Turvapaikanhaku

Turvapaikkahakemustilastoihin voit tutustua tilastopalvelussamme tilastot.migri.fi.

Suomesta voi saada turvapaikan, jos hakijalla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan vainotuksi hänen

• alkuperänsä,
• uskontonsa,
• kansallisuutensa,
• tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai
• poliittisen mielipiteen vuoksi.

Lisäksi edellytetään, että hän ei voi pelkäämänsä vainon vuoksi turvautua kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa viranomaisten suojeluun. Turvapaikan kriteerit on määritelty tarkkaan laissa ja kansainvälisissä sopimuksissa, joihin Suomi on sitoutunut.

Kuka tahansa. Jos hakija tulee turvallisesta alkuperämaasta, hakemus voidaan kuitenkin käsitellä nopeutetusti.

Hakemusten määrää ei ole rajattu. Jos sama hakija hakee turvapaikkaa uudestaan saatuaan lainvoimaisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa, puhutaan uusintahakemuksesta.

Uusintahakemus voidaan kuitenkin jättää alustavan tutkinnan jälkeen tutkimatta aineellisesti, jos sitä jätettäessä ei ole esitetty uusia perusteita turvapaikalle.

Turvapaikkaa voi hakea vain Suomessa. Kun turvapaikanhakija saapuu Suomeen, hän ilmoittaa rajatarkastusviranomaiselle tai poliisille, että haluaa hakea turvapaikkaa.

Rajatarkastusviranomainen tai poliisi rekisteröi hakijan turvapaikanhakijaksi, kirjaa perustiedot, tallentaa hakijan sormenjäljet, allekirjoituksen ja valokuvan hakijasta. Näitä kutsutaan biometrisiksi tunnisteiksi. Lisäksi viranomainen tekee tarvittavat rekisteritarkistukset.

Tämän jälkeen turvapaikkahakemus siirtyy Maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi.

Voi. Päätös toiseen oleskelulupahakemukseen pyritään antamaan samaan aikaan kuin turvapaikkapäätös.

Turvapaikanhakijalle ei voida myöntää oleskelulupaa opiskelun, tutkimuksen, työharjoittelun tai vapaaehtoistoiminnan perusteella, koska näistä oleskeluluvista säädetään erillislaissa, jonka soveltamisalasta turvapaikanhakijat on rajattu pois. Turvapaikanhakija voi kuitenkin opiskella turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan, ja jatkaa opintoja myönteisen päätöksen jälkeen tai hakea opiskelijan oleskelulupaa mahdollisen kielteisen päätöksen jälkeen.

Jos turvapaikanhakijalla on perusteet turvapaikkaan eli pakolaisstatukseen, sitä ei voida jättää myöntämättä edes törkeän Suomessa tehdyn rikoksen takia. Tämä perustuu Geneven pakolaissopimukseen ja Suomen ulkomaalaislakiin.

Turvapaikkaa ei myönnetä, jos hakija on tehnyt tai on perusteltu syy olettaa hänen tehneen ennen Suomeen saapumista sotarikoksen, rikoksen ihmiskuntaa vastaan tai rikoksen rauhaa vastaan. Turvapaikan myöntämisen estää myös törkeä muu kuin poliittinen rikos Suomen ulkopuolella.

Myös oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella voidaan jättää myöntämättä rikokseen syyllistyneelle. Tällöin perusteeksi riittää myös törkeä rikos, joka on tehty Suomessa maahantulon jälkeen.

Vakavaankaan rikokseen syyllistynyttä ei kuitenkaan voida poistaa maasta, jos häntä uhkaisi kotimaassaan kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Tämä niin kutsuttu palautuskielto, jota Maahanmuuttovirasto noudattaa aina, perustuu Suomen perustuslakiin, ulkomaalaislakiin ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Jos rikoksiin syyllistyneellä turvapaikanhakijalla ei ole perusteita kansainväliselle suojelulle, hänelle tehdään kielteinen päätös, johon sisältyy käännyttäminen.

Ei. Jos tekijä on turvapaikanhakija, jonka hakemuksen käsittely on vielä kesken, tutkitaan rikosasia ja turvapaikkahakemus erikseen. Rikokseen syyllistyneen turvapaikkahakemus voidaan käsitellä nopeutetusti.

Rikoksen tutkinnasta ja tiedottamisesta vastaa poliisi.

Puhuttelu on turvapaikkaperusteiden selvittämisen tärkein vaihe, sillä siinä ihminen kertoo omin sanoin, miksi hän tarvitsee kansainvälistä suojelua.

Puhuttelu järjestetään Maahanmuuttoviraston tiloissa mahdollisimman pian hakemuksen jättämisen jälkeen.

Puhutteluun osallistuu turvapaikanhakija, tulkki ja Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja. Paikalla voi olla myös hakijan mahdollinen avustaja, alaikäisen hakijan huoltaja tai edustaja tai tarvittaessa muukin henkilö puhuttelijan harkinnan mukaan.

Puhuttelussa turvapaikanhakija kertoo vapaasti siitä, miksi hän tarvitsee kansainvälistä suojelua. Puhuttelija ohjaa tarvittaessa hakijaa kertomaan turvapaikka-asian kannalta oleellisia asioita ja kysyy tarkentavia kysymyksiä. Puhuttelu on turvapaikkaperusteiden selvittämisen tärkein vaihe.

Puhuttelu pyritään järjestämään hakijan äidinkielellä.

Turvapaikkapuhuttelun kesto on täysin tapauskohtaista. Ensimmäiselle puhuttelulle varataan aikaa sen verran, kuin siihen etukäteen arvioidaan kuluvan. Jos asiaa ei saada selvitettyä siinä ajassa, jatketaan puhuttelua toisena ajankohtana. Myös pöytäkirjan tarkastukselle voidaan varata oma aikansa, jos sitä ei ehditä tehdä puhuttelun yhteydessä.

Maahanmuuttovirasto järjestää puhutteluun tulkit. Tulkit ovat kilpailutetun yrityksen palveluksessa.

Laatua tarkkaillaan puhuttelun aikana. Alussa kysytään, ymmärtääkö hakija tulkkia ja puhuttelun lopuksi varmistetaan uudelleen, onko hakija ymmärtänyt tulkkia puhuttelussa. Lisäksi hakijaa pyydetään puhuttelun alussa kertomaan, mikäli hän ei jossain kohtaa puhuttelua ymmärrä tulkkia tai ei ymmärrä esitettyä kysymystä. Se, että hakija ja tulkki ymmärtävät toisiaan, voidaan varmistaa lisäksi myös kesken puhuttelun.

Puhuttelun pöytäkirja tarkistetaan hakijan kanssa aina puhuttelun lopuksi ja tarkastukselle voidaan varata myös oma aikansa.

Puhuttelu järjestetään toisen tulkin kanssa.

Teemme jatkuvaa laillisuusvalvontaa päätösten ja puhutteluiden laadusta ja valvonnan myötä havaittuihin epäkohtiin puututaan heti.

Laillisuusvalvontasuunnitelman mukaisesti esimiehet seuraavat jokaisen ylitarkastajan puhutteluja paikan päällä alusta loppuun. Jokaisen ylitarkastajan puhutteluja seurataan vähintään kerran vuoden aikana. Tarpeen mukaan seurantoja tehdään useamminkin.

Kaikki turvapaikkapuhutteluja pitävät virkamiehet saavat useita EU:n turvapaikkatukivirastossa (EASO) valmisteltuja koulutusmoduuleja esimerkiksi näytön arvioinnista, pakolaisaseman määrittämisestä ja puhuttelusta. Erityisesti puhutteluihin liittyvissä koulutuksissa lähiopetuspäivät sisältävät runsaasti vuorovaikutustilanteiden harjoittelua. Haavoittuvan aseman tunnistaminen on keskeinen osa puhuttelukoulutusta.

Kaikkia koskevan peruskoulutuksen lisäksi haavoittuvia ryhmiä puhuttelevat käyvät EASOn koulutusmoduulin Interviewing Vulnerable Persons. Lisäksi on erikseen koulutusmoduuleja mm. alaikäisten puhuttelusta, sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvistä asioista sekä ihmiskaupasta.

Yksin Suomeen tulleen turvapaikanhakijalapsen puhuttelussa on aina mukana edustaja. Lisäksi puhuttelussa voi olla mukana avustaja eli lakimies tai vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä.

Turvapaikkapäätöksiä tekevät Maahanmuuttoviraston virkamiehet. Päätökset tehdään säännönmukaisesti esittelymenettelyssä, jossa esittelijä esittelee päätöksen kokeneelle kollegalleen, joka käy läpi päätöksen.

Turvapaikanhakijan ikä pyritään selvittämään ensisijaisesti asiakirjojen avulla ja hakijaa haastattelemalla. Jos hakijalla ei ole asiakirjoja, merkitään iäksi se ikä, jonka hakija ilmoittaa viranomaiselle.

Jos on ilmeinen peruste epäillä hakijan iästään antamien tietojen luotettavuutta, hakijalle voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen iänmääritys.

Tutkimus tehdään Maahanmuuttoviraston pyynnöstä vain silloin, kun on ilmeisiä perusteita epäillä alaikäiseksi ilmoittautuneen ikää. Syitä epäilyyn voivat olla niin ulkoinen olemus kuin hakijasta toisesta maasta saadut tiedot tai hakijan oman kertomuksen ristiriitaisuus.

Tutkimus voidaan tehdä vain, jos turvapaikanhakija ja hänen huoltajansa tai muu laillinen edustajansa ovat antaneet siihen kirjallisen suostumuksen. Jos hakija kieltäytyy tutkimuksesta ilman hyväksyttävää syytä, häntä kohdellaan täysi-ikäisenä. Kieltäytyminen ei yksinään ole peruste turvapaikkahakemuksen hylkäämiselle.

Kansainvälisen suojelun perusteet arvioidaan kuten kaikissa tapauksissa.

Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen iästä tekee Maahanmuuttoviraston pyynnöstä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Tällä hetkellä tutkimukseen sisältyy esihaastattelu sekä hampaisto- ja ranneluuston röntgentutkimus. Näiden perusteella kaksi toisistaan riippumatonta oikeushammaslääkäriä laativat asiasta yhteisen lausunnon.

Ikätutkimuksella ei saada tietoa hakijan tarkasta iästä, vaan siitä, onko hän todennäköisesti ala- vai täysi-ikäinen.

Jos hakija ei tiedä syntymäaikaansa, Maahanmuuttovirasto määrittelee iän päivän, kuukauden ja vuoden tarkkuudella sen mukaan, mitä hakija on osannut kertoa syntymäpäivänsä ajankohdasta, millaiseen johtopäätökseen tutkimuksessa on päädytty ja mitä muuta näyttöä asiassa on esitetty.

Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan käsitellä nopeutetussa menettelyssä, jos se on ilmeisen perusteeton.

Jokainen hakemus tutkitaan alustavasti. Jos alustavassa tutkinnassa selviää, että hakemuksen tutkinnalle ei ole perusteita, se jätetään tutkimatta.

Turvapaikkahakemuksen käsittelyajat vaihtelevat hakemuksesta riippuen. 20.7.2018 jälkeen jätetyt hakemukset pyritään käsittelemään puolessa vuodessa.

Hakija odottaa päätöstä vastaanottokeskuksessa. Hakija voi asua myös yksityismajoituksessa tai esimerkiksi opiston asuntolassa.

Hakemus voidaan jättää tutkimatta Suomessa, jos

• Turvapaikanhakija on saapunut turvallisesta maasta, jossa hän on saanut turvapaikan tai toissijaista suojelua tai muuten riittävää suojelua ja jonne hänet voidaan palauttaa (turvallinen turvapaikkamaa).
• Turvapaikanhakija on saapunut turvallisesta maasta, jossa hän olisi voinut saada turvapaikan tai toissijaista suojelua tai muuten riittävää suojelua ja jonne hänellä on riittävästi siteitä ja jonne hänet voidaan palauttaa (turvallinen kolmas maa).
• Turvapaikanhakija voidaan lähettää toiseen valtioon, joka on vastuussa hänen turvapaikkahakemuksensa käsittelystä vastuunmäärittämisasetuksen perusteella.(Dublin-menettely)
• Turvapaikanhakija on saanut kansainvälistä suojelua toisesta EU:n jäsenvaltiosta.
• Turvapaikanhakija on tehnyt uusintahakemuksen, joka ei sisällä uusia asiaan vaikuttavia perusteita.

Päätöstilastoihin voit tutustua tilastopalvelussamme tilastot.migri.fi.

Suomesta voi saada turvapaikan, jos turvapaikanhakijalla on perustellusti aihetta pelätä joutua kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan vainotuksi

• alkuperänsä,
• uskontonsa,
• kansallisuutensa,
• tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai
• poliittisen mielipiteen vuoksi.

Lisäksi edellytetään, että hakija ei voi pelkäämänsä vainon vuoksi turvautua kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa viranomaisten suojeluun.

Turvapaikka myönnetään neljäksi vuodeksi. Sen jälkeen on haettava jatkolupaa.

Myönteisen päätöksen saava saa joko

• turvapaikan eli pakolaisaseman,
• toissijaista suojelua,
• oleskeluluvan muulla perusteella.

Turvapaikanhakijalle voidaan myöntää turvapaikkahakemuksen perusteella oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, jos edellytykset turvapaikkaan eivät täyty. Tällöin hakijalla on toissijainen suojeluasema.

Lupa voidaan myöntää seuraavista syistä:

• Hakijaa uhkaa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus.
• Hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevasta aseellisesta selkkauksesta johtuvan mielivaltaisen väkivallan vuoksi.

Toissijaista suojelua myönnetään neljäksi vuodeksi. Sen jälkeen pitää hakea jatkolupaa.

Turvapaikanhakijalle myönnetään oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä, jos kielteisen päätöksen antaminen olisi ilmeisen kohtuutonta hänen terveydentilansa, Suomeen syntyneiden siteittensä tai muun yksilöllisen, inhimillisen syyn vuoksi. Tässä otetaan erityisesti huomioon olosuhteet, joihin hakija joutuisi kotimaassaan, tai hakijan haavoittuva asema.

Oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä myönnetään vuodeksi.

Turvapaikka myönnetään neljäksi vuodeksi, jonka jälkeen pitää hakea jatkolupaa. Kansainvälisen suojelun tarve tarkistetaan jatkolupahakemuksen yhteydessä.

Päätöstilastoihin voit tutustua tilastopalvelussamme tilastot.migri.fi.

Turvapaikanhakija saa tiedon päätöksestä joko Maahanmuuttovirastolta tai poliisilta. Päätös annetaan hakijalle tiedoksi hänen äidinkielellään tai kielellä, jota hän on ilmoittanut ymmärtävänsä. Tiedoksiannossa käytetään apuna tulkkia tai kääntäjää.

Kyllä. Turvapaikanhakija voi valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Jos hallinto-oikeus hylkää valituksen, muutoksenhakua voi jatkaa valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos KHO myöntää valitusluvan.

Jos päätöksestä ei valiteta, päätös tulee lainvoimaiseksi, kun valitusaika umpeutuu.

Päätös on lainvoimainen myös silloin, kun

• hakija ei ole hakenut korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa hallinto-oikeuden päätökseen ja valitusaika (14 vrk) umpeutuu
• korkein hallinto-oikeus ei ole myöntänyt valituslupaa.

Kielteisen päätöksen saaneelle tehdään yleensä kielteisen päätöksen yhteydessä käännytyspäätös. Samalla kielteisen päätöksen saaneelle määrätään yleensä 30 päivän aika, jonka kuluessa hän voi poistua maasta vapaaehtoisesti tai hakea vapaaehtoisen paluun tukea. Jos kielteisen päätöksen saanut ei poistu maasta tänä aikana, poliisi käännyttää eli poistaa hänet maasta.

Kielteisen päätöksen saaneelle määrätään yleensä 30 päivän aika, jonka kuluessa hän voi poistua maasta vapaaehtoisesti tai hakea vapaaehtoisen paluun tukea. Jos kielteisen päätöksen saanut ei poistu maasta tänä aikana, poliisi käännyttää eli poistaa hänet maasta.

Lue vastaanottopalveluiden päättymisestä.

Ei. Hänestä voi kuitenkin tulla paperiton, jos hän ei poistu maasta 30 päivän aikana päätöksestä tai hae vapaaehtoisen paluun tukea.

Laadunvalvontaa tehdään jatkuvasti, turvapaikkayksikössä se on yksikön oikeus- ja tukipalveluiden vastuulla.

Päätösten oikeusvarmuus turvataan analysoimalla oikeustapauksia, ohjeistamalla yksikköä ja jatkuvilla koulutuksilla. Yksikössä tehdään säännöllisesti laadunvalvontaa pistokokein niin, että jokaiselta esittelijältä tarkastetaan vähintään yksi päätös, jota arvioidaan useiden eri kriteerien perusteella.

Lisäksi teemme jatkuvaa laillisuusvalvontaa päätösten ja puhutteluiden laadusta ja valvonnan myötä havaittuihin epäkohtiin puututaan heti. Yksikössä toimii myös tiettyihin kysymyksiin erikoistuneita erityisasiantuntijoita, jotka tarkastelevat oman vastuualueensa päätöskäytäntöä.

Laadun varmistamista ja valvontaa kehitetään myös EU-rahoitteisten hankkeiden avulla.

Päätösten lainmukaisuutta seuraavat myös hallinto-oikeudet sekä korkein hallinto-oikeus.

Uusintahakemuksella tarkoitetaan turvapaikkahakemusta, jonka jättää turvapaikanhakija, joka on jo saanut päätöksen vähintään yhteen turvapaikkahakemukseen.

Uusintahakemusten määrä on ollut nousussa. Tilastoihin voit tutustua osoitteessa tilastot.migri.fi.