EU tukee Maahanmuuttoviraston toimintaa ja kehitystyötä yli 5 miljoonalla eurolla

Maahanmuuttovirasto on saanut Euroopan Unionilta (EU) yhteensä yli viisi miljoonaa euroa tueksi toimintaansa ja erilaisiin kehityshankkeisiin. Rahoitus tulee EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF). Eniten rahoitusta, lähes kaksi miljoonaa euroa, on saatu EU:n sisäisesti siirrettyjen turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen.

Sisäiset siirrot: 1,9 miljoonaa euroa

Suomi on sitoutunut ottamaan yhteensä 2 078 sisäisesti siirrettyä turvapaikanhakijaa kahden vuoden aikana, eli syksyyn 2017 mennessä. EU-rahoitus käytetään sisäisesti siirrettyjen turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta syntyviin kuluihin ja sisäisten siirtojen järjestelmän kehittämiseen.

Suomeen on tähän mennessä siirretty 752 turvapaikanhakijaa Italiasta ja Kreikasta. Sisäisillä siirroilla EU haluaa tasata vastuuta turvapaikkahakemusten käsittelystä jäsenmaiden kesken auttamalla näitä maita, joihin saapuu erityisen paljon turvapaikanhakijoita. Suomen hallitus on päättänyt, että Suomi osallistuu sisäisiin siirtoihin. Käytännön järjestelyt tehdään viranomaisyhteistyönä.

Kiertävä maahanmuuton asiantuntija -hanke: 300 000 euroa

Maahanmuuttovirasto kehittää yhdessä Suomen ulkomaan edustustojen kanssa oleskelulupahakemusten vastaanottoa. Ensimmäistä oleskelulupaa on pääsääntöisesti haettava ulkomailla, ennen Suomeen tuloa. Nyt, kun eritoten perhesidehakemusten määrä on kasvussa, prosessin sujuvoittamisella pyritään nopeuttamaan hakemusten käsittelyä. Siksi Maahanmuuttovirastoon palkataan kiertävä maahanmuuton asiantuntija kolmeksi vuodeksi.

Asiantuntija luo nopeasti käsiteltäville ja enemmän selvittämistä vaativille hakemustyypeille omat käsittelymallit ja toimintatavat. Lisäksi edustustojen henkilöstöä koulutetaan oleskelulupa-asioihin, ja selvitetään, voidaanko esimerkiksi hakijoiden haastatteluja alkaa tehdä etänä videoyhteyden avulla.

Vapaaehtoinen paluu: 270 000 euroa

Maahanmuuttovirasto on ohjannut vapaaehtoisen paluun järjestelmää heinäkuusta 2015 alkaen, kun vapaaehtoisen paluun tuki liitettiin osaksi vastaanottokeskusten palveluja. EU-rahoituksella tuetaan vastaanottokeskusten valmiuksia tässä työssä järjestämällä esimerkiksi koulutuksia. Lisäksi tuotetaan tiedotusmateriaalia esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille useilla kielillä sekä toteutetaan tarpeellisia tietojärjestelmämuutoksia.

Vapaaehtoisen paluun tukia myönnetään eniten kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille ja turvapaikkahakemuksensa peruuttaneille. Tukeen sisältyy paluumatka kotimaahan sekä harkinnan mukaan myönnettävä avustus, jonka tarkoituksena on tukea palaajan mahdollisuuksia aloittaa elämänsä uudelleen paluun jälkeen. Vapaaehtoisen paluun tuella palaavien määrät ovat nousseet voimakkaasti tänä vuonna.

Yhteensä 11 kehityshanketta saa rahoitusta

Yhteensä 11 Maahanmuuttoviraston hanketta saa nyt EU-rahoitusta. Kolmessa hankkeessa annetaan Suomeen valituille kiintiöpakolaisille parempia valmiuksia suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumiseen ja kehitetään kiintiöpakolaisten kuntiin sijoittamista.

Moni hanke keskittyy tietojärjestelmiin. Maahanmuuttovirasto saa esimerkiksi turvapaikkaprosessin ja turvapaikkatilastojen kehitystyöhön EU:lta rahoitusta. Myös sähköistä asiointipalvelua Enter Finlandia kehitetään, kun sinne rakennetaan oma osuus työnantajille. Kun ulkomaalainen työntekijä hakee oleskelulupaa, voi hänen työnantajansa antaa lupaa varten tarvittavan selvityksen sähköisesti ensi keväästä alkaen.

Talvella Suomi sai EU:lta 8 miljoonaa euroa hätärahoitusta vastaanoton kustannuksiin.

Lisätietoja medialle

• Sisäiset siirrot:
  projektipäällikkö, ylitarkastaja Pekko Vuorio, puh. 0295 430 431, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi
• Kiertävä maahanmuuton asiantuntija:
  tulosalueen johtaja Pauliina Helminen, puh. 0295 430 431, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi
• Vapaaehtoinen paluu:
  projektipäällikkö, ylitarkastaja Mari Helenius, puh. 0295 430 431, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi
• Muut:
  viestintä, puh. 0295 433 037, media@migri.fi