Syynä tähän on humanitaarisen suojelun poistuminen ulkomaalaislaista 16.5. Lakimuutoksen yhteydessä Maahanmuuttovirasto päivitti Irakia, Afganistania ja Somaliaa koskevat päätöslinjauksensa ja totesi, että kaikkien kyseisten lähtömaiden turvallisuustilanne on kohentunut eikä niiden kansalaisille voida myöntää kansainvälistä suojelua pelkästään kotipaikan perusteella.

Humanitaarinen suojelu oli oleskelulupa, jonka pystyi saamaan pelkästään kotipaikan huonon turvallisuustilanteen takia. Nykyisin ulkomaalaislaissa on jäljellä kaksi kansainvälisen suojelun kategoriaa: turvapaikka (pakolaisasema) ja toissijainen suojelu. Molempiin vaaditaan yksilölliset perusteet vainon tai vakavan vaaran uhasta.

Vastaanottopaikkojen määrää karsittu, valmiussuunnitelmat laadittu

Tammikuun alussa Suomessa oli 210 vastaanottokeskusta ja niissä noin 30 000 asukasta. Puoli vuotta myöhemmin keskusten määrää on karsittu turvapaikanhakijamäärän laskettua: nyt keskuksia on 190 ja niissä asukkaita noin 25 000. Vuoden loppuun mennessä keskuksia lakkautetaan ja toimintaan jäävien majoituspaikkoja vähennetään tarpeen mukaan.

Vastaanottokeskuksia on nyt ja vuoden lopussa jokaisessa Manner-Suomen maakunnassa. Noin 10 prosenttia turvapaikanhakijoista asuu yksityismajoituksessa vastaanottokeskusten ulkopuolella.

Maahanmuuttovirasto on varautunut myös turvapaikanhakijoiden määrän äkilliseen kasvuun, vaikka se tällä hetkellä näyttääkin epätodennäköiseltä. Seuraamme ja arvioimme tilanteen kehittymistä jatkuvasti. Viranomaisilla on valmius perustaa muutamassa päivässä eri puolille Suomea järjestelykeskuksia, joissa turvapaikanhakijat rekisteröidään.

– Vastaanottokeskuksien paikkamäärää voidaan nopeasti nostaa tuhansilla ja hätämajoituspaikkoja voidaan perustaa kymmenille tuhansille ihmisille, jos tarve vaatii, kertoo kehitysjohtaja Pekka Nuutinen Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksiköstä.

Lisätietoja medialle

Maahanmuuttoviraston viestintä: puh. 0295 433 037, sähköposti: media@migri.fi